Kukka lautasella, osa 2

Kukkien maistelu jatkui nyt heinäkuussa, kun uusi erä syötäväksi sopivia kukkia alkoi availla nuppujaan. Tähän postaukseen keräsin kesä-heinäkuun vaihteessa ja heinäkuun alkupuolella kukkivia kasveja, tosin moni niistä jatkaa kukintaansa vielä myöhään syksylläkin.

Toinen kukkalautasellinen kukkia maisteltavaksi. Njam?

Aitohunajakukka: Maistui makealta, tämä olikin todella hyvä tuttavuus.

Basilika: kukka maistuu makeammalta kuin lehdet, mutta maussa tuntee silti selvän basilikan aromin. Oikein hyvä oli tämäkin. Meillä oli kukassa maisteluhetkellä vain tummalehtinen 'Dark Opal', joten en voinut vielä vertailla, maistuvatko muiden basilikojen kukat samalta.

Karpaattien- ja vuohenkello: Kaikki kellokukat ovat syömäkelpoisia, minä maistoin muiden kellokukkien puutteessa karpaattienkelloa. Kukka oli hieman makeahko, muuten aika mauton. Kuvaushetken jälkeen löysin yhden kukkivan vuohenkellon, jota maistoin myös. Aivan samalta maistui kuin karpaattienkellokin. Vuohenkello ei saanut muuten jatkaa kukintaansa alkua pidemmälle, arvaatte varmaan, mitä tarkoitan.

Vasemmalla aitohunajakukka, sitten rucola, ruohosipuli, kirjavalehtisen timjamin kukinto, karpaattienkello ja mesiangervo. Kehäkukan tunnistitte, eikös vain?

Kehäkukka: lajikkeesta/väristä/yksilöstä/kukinnan vaiheesta/tuntemattomasta syystä riippuen maistuu enemmän tai vähemmän kirpeältä. En ole keksinyt mitään logiikkaa siihen, millä perusteella maku määräytyy. Kannattaakin nyppäistä yksi terälehti irti ja maistaa sitä ennen koko kukan poimimista, ettei satu penkin pahanmakuisin yksilö ruokakäyttöön. Jotkut yksilöt ovat nimittäin todella karvaita, toiset jopa melko makeita. Kehäkukan terälehtiä olen ripotellut useinkin salaattiin mutta niitähän voisi käyttää myös leivonnassa.

Mesiangervo: kitkerä, hyvin pahanmakuinen, yöks. Ja tätä käytetään muka yleisesti esim. juomiin ja muihin käyttötarkoituksiin!

Myskimalva: Aika mauton oli ainakin valkoinen malvankukka. Malvat on yleisesti luokiteltu myrkyllisiksi mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita (Myrkytystietokeskus). Löysin muualta sellaisen tiedon, että myskimalva olisi kuitenkin myrkytön ja esim. Maatiaisen sivuilta löytyi monia muitakin malvoja syötävien kukkien osiosta. Veikkaan, että kasvin juuret ja/tai lehdet ja varret ovat lievästi myrkyllisiä ja kukat mahdollisesti myrkyttömiä. Suosittelisin joka tapauksessa olemaan varovainen malvakasvien kanssa ja ehkä mieluummin katselemaan kuin syömään niitä. Itse olin uhkarohkea ja maistoin pienen palasen terälehden reunasta ja elossa ollaan ilman mitään vatsanväänteitä tai allergisia reaktioita.

Oikealla mesiangervo, keskellä violettia basilikaa ja sen yläpuolella valkoapila.

Päivänlilja: maistoin keltapäivänliljan kukkaa. Alkumaku oli mauton, toisena tuli makeahko vivahde, joka hävisi aika nopeasti ja muuttui lopulta vähän tylsäksi. Kylään sattunut vieras kuvasi makua "kukkamaiseksi". Päivänliljassa on melko paksut terälehdet verrattuna moniin herkempiin kukkasiin, joten purtavaa riittää, jos koko kukan meinaa syödä. Myrkytystietokeskus kertoo, että malvojen tavoin päivänlilja olisi myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Toisaalta Aasiassa päivänliljoja kasvatetaan vihanneksena. Myrkytystietokeskus ei sen kummemmin erottele, mikä osa kasvista on myrkyllinen ja mikä ei, joten olisiko tässä sama homma kuin malvojen kohdalla. Käyttäkää omaa harkintaanne.

Rucola: Pikkuisen tympeä, lehdet maistuvat paljon paremmilta.

Ruohosipuli: maistuu samalle kuin varret/lehdet, mutta kyllähän ne kukinnosta irti revityt yksittäiset kukat näyttävät salaatin seassa paljon hauskemmilta kuin vihreä silppu.

Keskellä kehäkukka, vasemmalla keltapäivänlilja, sen yläpuolella syreeni ja sitten valkoinen myskimalvan kukka.

Syreeni: vahvasti kirpeä ja karvas, en tykännyt. Makua voisi kai kuvata myös parfyymimäiseksi. Maistelussa oli puistosyreenin kukkia.

Timjami: Kukka maistuu täysin samalle kuin lehdetkin.

Valkoapila: miedosti ruohoinen, ei mitenkään erityisen hyvä.

Olen tähän listaukseen varmistanut Myrkytystietokeskuksen sivuilta kasvien myrkyttömyyden. Jos haluatte maistella muita puutarhan tai luonnon kasveja, kannattaa ehdottomasti varmistaa niiden turvallisuus.

Huom! Astmaatikot ja allergikot maistelkaa kukkia vain omalla vastuulla!

Tässä vielä koko kattaus.

Hyvin kattava luettelo syötävistä kukista ja myös tietoa monen mausta löytyy Kuu Yrttitarhassa -blogista. Luettelon 1. osaa pääset lukemaan tästä ja tästä toista osaa. Siitäpä vain puutarhurin tyyliin sopivia aterioita koristelemaan!