Ja tietysti työpäivän aikana!

Tähän aikaan vuodesta työt haittaavat harrastusta erityisen paljon. Huomasin sen taas eilen, kun töihin lähtiessäni tein kameran kanssa pikakierroksen puutarhassa ja illalla tein saman kierroksen uudelleen. Kuinka paljon sitä voikaan tapahtua asioita yhden päivän aikana!

Kauempaa katsottuna kiven edessä ei näkynyt aamulla vielä juuri muuta kuin piippoja ja viimekesäistä törkyä.

Ihan läheltä löytyi ensimmäinen aukeamassa oleva kevätkurjenmiekka. Kevätkurjenmiekan piippojen seassa on myös kevättähti 'Rosean' piippoja ja nuppujakin.

Illalla töistä kotiin tullessa ensimmäinen kevätkurjenmiekka oli tietenkin jo auki. Nuo muut varmaan aukeavat tämän päivän aikana.

Keltaisen nurkan krookuksissa tapahtui tämän verran päivän aikana (yläkuva aamulla, alakuva illalla. Taisi kyllä sattua kameraan eri yksilöt. Ovatkohan nämäkin jo olleet auki?

Vähän on siinä ja siinä, ehdinkö näkemään krookuksia auki tämänkään päivän aikana, sillä keltaiseen nurkkaan alkaa paistaa aurinko vasta iltapäivällä. Tänään on tosin lyhyempi työpäivä, joten ehkäpä krookukset ovat vielä auki sitten kun palaan kotiin.

Ainakaan maksaruohot eivät ehdi kukkaan työpäivän aikana! 'Strawberries and Cream' tekee näin söpöt pinkit versot.

Meillä on lunta vielä aika reilusti, vaikka koko ajan hanget painuvatkin. Viime viikonloppuna heittelin patiolta lunta nurmikon kohdalle. Iso laatoitettu alue talon eteläpuolella luovuttaisi nimittäin lämpöä pitkälle yöhön, mikä vauhdittaisi kummasti lumien sulamista. En ole lapioinut kukkapenkkien päältä lunta vielä muualta kuin aurinkopenkin kevätkurjenmiekkojen kohdalta. Osa kasveista on sellaisia, minkä toivoisin pysyvän vielä unten mailla niin kauan, että pidempien pakkasjaksojen vaara alkaa olla ohi. Takapihan alppiruusun juurelta kävin muuten vajuttamassa varjon puolelta lunta sen verran, että alppiruusun alta maa alkaa sulaa. Siihen osuu aurinko enemmän kuin kärhökaaripenkin alppiruusuun, joten koin viisaimmaksi varmistaa, että se alkaa saada maasta kosteutta. Eipä se maa kovin kummoisessa roudassa edes ollut, joten ehkä tein turhaa työtä.

Patiopenkki taitaa olla seuraava kokonaan sulanut istutusalue. Kärhöseinäkkeen edessä on posliinihyasinttia, joka varmaan alkaa kukkia ensi viikolla jonkun työpäivän aikana...

Taimipöydillä tapahtuu asioita hitaammin kuin ulkona. Vauhti ei päätä huimaa muilla kuin kelloköynnöksillä, joiden tarttumakärhiä pitää käydä kurittamassa päivittäin. Tänä vuonna osa taimista on kasvanut minusta poikkeuksellisen epätasaisesti. Purppurarevonhännistä ja ahkeraliisoista osa on kasvanut todella reippaasti, osa ei pidä mitään kiirettä ja moni näivettynyt alkuunsa. Itämisongelmiakin on ollut ainakin samettikukkien kohdalla. Kylvettyjen samettikukan siementen määrä taitaa lähennellä jo kahtasataa ja taimia on silti alle 30 kappaletta. En keksi oikein muuta syytä kuin sateisen elokuun. Tuskinpa itämisprosenttia nostaa se, jos pölyttäjät eivät ole käyneet hoitamassa hommiaan. Tänä vuonna pitää olla paremmin hereillä ja kerätä siemeniä vaikka heinäkuussa, jos säät ovat silloin olleet otollisia. Loput viime kesän siemenistä viskaan kasvimaalle, niitä ei tällä itämisprosentilla kannata säästellä ensi kevääseen.

Punaluppioista sain ainoastaan tämän yhden taimen. Sen seurana on erinomaisesti itäneitä himalajanesikoita. Kaivoin niistä osan varovasti toiseen purkkiin, jotta kaikilla olisi tilaa kasvaa.

Samaan aikaan suunnilleen samankokoisina koulittuja riippapetunioita, kaikki saaneet saman verran lannoitusta ja kasvaneet yhtä valoisassa. Muuten latvoisin näitä, mutta haluan nähdä, minkä värisiä mikäkin on.

Tomaatit ovat kasvaneet hyvin. Pitääkin viikonloppuna laittaa niiden ruukkuihin lisää multaa nyt kun ovat selvästi kotiutuneet isompaan multatilaan.

Taimiruuhkaa helpotti kummasti se, että sain vietyä kylmänkestävämpiä taimia ulos. Taimihuoneen pöytä on edelleen hyvin täynnä, mutta eteisestä vapautui reilusti tilaa. Viikonloppuna pitää siirtää taimihuoneesta osa eteiseen, niin saa koulittua seuraavan erän kesäkukkia ja ehkä kylvettyä jotain lisää. Aion myös tarkistaa, onko eteisessä vielä jotain, mikä pärjäisi ulkona minikasvihuoneessa. Ensi viikolle oli tosin luvattu taas napakampia yöpakkasia, mutta uskon taimien silti pärjäävän. Harsoille kun ei ole vielä tässä vaiheessa kevättä muuta käyttöä, niin voi vaikka laittaa kaikki minikasvaria suojaamaan ja ämpärillisen lämmintä vettä taimien seuraksi.

Taimipöytä tällä hetkellä. Osa kelloköynnöksistä on keittiön ikkunalla.

Siinäpä oli muutaman päivän tapahtumat pähkinänkuoressa. Viikonloppua kohti!