Huhtikuu alkoi ainakin täällä kauniin aurinkoisissa tunnelmissa, joskin eilisaamuiset lämpömittarin lukemat saivat epäilemään, onko joku tehnyt kevättä odottavalle puutarhurille aprillipilan ja liimannut mittarin näyttöön -15,5 astetta näyttävän tarran. Ulko-oven avaaminen selvitti kuitenkin nopeasti, että ihan totisinta totta se oli. Jäätävä viima sai nenänpään ja sormet saman tien kohmeeseen. Toisen "toivottavasti tämä on aprillipila" -kaltaisen ajatuksen sain kun kuulin altistuneeni edellisenä päivänä töissä koronalle. Ei ollut pilaa sekään ja oli vieläpä toinen pitkäaikainen altistuminen samalle viikolle, joten tässä sitten odotellaan ensimmäisiä oireita. Enpä voi sanoa olevani mielissäni tästä käänteestä, mutta ajan kysymyshän se vain oli, milloin The Virus löytää tiensä tännekin. Tautia odotellessa voi kuitenkin puuhailla yhtä sun toista, kuten vaikka etsiä kevään merkkejä puutarhasta.
 |
| Hmm... mihinkäs niitä aikaisia sipulikukkia olikaan istutettu? Ai niin, nehän taisikin olla tuolla 60 sentin syvyydessä. Hanki kantaa nyt jopa minut, joten puutarhassa kiertely on yhtä helppoa kuin rusakoille. |
 |
| No mutta puistoatsalean suojaverkko onkin jo esillä! Eivät lapset enää talsi sen yli. Syyshortensiankin latvat ovat jo sopivasti rusakoille tarjolla tuossa vieressä. |
 |
| Ja kasvimaalle pääsee jo pian kylvämään. Tai ehkä vasta sitten kun rusakot eivät enää pääse aidan yli. Tomaatit nyt varmaan voisi jo istuttaa laatikkoon seinän varteen? Nehän eivät jänöille kelpaa, vai mitä? |
 |
| Varjokujan portista taidettiin tehdä liian matala. Löin nimittäin pääni yläpuihin kun tutkin samalla, ovatko jänikset maistelleet köynnöskuusamaa. Ilmeisesti se kuitenkin on koskematon, vaikka jänöt siitä säännöllisesti kulkivatkin talven mittaan ohi. |
 |
| Rännistä tulee vettä kuin vesiputouksesta... vain todella paljon hitaammin. Näin siinä käy, kun on pakkasta mutta aurinko lämmittää tummaa tiilikattoa ja sulattaa sieltä hiljalleen lunta. |
Lienee sanomattakin selvää, että piippoja en vielä löytänyt ja viikolla satanut lumi oli haudannut myös ensimmäiset paljastuneet kukkapenkin reunat rikkaruohoineen. Päätin suunnata kulkuni kellariin ja tuoda sieltä muutaman kasvin eteiseen heräilemään.
 |
| Valkokukkainen terassihortensia oli herännyt talviuniltaan, isompi on vielä kiltisti levossa. Jätin hortensiat vielä kellariin. |
 |
| Lankaköynnös on pysynyt koko talven vihreänä. Nyt siitä sai otettua edes jonkinlaisen kuvan, kun aurinko paistoi kirkkaasti varaston ikkunasta sisälle ja valaisi samalla kellarin portaikkoa. Lankaköynnöskään ei vielä päässyt eteiseen. |
Jätin kellariin edellisten lisäksi vielä kärhöt, koruköynnöksen, alppiruusut, daaliat, gladiolukset ja yhden verenpisaroista. Päätin ottaa molemmat pelargonit, afrikansinisarjan ja kaksi verenpisaraa eteiseen, vaikka tilaa ei liikaa sielläkään ole. Pakko ne on kuitenkin joskus tuoda heräilemään, jotta ehtivät kukkaan kesään mennessä. Kolmannen verenpisaran, daaliat ja ainakin osan gladioluksista tuon sisälle parin seuraavan viikon aikana. Toin viime vuonna daalian ja gladioluksia sisälle 5.4. ja totesin sen olevan hiukan liian aikaisin, jos tulee kylmä kevät. Tänä vuonna olen siis vähän viisaampi ja odottelen edes vähän pidempään.
 |
| Kellarissa talvetettu pelakuu ei ole ihan niin virkeä kuin valoisassa talvehtineet kaverit. |
 |
| Silityslaudan päälle mahtuu vielä muutama pieni taimiruukku. Toinen kellarista tuoduista pelakuista pääsi perennantaimien sekaan ja verenpisarat toistaiseksi lattialle. |
Jotta taimia olisi varmasti tarpeeksi, päätin kylvää tuoksuherneitä, kerrannaista kosmosta ja lisää samettikukkia. Kylvölautalle tehty ensimmäinen erä samettikukkia osoitti, että viime kesänä kerätyissä siemenissä itämisprosentti on suunnilleen 15% luokkaa. Toisen erän kylvin kasvusammaleeseen. Saa nähdä, itävätkö yhtään paremmin. Kosmoksia en kylvänyt montaa mutta tuoksuherneitä sitäkin enemmän. Lajikkeita oli kolmea erilaista, joten siemeniä meni multaan melkein 70 kappaletta. Ehkä ne eivät kaikki idä... toivottavasti! Seuraavat huhtikuun kylvöistä ajoittuvatkin vasta loppukuulle, jolloin ainakin perennantaimien pitäisi alkaa jo siirtyä pikku hiljaa ulkovaraston puolelle ellei jopa ulos. Ikkunasta kun katsoo, niin ajatus tuntuu kovin etäiseltä mutta sopiva lämpöaalto kun sattuu kohdalle, niin paksutkin kinokset kutistuvat silmissä. Sitä ihmettä odotellessa.
Taidan jättää tuoksuherneiden kylvämisen viikon päähän, olen ensi viikolla neljä päivää pois kotoa ja huoli on entisistäkin kasveista kuinka selviävät muiden hoidossa. Ja kun ei tästä keväästä tiedä kuinka kylmää on luvassa toukokuulle. Minulla tuoksuherneet itävät yleensä hyvin. Samettikukat yleensä huonosti mutta tänä vuonna erityisen hyvin, päästiin ehkä 20% itävyyteen, yleensä on ollut luokkaa 10%.
VastaaPoistaValkoinen hortensia on lähtenyt hyvin tekemään silmuja.
Ymmärrän. Minuakin huolettaisi jättää pienet taimet muiden hoiviin kun aina ei saa itsekään niitä pidettyä hengissä. Koskaan ei keväästä etukäteen tiedä, mutta minä olen usein optimistinen. Se kostautuu melkein joka vuosi, mutta eihän sitä opi :D Minulla samettikukat ovat yleensä itäneet hyvin mutta arvelin jo viime kesänä siemeniä kerätessäni, että ei välttämättä ole mitään ykkösluokkaa. Elokuu oli niin sateinen, että pölyttäjät eivät juuri liikkuneet. Silloin ei tule hyvin itävää siementäkään.
PoistaIkään kuin pientä katkeruutta aistisi talvisia kelejä kohtaan 😉. Tai sitten me on vaan omia tuntemuksia. Sisällä ainakin riittää eloa.
VastaaPoistaJaa että "ikään kuin" ja "pientä" :D Hanget eivät niinkään mutta tämä jatkuva kylmyys nyrppii mieltä. Onneksi on taimipuuhat tuomassa vihreyttä päiviin.
PoistaKikattelin täällä itsekseni humoristisille puutarhahavainnoillesi. Onneksi taimien parissa riittää tekemistä. Pää leviäisi, jos ainoa keväinen puuha olisi lumitilanteen ja kevään merkkien epätoivoinen vahtaaminen. Kevät tuntuu nyt etenevän surkean hitaasti. Koitan hakea toivoa sääennusteista, jotka lupaavat lähipäiville pienempiä yöpakkasia ja hitusen lämpimämpiä päiviä. Koitetaan olla vaipumatta epätoivoon!
VastaaPoistaHyvä, että postaus huvitti :) Onneksi tässä on tosiaan muutakin puuhaa kuin tarkkailla lumien onnettoman hidasta sulamista. Ei tässä vielä sentään epätoivoon olla vaivuttu, vaikka välillä pakkanen ja lumisade potuttavat. Kyllä se kevät sieltä tulee aikanaan.
PoistaLohduttavaa, että kevään hitaus koettelee nyt meitä kaikkia. Aurinko paistaa parhaillaan täydeltä taivaalta, mutta pihalla se kovin paljon ilahduta. Paksut lumi- ja jääkerrokset eivät ohene sitten millään, vaikka keltainen mollukka taivaalla pällisteleekin.
VastaaPoistaKylvin viikolla tuoksuherneet Cecilia Wingårdin ohjeiden mukaisesti, kuten viime keväänäkin. Tänään laitoin kurkunsiemenet multaan. On vain luotettava siihen, että toukokuussa lämpenee ja taimia pääsee vihdoin siirtämään kasvariin.
Jatketaan touhuja taimien kanssa sitä kevään ihmettä odotellessa!
Sehän se vasta harmittaisikin, jos puolet maasta saisi viettää kauniita ja lämpimiä kevätpäiviä samalla kun toinen puolikas kärvistelisi tammikuun keleissä. Paljon mukavampi tällainen kaikille tasapuolinen kylmyys. Jospa pian saataisiin kunnon lämpöaalto koko Suomeen.
PoistaSamoilla ohjeilla kylvin itsekin tuoksuherneet. Kerran hyväksi havaittua tapaa ei tee mieli vaihtaa. Kevät tulee aikanaan kun vain jaksaa päivä kerrallaan sitä odotella.
Eipä täällä Helsingissäkään ole paljoa pienemmät hanget, omassa puutarhassa on vasta muutama pieni lämpäre maata paljastanut, vaikka ei edes ole varjoisimmassa paikassa. Vähenemään päin kuitenkin on, vaikka juuri nyt sataa räntää/lunta/vettä/mitä lie. Se toivottavasti vie taas kerroksen vanhaa lunta pois, kuten sanonta lupaa.
VastaaPoistaOman esikasvattelut olen suosiolla siirtänyt, kun uuden, taimille ajatellun, kukkalaudan saapuminen viivästyi koronan takia. Eipä haittaa, kun kevätkin on näin viivästynyt. Ei niitä taimia voi vielä pitkiin aikoihin kuitenkaan tuonne hankeen viedä.
Jotenkin on lohdullista, että etelässäkin on vielä talviset maisemat. Meillä on myös satanut tänään paljon räntää. Huomenna on siis raskaita lumitöitä tiedossa kun ei nyt illasta enää jaksanut lähteä kolaamaan. Vähän kyllä näyttäisi siltä, että sade on kääntynyt vedeksi, joten ehkä sohjon kolaamisen lisäksi saa vähän pihan jäätikköäkin ohennettua.
PoistaMinä olen taas kerran optimistinen ja toivon, että toukokuusta tulee oikein lämmin ja siitä hypätään suoraan kesään. Voi olla, että tulee vielä ongelmia tilan kanssa mutta se on sitten sen ajan murhe.
Juu, ei tarvitse vielä etsiä piippoja täälläkään. Minulla meni viime viikko kokonaisuudessaan siivoamisen ja muiden juhlavalmistelujen parissa, joten en tehnyt kylvöjä enkä muutakaan kuin taimien peruskastelut. Ehkä tässä täytyy taas ottaa poisraivatut multapussit ja purkit esiin.
VastaaPoistaToivottavasti vältyt taudilta, vaikka altistunut oletkin!
Ihan hyvä, että on vertaistukea tässä kevään odottelussa. Ei harmita niin paljoa kun saavat kaikki tasapuolisesti lunta ja kylmää. Sinulla on taimia jo niin paljon tulossa, että siinähän menee useampi tovi niitä hoitaessa. Tässä on vielä hyvin aikaa nopeammin kasvavien lajien esikasvatuksiin.
PoistaToistaiseksi olen terve. Pari kotitestiä olen varmuuden vuoksi ottanut siltä varalta, että sairastaisinkin oireetonta koronaa. Onneksi ovat olleet negatiivisia mutta vielähän tässä on mahdollisella taudilla itämisaikaa jäljellä.
Jep, kevät saa nyt kyllä ihan etsiä 😂 Meillä on taas tullut koko päivän lunta, tosin nyt se on märkää lunta ja pohalla on lämpöasteita eli kaippa se samalla sulattaa tuota olemassa olevaa luntakin 🤭
VastaaPoistaPitäisi pian itsekin kylvää huhtikuun kylvettävät, mutta tilanpuute olisi hyvä ratkaista ensin 😅
Meillä alkoi räntäsade puoliltapäivin ja sitä jatkui iltaan saakka. Nyt taitaa tulla vähän vetisempää tavaraa. Luultavasti tämän päivän sateet sulattavat edes pikkuisen lunta ja jäätä pois, vaikka tässä vaiheessa hanget näyttävätkin todella paksuilta ja valkoisilta.
PoistaTilanpuuteongelmia taitaa olla nyt aika monella ja pahenevat vain kesää kohti mennessä.
Huoh, vähintään samanverran löytyy lunta täältäkin. Siitäkö johtunee että ensimmäisen kerran taimikasvatus on lähdössä lapasesta minultakin, vaikken pääse lähellekään sinun määriäsi. Toivottavasti samettiruusut itäisivät sammaleessa paremmin! Minulla on vain ostosiemeniä, kun ihastuin viime kesänä Strawberry Blonde:n ja ne on niin pieniä pehkoja, että nypin aina nuupahtaneet kukat heti pois. Tuoksuherneen siemeniäkään ei nyt ole, kun unohtui kerätä siemenet viime syksynä.
VastaaPoistaJotenkin sitä innostuu puuhailemaan ylimääräisten kylvöjen ja taimien parissa enemmän silloin kun ulkona on talviset kelit. Pitää kai suunnata puutarhaenergiaa esikasvatuksiin kun ei ulos pääse. Onneksi sammarin siemeniä on niin paljon, että on varaa tehdä useampi kylvö. Löysin juuri varastosta toissakesäisiä siemeniä, jotka itivät viime keväänä hyvin. Jos eivät nuo tuoreemmat suostu itämään, kylvän vanhempia siemeniä. Tuoksuherneen siemeniä en saanut viime kesänä edes paljoa kerättyä, sillä elokuussa satoi niin paljon, että pölyttäjät eivät liikkuneet ja vähäisetkin siemenkodat olivat huonolaatuisia. Osa siemenistä oli lähtenyt itämään jo siemenkodassa, joten niistä ei paljoa iloa ollut. Onneksi oli ostosiemeniä.
PoistaKellarista minäkin hain viikonloppuna yhden verenpisaran sisälle mökkiin. Kellarissa on kukkinut koko talven yksi kärhö 🤔 jotenkin se kyllä ihmetyttää kun se on ihan pimeässä kuitenkin. Sinun hortensia on mukavasti lähdössä kasvuun. Minulla ei ole tällaisia purkkeja taimikasvatuksessa mutta isoja ruukkuja on kyllä ja ne vievät ihan älyttömästi tilaa. Lankaköynnöksesi on myös hyvässä kasvun huumassa sitä minunkin pitäisi ostaa ja kokeilla kellarissa talvetusta. Yritän ostaa sellaista mikä voisi viedä kellariin talveksi että mahtuisi itse ainakin alkutalvesta mökkiin sisään.
VastaaPoistaSinullapa on kellarissa innokas kärhö. Toivottavasti jaksaa vielä kesälläkin innostua kukkimisesta. Joskus minullakin on joku jatkanut syksyllä alkanutta kukintaa vielä pitkälle talveen tai vanhoilla versoilla alkukesällä kukkiva lajike on tehnyt nuput heti vuodenvaihteessa.
PoistaKellarissa talvetettavat kasvit ovat hyvin vaivattomia, jos on sellaisia lajeja, mitkä voi nostaa kellarista suoraan pihalle eikä tarvitse herätellä kevättalvella sisätiloissa. Toisaalta isojen ruukkujen kanssa pääsee pikkutaimia paljon helpommalla, vaikka ne pitäisikin tuoda sisälle maalis-huhtikuussa. Tilaa toki vievät, mutta ei tarvitse olla kerran tai jopa kahdesti päivään tarkistamassa, tarvitsevatko ne kastelua.
Hauskalla tavalla kuvailit tuntemuksiasi tästä tavattoman hitaasti etenevästä kevään tulosta. Kun nyt katselee ulos, tulee myös varsin epäuskoinen ja epätoivoinen olo; lumen tulo senkun jatkuu ja kinokset vain kasvavat! Juttelin aamulla taimiporukalle, että ootte vielä kovin pieniä, mutta kasvakaa ihan rauhassa, kun ei tuonne ulos ole aikoihin asiaa! Minulla loppui alituinen väistely ja törmäsin viimein koronaan. Nyt menee tämä takatalvinen viikko yskien ja aivastellen kotosalla. Toivottavasti olet edelleen terveenä!
VastaaPoistaSama täällä! Tänään jouduin kahdesti kolaamaan pihalta paksun kerroksen läpimärkää nuoskalunta. Nyt ei ole tosiaan taimilla mitään kiirettä kasvaa suuriksi.
PoistaToivottavasti selviät koronasta lievin oirein. Sinänsä hyvä ajankohta kun ei tässä ole puutarhaankaan asiaa. Minä olen edelleen terveenä ja toiveissa on, että jotenkin kummassa olisin altistumisista huolimatta taudilta välttynyt.
Heh, siinä ei nyt paljon silitellä laudan päällä :D
VastaaPoistaOstin tänä vuonna vanhan ajan pelargonioita. Saapa nähdä saanko ne säilymään talven yli. Yleensä ei onnistu minulta.
Ei silitellä ei :D Onneksi silityslautakin on mummon vanha ja juuri taimikasvatusta varten tänne tuotu. Silittämistä varten on sitten toinen silityslauta kodinhoitohuoneessa.
PoistaPelargonit talvehtivat hyvin kun ne vain malttaa pitää tarpeeksi kuivina. Silloin ei tunnu olevan mitään väliä, talvettaako ne pimeässä vai valoisassa tai viileässä vai peräti huoneenlämmössä. Toivottavasti onnistut omiesi talvettamisessa.