Jatkoa viikonlopun touhuihin

Edellinen postaus tuli niin täyteen kevätkukkia, että osa viikonlopun puuhista jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Ja tietysti mukaan mahtuu pikkuisen alkuviikonkin kuvasaalista. Otetaankin heti alkuun muutama kukkakuva piristämään tätä harmaan sateista aamupäivää. Luumutarhassa 'Kuntalan' juurella jänisverkon sisässä oli vallan suloisia kukkijoita.

Maanantain ehkä hellyttävin otos. Krookus 'Barr's Purple' kukkii hangen keskellä ja vierestä nousee lummetulppaani 'Concerto'.

Kavereitakin löytyy. Näillä on oikeasti hirmuinen kiire kukkia. Sulasta kohdasta näyttäisi nousevan kirjopikarililjaa.

Ilmeisesti katsoivat, että koska muutkin ovat jo kukassa, pitää heidänkin kiirehtiä. Etualalla myös kaksi kevätkurjenmiekka 'Harmonyn' kukkaa.

Harjasin autotallin edestä pihdasta karisseet neulaset ja kävynsuomut puun juurelle. Sammaloitunut betoni ja viime kesänä tekemäni kivetty kulkuväylä kasvimaalle tulivat taas näkyviin.

Lauantain puutarhapuuhat keskittyivät oikeastaan kokonaan kasvimaan puolelle. Pitkän talven jälkeen oli suorastaan nautinnollista kaivella varastosta kottikärryt, hara ja kaikki lapiot tositoimiin.  Kasvimaalla häärätessäni ihmettelin, kuinka ihmeessä en tullut aikaisemmin ajatelleeksi autotallin vierustan mahdollisuuksia. Lunta oli enää kapea suikale laidassa mutta kaikki kasvilavat olivat lumettomia. Muutamassa laatikossa oli vähän routaa lumenpuoleisella sivulla, mutta muuten ne olivat täysin sulaneet. Pihdanpuoleisessa kulmassa olevaan lavaan kylvin jo syksyllä mm. palsternakkaa ja sunnuntaina päätin ripotella rivien väleihin pikkuisen retiisiä. Niin ja etanarakeita varmuuden vuoksi. Tänä vuonna otan heti alkuunsa luulot pois pelto- ja valepeltoetanoilta. Lava sai harson päälleen, jotta mikään muu otus ei käy keräämässä etanarakeita suihinsa.

Etualalla oleva laari on tasoitettu kylvökuntoon. Taaemman lavan päälle siirsin aiemmin esittelemäni minikasvihuoneen. Lavaan on syksyllä istutettu valkosipulia ja lauantaina kylvin niiden väliin porkkanaa. Ja etanarakeita.

Sain isännältä syntymäpäivälahjaksi minikasvihuoneiden lisäksi myös tämän lavakauluksen päälle tulevan kannen, jonka isäntä kasasi eilen. Loput lumet sulivat muuten tästä nurkasta pois maanantaina.

Onko kellään vastaavaa kansiviritelmää? Kannen kennolevy on päistään avonainen, eli levyn sisällä kulkevat urat ovat auki. Jos ne olisivat tukittuja, kansi ehkä pitäisi paremmin lämpöä ja estäisi ötököiden ja roskien pääsyn kennolevyn sisään. Toisaalta kertyisikö kannen sisälle silloin kosteutta? Kasvihuoneissahan käsittääkseni suositellaan teippaamaan tai tukkimaan silikonilla kennolevyjen päät, jotta sisälle ei kasvaisi levää tai pääsisi ötököitä. Levy on liimattu kanteen, joten teippiä siihen ei saa, mutta olisiko siitä haittaa vai hyötyä, jos pursottaisi silikonilla vaikka ylemmän sivun umpeen? Lava kyllä tuntuu pitävän lämpöä tuoltaankin ja jos päät ovat auki, sisälle tulleet roskat ynnä muun töryn saa varmaan puhallettua paineilmalla pois. Kuinka tekisitte tällaisessa tapauksessa? 

Kansi pysyi ainakin tyynellä säällä hyvin auki. Huomaatteko lavan keskellä pienen risukartion?

Istutin syksyllä tähän "kannelliseen" lavaan neljä minikokoista palsternakkaa ja merkkasin kohdan risuilla. Palsternakoista ei olisi jäänyt kuorittuna mitään syötävää, joten ajattelin, että kokeillaan, jos vaikka kukkisivat tänä kesänä. Kylvin sunnuntaina samaan lavaan pitkän kasvukauden vaativaa mustajuurta. Tuossa lavassa on hyvin kuohkea, hiekkainen multa, jollaisesta mustajuuri pitää. Myöhemmin sen ja palsternakkojen seuraksi on tulossa mm. hernettä ja mangoldia.

Neljästä palsternakasta kolme on lähtenyt kasvuun ja jännityksellä odotan, tekevätkö ne pelkästään lehtiä vai tulisiko niihin jopa kukkia. Papanat niiden ympärillä ovat tietysti etanarakeita.

Ilmeisesti eräästä lavasta jäi viime kesänä yksi sipuli korjaamatta (ne kasvoivat muutenkin huonosti etanoiden takia). En keksi, mitä muutakaan tämä voisi olla. Näiden seuraksi kylvin toistaiseksi vain etanaraetta.

Vertailun vuoksi: vanha kasvimaa oli ennen tuossa keskellä kuvaa. Lunta on vielä ainakin 30cm. Mikä loistoidea olikaan siirtää kasvimaa autotallin viereen!

Talven aikana osa kasvimaan hiekkakäytävistä oli tiivistynyt. Arvelinkin niin käyvän ja hiekkaahan jäi viime vuodelta sopivasti yli täydennyksiä varten. Kasa oli edelleen hangen alla mutta päätin kaivaa sitä jo hieman esille, jotta se lähtisi sulamaan. Hiekkakasan löydettyäni totesinkin sen olevan jo sulaa, joten raahasin kottikärryt hangen läpi patiolle johtavalle laatoitukselle ja kärräsin pari kuormaa hiekkaa etupihan kautta kasvimaalle. Tulihan siinä muutama kymmenen metriä ylimääräistä ajelua verrattuna siihen, että olisi päässyt suoraan nurmikkoa pitkin huristelemaan, mutta keväällä sitä virtaa vaan riittää vähän ylimääräisiinkin maisema-ajeluihin. Ihan niin energinen en ollut, että olisin lähtenyt hangen läpi täysinäisiä hiekkakärryjä puskemaan.

Sieltä sitä hiekkaa vain alkoi löytyä kasvimaan käytäville ajettavaksi.

Hetki sitten esitellyistä sipulinvarsista tuli mieleen, että kellariin jemmaamani mysteerimukulat ovat viikon vesiastiassa köllöttelyn jälkeen kaikki hereillä. Pienin alkoi työntää juurta alle viikossa ja keskikokoinen seurasi perässä. Ennen kuin isoin ehti edes herätä, pienin puski versonkärjenkin esille. Keskikokoinen on keskittynyt vain juurten tekoon ja viimein suurinkin heräsi. Pitkään sillä menikin verrattuna näihin muihin. Eteisessä daalia ja gladiolukset ovat myös alkaneet heräillä ja alkavat pian kaipailla multaa juurilleen.

Päätin ruukuttaa nämä, sillä pelkäsin varsinkin keskikokoisen lähtevän pian kävelemään itse lähimpään kukkaruukkuun. Pitää ruukuttaa gladioluksetkin ennen kuin koko poppoo juoksee tiehensä.

Tänä aamuna lapset huomasivat aamupalaa syödessään, että naapurin pihalle meni kissa toisen naapurin talon nurkalta. Ehdin itse näkemään otuksesta sen verran, että tajusin katin olevan sama mikä viime kesänä näkyi muutaman kerran pihallamme. Otin kameran ja kyttäsin ikkunoista, sillä arvelin sen pian tulevan tänne. Eikä mennyt kuin muutama minuutti, kun kissa näkyi aivan olohuoneen ikkunan alla seinän varressa. Hyvin määrätietoisesti se tassutteli kulman ympäri ja ohikulkiessaan ruiskaisi terveisensä talon nurkkaan. Matka jatkui patiolle ja sieltä sen näköisin askelin liiterin kulmalle, että ei ollut kollinroikale ensimmäistä kertaa varmastikaan rajojenmerkkauspuuhissa. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että satunnainen vierailija käy myyrämetsällä täällä ja saa tulla vaikka siliteltäväksikin, mutta reviirin raja voisi minun puolestani kulkea vaikka metsän puolella eikä rakennusten nurkissa. Niin ja vessana ei tarvitse sitten käyttää hiekkapolkujani tai lasten hiekkalaatikkoa!

Kissa esittelee, että patiolla ei tarvitse enää lumeen tassujaan upottaa ja kolmiopenkistä on pieni pätkä reunakiveystä sulanut. Liiterin nurkalla taisi olla ilmeestä päätellen vallan muikeita tuoksuja. Lopuksi tietysti omat hajut päällimmäisiksi (jääkööt kuva siitä toimenpiteestä laittamatta).

Karo ei kissan hajuista välitä, mutta ilmoittaa, että talven yli hangessa marinoituneet jänönpapanat ovat nyt tulleet esille valmiina nautittavaksi. Ovat erityisen herkullisia näin aurinkokuivattuina (kuva sunnuntailta).

Nyt on viikonlopun (ja tämän aamun) tärkeimmät tapahtumat raportoitu. Minulla on edelleen olleet ne muutamat taimet ulkona ympäri vuorokauden. Toissayönä oli käynyt -4 asteessa ja vähän pelkäsin, että joissakin ruukuissa saattaisi näkyä paleltumisen merkkejä. Huoli oli kuitenkin turha, sillä kaikki kasvit olivat eilen edelleen virkeitä. Muutamaksi seuraavaksi yöksi voi tulla jopa -7 asteen pakkasia ja kun päivälämpötilakaan ei ole kuin muutaman asteen plussalla, harkitsen jo osan siirtämistä varastoon. Laitoin illalla minikasvihuoneen ja syyssyrikän päälle kolminkertaisen harson, mutta ehkä sekään ei riitä, jos niiden alta ei saa nostettua lähtölämpötilaa kovin korkeaksi. Ehkä pitää käydä lämpömittarin kanssa tutkimassa tilanne ja päättää sitten, kuinka menettelisi. Varastossakin olisi kyllä taimille tilaa mutta se siirtämisen vaiva... Kaikenlaisia päänvaivoja sitä ihminen kehittelee itselleen!