keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Ahkerin puutarhuri

Karo on tänä kesänä pätevöitynyt puutarhakoirana ihan viimeisen päälle ammattilaiseksi. Aiempina kesinä opeteltua kuopankaivuutaitoa on sovellettu hiekkakäytävien lisäksi myös kukkapenkkien kanttausurien huoltamistarkoituksissa ja viimeisin tentti puutarhahanskojenkin käytöstä taitaa mennä kirkkaasti läpi, vai mitä arvelette?

Lentävät hanskat on hyvä saada kiinni ennen kuin karkaavat taivaan tuuliin.
Homma hanskassa, hanska hampaissa.
Ja minähän en siis houkutellut Karoa leikkimään hanskallani, vaan olin pahaa-aavistamatta aurinkopenkin kitkemisen lomassa ottanut hanskat pois kädestäni ja jättänyt viereeni nurmikolle. Piti nimittäin kaivaa kännykkä taskusta, jotta saisin kuvattua kasveja. Karo huomasi tilaisuutensa tulleen ja nappasi hanskani vähän vauhdikkaampaan kyytiin. Alla vielä lyhyt videonpätkä todisteeksi. Karo täyttää parin kuukauden kuluttua yhdeksän vuotta eikä enää niin usein innostu riehumaan ilman mitään houkuttelua. Siksi oli hauska nähdä, että vielä löytyy koirasta virtaa ja kujeilunhalua. Aikansa leikittyään Karo suostui tuomaan hanskan minulle takaisin, vaikka olikin sen näköinen, että minun olisi pitänyt vielä lähteä leikkiin mukaan ja heittää hyvin hauskaksi osoittautunut uusi lelu haettavaksi.

Ovat meillä muutkin ahkeroineet. Sain lapset innostumaan päivänliljojen ja rönsyakankaalien kuihtuneiden kukkavanojen leikkaamisesta. Homma sujui oikein hyvin ja harvinaista kyllä, sulassa sovussa ilman hirmuista riehumista. Olisi vain pitänyt olla vähän tarkemmin vieressä vahtimassa, sillä muutama päivänliljan lehtikin tuli nipsaistua siinä sivussa. Ehkä silloin kun juttelin naapurin kanssa. Ehdin jo luvata jäätelötkin palkinnoksi siinä vaiheessa kun homma oli loppusuoralla enkä ollut vielä tehnyt tarkempaa tarkistusta. Pienen puhuttelun jälkeen lapset siistivät muutaman vähän turhan pitkäksi jääneen kukkavarren lyhyemmäksi ja pääsivät jäätelölle. Muutamasta parturoidusta päivänliljasta en ainakaan minä viitsi vauhkoontua, varsinkaan kun suurin osa oli seinän puolella ja vain eniten parturoitu yksilö näkyvimmässä osassa kukkapenkkiä.
Onkos teillä muotoonleikattuja päivänliljoja?
Olen itsekin sateen rakosissa käynyt parturoimassa kasveja. Osa retkotti pitkin pituuttaan, toisia piti muuten vain kurittaa. Aurinkopenkkiin vierekkäin istutetuista kolmesta tulikukasta kaksi osoittautui keltaisiksi mutta kolmaspa alkoi availla valkoisia kukkia. Alkuperäinen suunnitelmani oli antaa kaikkien olla, jos ovat keltaisia ja vain leikata kukkavanoja maljakkoon sitä mukaa kun niitä ilmestyy. Nyt kun yksi osoittautui valkoiseksi, päätin leikata kaksi muuta maata myöten poikki. En tiedä, olisiko kannattanut, sillä komean ja tuuhean puskan poiston jälkeen jäljelle jäi vähän karumpi näkymä. Toivottavasti tulikukan lehtien alle joutuneet punatähkän taimet saavat oikein kunnon kasvuspurtin nyt kun näkevät taivaan.
Etualalla parturoidut tulikukat. Harmi vain, että se suurin ja komein varsi oli juuri keltaista ja jäljelle jäi pari tuollaista töröä.
Aurinkopenkistä löytyi mutatoitunut belliksen kukka. Ihan kuin pikkuinen krysanteemi.
Pation luona loistokärhö 'Voluceau' alkaa päästä vauhtiin. Lähdetään tästä kohti metsän reunassa pilkistelevää ritarinkannusta.
Grillikatoksen luona on minusta oikein onnistunut näkymä. Saniainen on itsekseen valinnut paikkansa ja saanut siihen jäädäkin.
Ritarinkannus oli vielä tässä vaiheessa komeasti pystyssä, korkeuttakin lähes pari metriä.
Sitaisin aurinkopenkin ritarinkannukselle jo yli viikko sitten tukinarun, sillä se on paljon tuulisemmassa kohdassa kuin takapihan ritari. Takapihalla ei ritarinkannuksella ollut mitään hätää ennen kuin tänään. Navakat tuulenpyörteet osuivat siihen malliin takapihallekin, että päätin hakea narua ja tukea varuilta ritarinkannuksen. Harmi vain, että matkan varrella oli jotain muuta ja sitten vielä sitä, tätä ja tuota, ja siinä vaiheessa kun pääsin narun kanssa ritarin luo, oli kolme komeinta vartta murtunut maanrajasta poikki ja retkotti metsän puolella. Kyllä kismitti! Vedin narun kärhöseinäkkeestä nuotiopaikan porttiin, jotta edes loput varret pysyisivät pystyssä.
Lasten hiekkaleikkialue kaipasi vähän siistimistä.
Tein eräänä päivänä jämäoksista istutusalueen reunusta puutarhakompostin luokse. Meillä oli vielä pieni kasa sen verran paksuja syreeninoksia, etteivät mene hakettimesta läpi mutta eipä niistä oikein muuhunkaan käyttöön ollut. Niinpä päätin pätkiä ne 20-30cm:n mittaisiksi ja upottaa maahan pystyyn reunustamaan istutuksia. Lasten mielestä ensimmäisestä reunuksesta tuli hieno, joten kysyin, voidaanko tehdä heidän hiekkaleikkialueelleen samanlainen. Kumpikin antoi luvan ja olivat jopa auttamassa tavaroiden keräämisessä ja rikkaruohojen kitkemisessä. Lisäksi he halusivat kokeilla sahaamista ja saivat kumpikin pari oksanpätkää sahattua poikki. Loput hommasta jäikin sitten minulle. Ehkä luumupuun juurella olevat ahomansikat pysyvät nyt vähän paremmin hallinnassa kun niillä on selvä raja ja on helppo kitkeä sen yli rönsyilevät kasvustot. Penkin loppuosan jaloangervot saivat myös uutta multaa juuriensa ulottuville, kun reunuksen myötä mullan pinta nousi samaan tasoon kuin niiden tyvellä. Kummasti lapsetkin taas alkoivat viihtyä paremmin hiekkaleikeissä kun rikkaruohot (huom. heidän itsensä istuttamat!) lähtivät ja tilaa tuli lisää. Leikkialuehan laajeni takaisin alkuperäisiin mittoihinsa, kun ylimääräiset kasvustot revittiin pois. 
Nyt on kukkapenkki ja hiekka-alue kunnolla eroteltu. Uutta hiekkaakin tuli ihan mukava kuorma täydennykseksi.
Keräsin jouluruusun siemeniä. Osan kylvin ruukkuun, sillä aiemmat suorakylvöt ovat epäonnistuneet. Loput säästän siemenkirjeeseen.
Ei ole sää oikein tuntunut heinäkuulta kun vähän väliä on satanut ja koleaakin on ollut. Missä kunnon heinähelteet ovat? Ei toisaalta tarvitsisi ihan 30 asteen helteitä olla, mutta sen verran lämpimämpää, että ulkona pärjäisi ilman pitkiä housuja ja takkia. Ja ne sateet joutaisivat häipyä vaikka naapuripaikkakunnalle! Täällä on nimittäin saatu vettä reippaasti yli oman tarpeen. Eräänä sadepäivänä kannoin marjapensaille ämpäritolkulla vettä ihan vain siksi, että IBC-konttiin mahtuisi tilalle tuoreempaa. Seuraavana sadepäivänä valutin samaisesta kontista vettä suoraan jorpakkoon melkein 200 litraa kun en enää keksinyt, mihin sitä kantaisin. Ainakin 100 litraa tuhlasin kasvimaan vesisäiliöistä taimiruukkujen pesuun. Olisin voinut tuhlata enemmänkin, sillä kukkapenkkeihin ei tarvitse kantaa pisaraakaan, vaikka olisi pari viikkoa poutaa putkeen. Mansikoita olisi saanut syödä paljon enemmän, jos marjat eivät alkaisi homehtua jo raakoina pensaisiin. Toivottavasti herukoille ei käy samoin. Lisäksi huomasin sellaisen ei-toivotun ilmiön, että erityisesti kuivan paikan kasvit, kuten sinikatana, ovat kasvattaneet runsaan kosteuden voimin niin pitkät ja hontelot kukkavarret, että ne kaatuilivat jo ennen tämän päivän tuulenpuuskia. Nyt olen miettinyt, kuinka tukisin ne siististi. Kaatuilevia nukkapähkämöitä olen surutta leikannut lyhyemmiksi. Eivätpähän siemennä pitkin pihamaata.
Tarhaviinikärhö 'Pernille' sopii kauniisti 'Lollypop'-liljan sävyihin.
Kärhöt onneksi ovat nauttineet kosteudesta ja tehneet runsaasti nuppuja. Auenneet kukatkin ovat suuria ja komeita. Nyt vain hoputan viimeisiäkin vasta nupuntekoa miettiviä pitämään vauhtia, jotta edes yksi kukka kussakin kärhössä olisi auki avoimiin mennessä. Tällä hetkellä kukassa on kymmenen kärhöä ja olen melko varma siitä, että ainakin kahdeksan ehtii päästä kunnolla vauhtiin seuraavan parin viikon aikana. Muutama pitää jännitystä yllä viime minuuteille saakka, sillä niissä ei näy vielä edes pienintäkään nupun alkua, vaikka muuten mittaa onkin reippaasti ja pari uusinta tuskin aikoo kukkia tänä vuonna. Selvää on kuitenkin se, että jos kärhöjen takia tänne tulee, niin kyllä niitä myös saa nähdä.
Pation seinäkkeessä loistokärhöt 'Multi Blue' ja 'Hagley Hybrid' ovat päässeet hyvin vauhtiin.
Sateista huolimatta avoimia varten laatimani työlista lyhenee tasaista tahtia ja kohta kerrallaan paikat siistiytyvät. Suurin osa hommista olikin vain pikkujuttuja ja yleistä paikkojen kohentelua, jos perusteellista kitkentäkierrosta ei oteta lukuun. Aika hyvin olen onneksi saanut kitkettyäkin alueita, joten ehkä sekin muuttuu vain varmistuskierrokseksi. Ja nyt alkaa hiipiä mieleen epäilys, että olen varmasti unohtanut jotain elintärkeää...

20 kommenttia:

  1. Sateet eivät mene tasan. Minä jouduin tänään kastelemaan uusia alueita kun vettä on tullut niin vähän. Yhtä koivua katselin, että se reppana kohta nääntyy. Karhunvatut kuivuvat ja peruna kellastuu vaikka on kasteltu.
    Upeat kärhöt! Minulla eivät kaikki kuki tänä vuonna mitenkään hienosti, moni kärhö nousi vasta juhannuksen tienoilla ja jää pieneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mene ei. Voi kun saisikin ajatuksen voimalla sateet siirrettyä sinne missä niitä tarvittaisiin. Ennusteissa on taas meille vain tämä ja huominen päivä poutaa ja sitten uusia sateita. Toivon, että ne väistyisivät vaikka teille.
      Kärhöt nauttivat kosteudesta, joten siinä mielessä oli hyvä, että vettä on saatu. Vähän vähemmänkin kyllä olisi riittänyt, niin olisivat olleet kuivan paikan kasvitkin paremmassa kunnossa.

      Poista
  2. Meillä satoi tällä viikolla yksi ja ensimmäinen kunnollinen sade noin 7 viikon tauon jälkeen, joten ei mene tasan sateet. Sinä olet tehnyt vaikka mitä valmiiksi myös avoimia ajatellen. En tiedä, miten itse saan hommat tehtyä edes joten kuten. Tämä viikko menee vieraiden (lähinnä omat lapset ovat täällä) kanssa eli saa keskittyä ruokien valmistamiseen, leipomiseen ja seurusteluun. Viime viikolla teimme pikku reissun ja sunnuntaina haemme koiranpennun, joten pentuun pitää keskittyä sen jälkeen melko paljon. No, ehkä puutarha on sitten siinä tilassa kuin on 7.8. Huoltamista ja kitkemistä yritän toki tehdä vaiheittain, mutta suuret uudet projektit jäävät varmaan syksyyn.
    Ihania kärhökuvia ja muutakin kaunista näkyi tässä jutussa. Terveiset Karolle, tuolle näppärällä puutarha-apulaiselle. Meidän pentu yrittää myös varmasti parastaan, kun yrittää opetella uudeksi puutarhakoiraksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on sitten varmasti mennyt sama aika ellei enemmänkin puutarhan kasteluun mikä minulla on mennyt kaikkeen muuhun puuhasteluun. Voisin aivan hyvin lahjoittaa koko loppukuun sateet ympäri Suomea, maa on täällä todella märkää. Teillä on varmasti puutarha oikein hyvässä kunnossa avoimiin mennessä, vaikka et enää ehtisi tehdä juuri mitään siellä. Toivottavasti pentu ei pääse kaivelemaan kovin montaa kasvia ylös kukkapenkeistä :D
      Kiitos! Välitän terveisesi Karolle.

      Poista
  3. Ihana Karo 😍! Ymmärrän täysin tuon harmistuksesi sään suhteen. Kyllä kesällä pitäisi voida nauttia kesästä. Lähetän auringonpaistetta sinnepäin. Sinä olet oikea kärhömestari, kuten hyvin tiedämme. Kaunista kukintaa. Ja siistit nuo reunukset, olipa hyvä idea! Onneksi sinulla on siellä näppärät pikkuapulaiset, mutta koittakaa vähän levätäkin välillä eikä vaan suorittaa 🤗 Hyvältä näyttää nyt puutarhassasi 🍒🍹

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos auringonpaisteesta ja kauniista sanoistasi! En vielä koe olevani mikään mestari kärhöjen kanssa, niille vain näyttää olevan meillä suotuisat olosuhteet. Kyllä tässä on levättykin. Sateella ei nimittäin viitsi tehdä juuri mitään :D

      Poista
  4. Ei Karoa ikä pahemmin paina :D Kävin tiistaina velipoijan tykönä ja noli ottanu koiranpennun, ny 6kk. Meno oli jokseenki samanmoosta. Saresummista kirijaa pitävä naapuri kävi ja sanoo, että toukokuun aluusta on satanu 170mm. Varsin tasaasesti onneksi, eikä pahoos trykipäis. Kummasti sitä saksittavaa riittää, itte kullaki. Sattuuhan sitä, apulaasillekki :) Kummasti uus reunus hiakka-alueelle toi ryhtiä. On nua sun kärhöt jo hyväs vauhris. Mullaki o jo eres yks kukka auki yli kymmenes kärhös, joten on onneksi jotaki jo kukas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä intoutuu riehumaan mutta kyllä sen jo alkaa huomata, että uni maistuu Karolle nykyään paremmin kuin nuorena. Ei se nyt koko päivää nuku, mutta silloin kun menee nukkumaan, niin nukkuu sikeämmin eikä pomppaa pystyyn heti, jos joku meistä lähtee liikkeelle.
      Pitäisi hankkia sademittari, jotta pysyisi paremmin perillä sademääristä. Paljon on nimittäin osunut sateita tähän kohdalle tänä kesänä.
      Hiekka-alue siistiytyi kummasti reunuksella eikä näytä enää hoitamattomalta. Kukkapenkin kohta oli ennenkin kyllä suunnilleen kitketty, mutta ei se siltä näyttänyt, kun hiekalla kasvoi sitä sun tätä. Apulaiset näyttävät edelleen keksivän yhtä sun toista kujetta heti kun silmä välttää. Onneksi ei mennyt mitään arvokkaampaa.
      Sinulla on sitten useammassa kärhössä kukkia auki kuin minulla. Taitaa sinulla tosin ollakin niitä enemmän... toistaiseksi! Yksi kärhö oli jo melkein saanut ensimmäisen nuppunsa auki tämän päivän aikana, joten kyllä ne täälläkin ovat hyvällä mallilla.

      Poista
  5. Ihana Karo! Sadetta on tosiaan nyt heinäkuussa piisannut. Rapsutuksia Karolle ja mukavaa heinäkuun jatkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, että on teillekin osunut sateita eikä pelkästään tänne :D Rapsutukset välitetty. Kiitos!

      Poista
  6. Hienot kärhöt sinulla. Mies teki minulle harjateräksestä kunnon tuet ritarinkannuksille koska ovat myös todella korkeita jotkut. Harmi että minun kaksi punaista ritarinkannusta on kuollut talven aikana. Minulla on kaikki iiriksien ja päivänliljojen mitkä on kukkinut siemenkodat tallella. Kerään joistakin siemeniä mutta kaikkia ei tarvitse säästää. Kitkentää ja kanttausta täälläkin on tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harjaterästuet olisivat olleet tarpeen täälläkin ritareille. Aika helposti ne kyllä sai narullakin vedettyä nippuun kun toisen vieressä on aita, johon narun sai kiinni ja toisen luona nuo muut puurakenteet.
      Minun ei tarvinnut iiriksien kukkavarsia edes leikata kun eivät nuo yksittäiset niin erotu sieltä lehtien joukosta. Päivänliljoissa oli niin paljon kukkavarsia, että halusin siistiä yleisnäkymää. Minulla on kanttaukset vielä tekemättä. En pidä siitä yhtään, joten sitä tulee sitten lykättyä niin pitkään kuin mahdollista.

      Poista
  7. Voi tuota ihanaa Karoa 😍 Harmillista että ritarinkannukset ehtivät katketa, se niissä on miinuspuolena. Täällä on satanu ja paistanut vuoron perään, nyt hellepäivä ja huomenissa luvattu taas vettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei mennyt koko puska vaan ainoastaan ne kolme komeinta vartta yhdestä kasvista. Etupihalla pysyi hyvin pystyssä kun oli sidottu tukeen. Siellä ehdin myös leikata osan kukkavarsista pois, sillä se aloitti kukinnan paljon aikaisemmin kuin tuo takapihan yksilö. Pitää ensi vuonna muistaa sitoa takapihan ritari jo ennen kukintaa, niin ei tarvitse sitten viime tingassa sännätä tekemään sitä ja olla sitten myöhässä.
      Vai on teilläkin tullut paljon vettä. Meillä pitäisi olla huomennakin hellettä ellei illasta osu ukkoskuuro kohdalle. Lauantaina sitten taas sadetta koko päivälle. Jospa kasvit nyt haihduttaisivat oikein tehokkaasti vettä, ettei maa muutu ihan mutavelliksi.

      Poista
  8. Teiltähän löytyy monta puutarha-apulaista:)
    Pikkuhiljaa täälläkin puutarhaa laitetaan kuntoon avoimia varten...ne hommat tehdään mitä ehditään ja loput saa jäädä odottelemaan seuraavia aikoja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä löytyy ahkeria apulaisia, välillä kaikkia laiskottaa. Muutaman homman minäkin hylkäsin jo alkukesällä kun näytti siltä, ettei vain ehdi tehdä. Turha niistä on ottaa stressiä, siirtää mieluummin niitä myöhemmäksi ja tekee nyt sen verran kun ehtii ja jaksaa. Kyllä sitä kitkemiseenkin saa kulumaan aikaa.

      Poista
  9. On aina sydäntä lämmittävää, kun vanhemmat koirat innostuvat leikkimään. <3 Jännä tuo belliksen kukka, oikein sievä. Minulla kasvien tukeminen on jäänyt tänä kesänä retuperälle. Olen vain koittanut tuuppia repsottavia kukkavarsia nojaamaan vieruskasveihin. Täälläkin olisi tarvis leikata kuihtuneita kukkavarsia. Voisin itsekin testata lapsityövoiman käyttöä siihen puuhaan, kiitos vinkistä. :D Oksista saa kauniin reunuksen. Minullakin on ollut ajatuksissa oksien hyödyntäminen istutusten reunuksena, mutta se on vielä jäänyt pelkän ajatuksen tasolle. Puutarhavieraat pääsevät ihastelemaan aivan upeita kärhöjä sekä muitakin ihania juttuja puutarhassanne Avoimissa puutarhoissa. Alan taas haaveilla, josko kuitenkin ehtisin edes aloittaa mökille kärhöpenkkiä tänä kesänä. Välillä tuumin jo, että se taitaa jäädä ensi vuoteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Belliksiin tulee aina silloin tällöin mutaatioita. Tuo oli minusta yksi kauneimpia. Minäkään en ole kovin ahkera tukemaan kasveja. Mieluummin suosin sellaisia, mitkä pysyvät omin avuin pystyssä (paitsi kärhöt). Säille ei kuitenkaan mahda mitään ja joskus täytyy alistua tukemaan jotain tai sitten joutuu saksimaan retkottajia siistimmiksi.
      Meillä lapset olivat hyvinkin innoissaan saksimassa kuihtuneita kukkia. Kannattaa valita lapsille leikattavaksi sellaiset kasvit, joista ei harmita, jos menee vähän ylimääräistä :D
      Kiitos! Sinulla taitaa olla mökillä jo vaikka miten monta projektia, mutta aina voi suunnitella ensi vuotta varten ajatuksia hautumaan talven yli. En kuitenkaan itse enää syksypuolella istuttaisi kärhöjä maahan, sillä niiden pitää ehtiä juurtua hyvin ennen talvea. Jonkun oikein isossa ruukussa olleen olen istuttanut vielä elokuun alkupuolella maahan, mutta mieluummin itse istutan kärhöt alkukesällä.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!