sunnuntai 17. huhtikuuta 2022

Ensiulkoilu ja muita kevätpuuhia

Yksi kevään etenemisen merkkipaaluista on se, että saa nostettua ensimmäisen kerran kasveja ulkoilemaan. Yritin etsiä, milloin olen aikaisempina vuosina uskaltanut ulkoiluttaa taimia, mutta eipä sitä tietoa joka keväältä nopeasti löytynyt. Vuonna 2018 olin nostanut osan eteisen taimista ja talvehtijoista 17.4. ulos ja luulen, että monena vuonna ensimmäinen ulkoilu on ollut huhtikuun lopulla tai jopa vasta toukokuussa, joten tänä vuonna olinkin nopea.

Melkein kaikki eteisen kasvit kävivät 16.4. puolisen tuntia rappusilla jäähyllä. Eteisessä oli nimittäin yli 30 astetta lämmintä. Pihdan varjo toi sopivasti puolivarjoa rappuselle.
Ja tarkkoja jos ollaan, niin ensimmäinen ulkoilu tapahtui jo 14.4. Nostin nimittäin silloin tuoksuherneen taimet rappuselle siksi aikaa kun olin lasten kanssa ulkona. Tarkoitus oli ottaa taimet samalla kun itse menemme sisälle, mutta tietysti ne unohtuivat. Muistin jossain vaiheessa myöhemmin ne, mutta silloin oli jotain kiireellisempää tekemistä. Seuraavana aamuna herätessäni tajusin, että tuoksuherneet olivat edelleen ulkona. Hyvin kestivät, vaikka ulkona oli ollut alimmillaan pari astetta pakkasta. Seuraavalle yölle oli ennustettu kipakampaa pakkasta, joten vein varmuuden vuoksi tuoksuherneet ulkovarastoon.
Kellari tyhjä, ulkovarastossa pientä ruuhkan poikasta. Ylhäällä lanka- ja koruköynnökset sekä tuoksuherneet ja kottikärryissä perennan- ja niittykukkien taimia sekä helmililjoja. Alhaalla yleisnäkymää ja lauma minipieniä kissankellon taimia.
Tyhjensin eilen kellarista kaikki loput ruukut, mukulat ja juurakot. Suurin osa talvihoidossa olleista alppiruusuvauvoista lähti toissapäivänä äitini mukaan ja omani nostin eilen suoraan ulos. Kellarin kasveista syyssyrikkä ja kärhöt pääsivät hetkeksi ulkoilemaan alppiruusujen ja parin helmililjaruukun seuraksi. Ihan vielä en tohdi niitä jättää vakituiseen ulos, mutta varmaan muutaman päivän totuttelun jälkeen ainakin syyssyrikkä voisi olla yönkin pihalla. Sen silmut ovat nimittäin vasta puhkeamassa, joten sen luulisi kestävän hetkellisesti jopa asteen tai parin pakkasenkin. Aion tänään nostaa kaikki varaston kasvit ulos; osan siltään ja sisältä varastoon tuodut pikkutaimet harson alle, jos aurinko helottaa täydeltä taivaalta. Alppiruusut saivat päälleen harson suojaamaan sekä tuulelta että auringolta.
Kellarissa talvetetut gladioluksen mukulat ja daalian juurakot odottavat vettä.
Käsittelin eilen myös gladiolukset ja daaliat kasvuunlähtökuntoon. Gladioluksista taitoin viimevuotiset varrentyngät tyveltä poikki ja napsin vanhat juuret lyhyemmiksi. Mukuloista puhkeaa uudet juuret, joten vanhat vain vaikeuttavat istuttamista. Sen verran jätin tynkiä jäljelle, jotta mukulat pysyvät irti astian pohjasta. Aion nimittäin taas tänä vuonna herätellä ne vesiastiassa ja ruukuttaa sitä mukaa kun ne alkavat kasvattaa uusia juuria. Kahtena keväänä olen tehnyt niin ja todennut homman toimivan todella hyvin. Astiaan siis laitetaan sen verran vettä, että mukuloiden alapuoli hipoo veden pintaa ja sitten vain odotellaan. Muutamassa päivässä pitäisi alkaa näkyä ensimmäisiä elon merkkejä. Kokeilin samaa daalialle viime keväänä ja senkin kohdalla konsti toimi oikein hyvin. Tässä vaiheessa kevättä on vain hyvä, jos juurakot voi herätellä tilaa säästävästi yhdessä vesiastiassa monen ruukun sijaan. Daalioitakin kun on enemmän kuin yksi tänä vuonna. Syksyllä juurakko halkesi kahtia siinä vaiheessa kun olin nostamassa sitä maasta. Kun eilen tutkin juurakoiden kuntoa ja poistin kuivettuneita osia, kummastakin lohkesi vielä pienehköt alut erilleen, joten nyt daalioita onkin sitten yhtäkkiä neljä tulossa eikä yksikään niistä mahdu mihinkään 12 sentin taimiruukkuun.

Kellarista löytyi myös muutama mysteerimukula. Vaihtoehdot ovat: ixia, tuoksumiekkalilja, hollanninkurjenmiekka tai keskenkasvuinen gladiolus. Näillä oli syksyllä hyvin pitkät heinämäiset lehdet.
Edellisen postauksen rautalapiokikka todella toimii. Tässäkin oli kivikova umpijää aamulla ja iltapäivällä lapio oli jo puoliksi uponnut jään sisään.
Aurinkoinen ja lämmin sää houkuttelee ulkopuuhiin, vaikka ei siellä edelleenkään ihmeitä pääse tekemään. Päivittäiseen ohjelmaan on kuulunut pihakiveyksen jäätikön hajottaminen ja erinäisistä kohteista lumen lapioiminen. Muutamana päivänä olen lapioinut aurinkopenkin kivenjärkälettä esille ja madaltanut kinosta kevätkurjenmiekkojen kohdalta. Nurmikon kohdalle kertynyt kasa kasvaa kasvamistaan, mutta se ei haittaa, jos kukkapenkki alkaa sulaa. Eilen pääsin myös tekemään ensimmäisiä oikeita puutarhatöitä, sillä viime syksynä pihakiveykselle levinnyt apilamatto oli jo osittain sulanut. Sain nyhdettyä jopa osan juurista pois kivien saumoista.
Vielä jäi pikkuisen jäätä kulkuväylälle, mutta nyt tuosta pääsee jo hyppäämään yli. Kiveyksen päältä irrotetut apilamytyt pääsivät hangelle auttamaan sulattamisessa.

Kadun puolelta näkyy aika leveä suikale sulaa maata. Aitakin on jo selvästi esillä.
Toisella puolella etupihaa on vielä melkoiset lumivuoret, vaikka on tästäkin sulanut jo ainakin puoli metriä korkeudesta pois. Karo näyttää, kuinka vuoren huipulta tullaan alas.
Kasvimaalle tehty tarkistuskierros osoitti, että aiemmin esille lapioitu lavakaulus on pian kylvökunnossa. Muutkin lavakaulukset alkavat pikku hiljaa tulla esille lumen seasta.
Nuotiopaikan reunakivistä ei näkynyt jälkeäkään ennen kuin lapioin niitä esille. Vasemmassa reunassa kuusen oksien alla maa oli jo esillä, joten sinne sopi heitellä "vähän" ylimääräisiä lumia.
Kohta alkaa olla riskialttiita hetkiä tiedossa. Huomasin nimittäin juuri ison rusakon tutkimassa naapureiden kohdalta kadun vierestä paljastunutta nurmikkoa. Meidän pihalla nurmikko pysyy vielä pitkään piilossa mutta kukkapenkeistä nousee piippoja. Jos rusakot eksyvät talon seinustalle, ne löytävät varmasti mehukkaat krookukset ja pian muutakin tuoretta vihreää. Taidan ottaa ohjelmaan jo ensimmäisen valkosipulijauheella ja kahvinpuruilla maustamisen. Samalla toivon, että naapureilla nurmikot alkaisivat vihertää vauhdilla, jotta rusakot eivät tulisi tutkimaan kukkapenkkejäni.
Keltainen nurkka sulaa nopeasti ja työntää piippoja vielä nopeampaa.
Tässä näytteitä keltaisen nurkan krookuksista ja narsisseista. Ne puskevat maasta oikeasti jo ennen kuin lumet ovat sulaneet päältä pois.
Pääsiäisvieraille leipaistu appelsiinijuustokakku jäi vähän matalaksi, mutta maistui kuitenkin hyvälle. Ohje oli minulle uusi ja jos leivon samaa toiste, tuplaan täytteen määrän.
Työpaikan pääsiäistunnelmia. Yksi kollegoista on askartelija, toinen somistaa muuten vain ja loput pääsevät nauttimaan vuoden mittaan vaihtuvista tunnelmista.
Hyvää pääsiäistä!

19 kommenttia:

  1. Iik, piippoja! Mielettömän nopeita. Ja nuo narsissit taitavat tosiaan kertoa sen, ettei teillä maa ole jäätynyt, kun täällä niillä on kestänyt hyvin kauan tulla esiin lähes kaikkialla. Vieläkään ei näy normaalisti kaikkein ensimmäisenä kukkivista Elkasta ja Jetfiresta mitään, mutta jälkimmäiset kasvavatkin paikassa, jossa oli jääkenttä päällä viikkokausia ja sen alla tietysti jäinen maa.
    Ihanan keväiset näkymät rappusilla ja kasvimaalla. Mahtavaa, että on jo paljaita paikkoja ja ensimmäinen viljelylaatikkokin esillä! Karo esittelee niin hienosti ♥ Kerroin muuten eilen naapureille, joilla on kolme shelttiä, Karosta ja sen hankeen uppoavien jäniksenpapanoiden pulmasta.
    Mutta voi ääks tuota lumen määrää, kevätkurjenmiekatkin siellä ties kuinka syvällä! Rautalapiokonsti :-D Pikaista lumen sulamista! Ja jään!
    Todella herkullisen näköinen kakku, ja niin kauniskin. Ja ihan ylisöpö tuo minitipu pöntön suulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja niin, tänään se tosiaan on. Hyvää pääsiäistä!

      Poista
    2. Ei meillä tosiaan kovin kummoista routaa ole kun lumet tulivat aika pian pysyvien pakkasten jälkeen. Minusta tuntuu jopa, että hangen alla se vähäinenkin routa on sulanut syvemmältä nousevan lämmön voimin talven aikana. On niin hauskaa kun piipot nousevat jo ennen kuin lumi on päältä hävinnyt! Minusta on todella tympeää odotella roudan sulamista ja katsella viikkokausia pelkkää paljasta maata. Jaksamista sinne!
      Rappusille tuli tänäänkin oikein keväiset näkymät, samoin varaston oven eteen. Sopivasti on pilvipoutainen ja leuto keli, joten en laittanut mitään suojaa ulkoileville kasveille. Vähän hassulta kyllä tuntuu laittaa pelakuita lähimmillään puolen metrin päähän isoista lumikinoksista, mutta paremmin ne valoa ulkona saavat kuin eteisessä ja kasvavat tanakammiksi. Nyt vain seurailen säätä, ettei ala yhtäkkiä tuulla hirveästi tai aurinko porottaa täydeltä terältä.
      Haha, Karon toilailut siis leviävät siis muutenkin kuin blogini välityksellä :D Karolle on ollut nyt vähän vähemmän papanoita tarjolla kun kaikki ovat uponneet liian syvälle hankeen. Puput ovat myös tainneet siirtyä aamulla näkemäni yksilön tapaan etsimään kadun varsilta ensimmäisiä vihertyviä versoja ja papanoimaan sinne. Joutaa Karokin paremmin kulkemaan mukanani kuvaamassa kevään etenemistä kun ei ole nenätöitä.
      Kevätkurjenmiekkojen kohdalla oli ehkä 70cm lunta ennen kuin tein täsmäiskun niiden kohdalle. Nyt lunta on ehkä parikymmentä senttiä. Enempää en uskaltanut lapioida, etten vain vahingossa vetäise piippoja lumen mukana. Nyt pääsee kivikin lämpenemään ja sulattamaan lunta ympäriltään. Täällä on rautalapion lisäksi valjastettu myös lasten lumikola lumensulatustehtäviin. Ihan kaikkia lapioita en viitsi ympäri pihaa levitellä, etteivät naapurit kutsu valkotakkisia :D Kyllä ne lumet sulavat omine aikoineenkin näillä keleillä, mutta aina sitä on kiva vähän vauhdittaa valikoiduista kohteista.
      Työpaikan askartelija oli tehnyt monta eri väristä pääsiäistipunpönttöä ja laittanut niitä tasaisin välimatkoin käytävän varrelle. Samoin noita pääsiäispupuja oli vähän joka puolella. On kiva kun jotkut viitsivät laittaa pientä piristystä muuten tylsän näköisille käytäville. Narsissiruukkujakin oli tuotu joka huoneeseen. Työpäivä alkaa aina mukavasti, kun katsoo, mitä käytäville on ilmestynyt.
      Hyvää pääsiäistä!

      Poista
  2. Herkullisen näköinen kakku! Ihan mielettömän nopeasti on sielläkin kevät lähtenyt etenemään. Ja kun pienikin pala kiveä on esillä, sulaa sen ympäriltä aina vain nopeammin lumi pois. Toisaalta tällainen hidas sulaminen on hyväksi puutarhalle, ei tule isoja lätäköitä tai tulvia joihin kasvit hukkuisivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kivet ovat todella tehokkaita lumen sulattajia kunhan vain niitä saa esille. Tulvia ja lätäköitä ei kaipaa sen enempää kasvit kuin puutarhurikaan. Nyt on hyvä kun ei ole routaa, niin pääsee sulamisvedet imeytymään suoraan maahan. Siitä on hyvä sitten kasvien ponnistaa kasvuun.

      Poista
  3. No mutta, sinähän olet vallan päässyt puutarhahommiin! Ajoissa ovat niin kellarin kasvatukset että kasvattajakin. Minun daaliani ovat vielä kurttuisia ja kuivia ja saavat ollakin jonkun viikon, sillä niiden kanssa on oltava varovainen, jos ei ole taatusti plussan puolella olevaa tilaa. Ja toisaalta niitä on niin paljon, että täyttäisivät kaikki huoneetkin:) Herkullisen näköinen ja kaunis juustokakku, varmasti maistui kaikille! Iloisia puutarhapuuhia alkavaan viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää höyrytä taimien ja talvetettavien kanssa kun ei vielä pääse kukkapenkkiin touhuamaan. Viime vuoteen verrattuna daaliat ja gladiolukset ovat melkein pari viikkoa myöhemmässä. Jotain sentään opin viime keväästä kun tuskailin liian honteloksi venähtäneen daalian kanssa toukokuun kylmän jakson aikana :D Aion pitää daaliat mahdollisimman viileässä ja viedä ulkoilemaan tai ulkovarastoon heti kun siellä on tarpeeksi lämmintä. Neljä ruukkua on kyllä huomattavasti helpompi pyöritellä vaikka missä kuin sinun daalia-armeijasi.
      Juustokakku on yleensä takuuvarma leipomus. Minulla on muutama vakio-ohje, joilla onnistuu aina, mutta joskus on kiva kokeilla jotain uuttakin. Tuo kakku sopi mainiosti pääsiäiseen ja kevääseen. Kiitos! Iloisia puutarhapuuhia sinullekin!

      Poista
  4. Kokeilemisen arvoinen kikka elvyttää daalioiden ja muiden kasvien juurakoita. Laitanpa "korvan taakse". Ehdin jo viikko sitten laittaa omat daaliani multaan. Nyt suurin osa niistä on alkanut versoa. Ajattelin siirtää ne kellarista autotalliin, jossa on +10 astetta. Eivät palellu, mutta kasvu hidastuu. Daalioilla ei vielä ole mikään kiire.
    Sinulla on melkoinen homma noissa ulkoilutuksissa. Ihmekös, jos siinä tiimellyksessä joku purkki unohtuu pihalle.
    Himputin rusakot loikkivat meidän pihalla jopa päiväaikaan. Olen ruiskuttanut kriittisimpiä kasveja eli pintaan nousseita krookuksia ja pystykiurunkannuksia Trico Gardenilla. Ehkä käyn tyhjentämässä valkosipulirouheenkin kukkapenkkeihin. Siis niihin, jotka ovat paljastuneet lumen alta. Sen verran paljon on meilläkin vielä lunta, ettei isoa kierrosta tule.
    Herkullinen kakku. Varmasti maistui. Tavallisia täytekakkuja ei nykyisin tule tehtyä juuri ollenkaan, kun erilaiset juustokakut ovat niin helppoja ja herkullisia.
    Mukavaa pääsiäispyhää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla vesiastiassa mukuloiden herättelyä. Aina itse talvetetut eivät lähdekään kasvuun, joten suoraan ruukkuun istuttaessa on tullut tehtyä turhaa työtä ja haaskattua multaa. Tällä konstilla näkee helposti, mitkä lähtevät kasvuun. Minäkään en ajatellut pitää daalioitani huoneenlämmössä, vaan viedä mahdollisimman pian ruukutuksen jälkeen ulos tai ulkovarastoon. Eivät kärähdä lehdet auringossa, jos saavat jo versoessaan totutella luonnonvaloon ja kasvavat muutenkin tanakampina.
      Olisikin jäänyt tuoksuherneet muiden ruukkujen takia ulos vaan kun olivat ainoita ulkoilijoita sinä päivänä! Sählinkiä kyllä riittää siinäkin kun paimentaa lapset ja Karon sisälle ja varmistaa, ettei kukaan tuo isompia määriä sohjoa tai kuraa tullessaan. Varmaan alitajunnassa oli tuoksuherneiden hyvä kylmänkestävyys, enkä siksi ollut niistä niin huolissani, että olisin ne muistanut ottaa sisälle.
      Toivottavasti rusakot ja peurat pysyvät loitolla kevätkukkijoistasi. Trico Gardenin luulisi auttavan, mutta tuskinpa valkosipulistakaan haittaa on. Meillä se on ainakin toiminut hyvin kunhan vain muistaa käydä lisäämässä sitä. Viskasin varmuuden vuoksi myös kahvinporoja omien krookusteni ympärille.
      Meillä osalla perheestä on huonoja muistoja kermakakuista, joten niitä ei tule tehtyä lainkaan. Juustokakut ovat sitä paitsi niin helppoja tehdä ja kauniin näköisiä.
      Kiitos, samoin!

      Poista
  5. Sinä oletkin täydessä touhussa kaikkien purkkien suhteen. Itse en vielä jaksa aloittaa taimien ulkoilutusta, vaikka ajatus olisi hyvä. Ihmeesti lumi sulaa näillä säillä, ja saa kyllä sulaakin! Toivottavasti rusakot eivät syö piippojasi, itse olen niin katkera mokomille, sillä ne söivät minulta muutaman puun kaikesta suojaamisesta huolimatta.
    Kakkusi sopii ulkomuotonsa puolesta pääsiäiseen erinomaisesti ja makukin on varmasti herkullinen, nam.
    Hyvää pääsiäismaanantaita ja iloisia ulkoiluhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on taka-ajatuksena saada eteisestä mahdollisimman paljon kasveja ulos tai ulkovarastoon jo hyvissä ajoin, jotta saan vietyä sisältä seuraavan lastin taimia eteiseen totuttelemaan vähän viileämpiin oloihin. Eikä tässä ole oikein muutakaan puutarhapuuhaa vielä, niin ehtii hyvin nostelemaan taimia sisälle ja ulos.
      Rusakoita vastaan on ikuinen taistelu. Toistaiseksi piipot ovat tallessa. Ne on nyt höystetty sekä kahvilla että valkosipulijauheella, joten eivät varmaan ensimmäisenä houkuttele ahnaita kitoja.
      Kiitos! Ulkopuuhia onkin tänään varmasti taas luvassa niin paljon kuin vain keksii tekemistä. Iloisia ulkoiluhetkiä sinullekin!

      Poista
  6. Vautsi 😊 kecät touhuja! Meillä ei oikein ole mitään tekemistä vielä 😂 paitsi sisällä, jäätä ei oo särettäväks. Auratut alueet on ihan sulia, mutta lunta on kyllä sit muualla ihan tarpeeks 🙈 Noh, se on nautittava 😂 kohta sitä on hommaa enemmän kuin tarpeeksi 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tekemisen puute iskee, niin voit tehdä kuten minä tänään: lapioida lunta yhdestä kohdasta toiseen. Varsinkin kukkapenkkien päältä voi hyvin siirtää lunta nurmikolle, niin pääsee sitten nopeammin niihin oikeisiin puutarhatöihin ;)

      Poista
  7. Täytyykin aloittaa pelargonin (huom yksikössä) ja tulevien kesäkukkien myös tässä kuussa, sillä jossain vaiheessa vain tila loppuu sisältä. Tuntuu vain hassulta hankien keskelle viedä kasveja.

    Kivaa, että sielläkin alkaa puskea jo krookuksia esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se tosiaan hassua laittaa kasveja ulkoilemaan näin lumisiin maisemiin mutta jossain vaiheessa se on aloitettava. Jos tulee lämmin kevät, helpottaa huomattavasti taimiruljanssia kun osa kasveista on jo tottunut ulkoilmaan.
      Krookuksia tulee seurattua päivittäin nyt kun kukkapenkeissä ei ole vielä muuta seurattavaa.

      Poista
  8. Olen myös mietiskellyt, koska taimia voisi ruveta harjoittamaan ulkoilmaan. Hyvä kuulla, että tuoksuherneet selvisivät pakkasyöstäkin. Kiva kun lumet rupeavat vihdoin sulamaan vauhdilla. Ihanan ja raikkaan näköinen pääsiäiskakku!
    Mukavaa alkavaa viikkoa! Säätiedot näyttävät lupaavilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen aloittanut ulkoiluttamisen heti kun sattuu sopiva sää vapaapäivälle. Tyyni pilvipouta tai lämmin tihkusadepäivä olisi ihan paras mutta aurinkoinenkin sää kelpaa, jos on sopiva varjopaikka tai harsoa suojana. Vielä en ole vienyt huoneenlämmössä esikasvatettuja taimia ulos, ainoastaan noita viileämmässä jo valmiiksi olleita. Ne eivät hätkähdä, vaikka ulkona olisi alle kymmenen astetta lämmintä.
      Nämä säät ovat olleet taas suorastaan täydellisiä. Kevät etenee vauhdilla ja lumet sulavat suorastaan silmissä. Mukavaa alkavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  9. Ulkoiluttamis puuhat on aikaa vieviä mutta varmasti kannattaa karaista niin saa sitten jatkossa nopeammin ne muihin tiloihin. Minulla on vielä kellarissa neljä kärhöä ja muitakin ruukkuja. Yksi kärhö se vaan jaksaa kukka nuppuja pukata. Toin sisälle muratin mutta sen vein suoraan lasiterassille ja sitten kokeilun vuoksi vein syksyllä kellariin sinisen lumihiutaleen sen toin sisälle eteiseen. En oikein jaksa uskoa sen virkoamiseen mutta en voinut vastustaa kiusausta kokeilla.
    Raikkaan näköinen kakku ja varmasti hyvä. Lunta tuntuu teillä olevan vielä reilusti. Meillä on ehkä 20 cm.
    Hyviä aurinkoisia päiviä on luvattu joten toivoa sopii että loppuviikosta on enää rippeet jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä juuri toivon, että saisin pian ainakin eteisen kasvit pois sisältä pyörimästä ja sisällä esikasvatettuja taimia eteiseen vähän viileämpiin ja valoisampiin oloihin. Sinähän voit tuoda jo kärhösikin sieltä kellarista lasiterassille. Ei tarvitse poloisen kukkia pimeässä :D
      Toivottavasti lumihiutaleesi herää vielä. Olen joskus talvettanut niitä mutta vähän epämääräisiä raaskuja olivat aina talven jälkeen. Hyvää pistokasmateriaalia niistä kuitenkin sai. Nyt ei ole ollut muutamaan vuoteen kun aina keräsivät niin paljon kirvoja.
      Lunta on paikoitellen vielä puolisen metriä ja vain muutamassa kohdassa sen verran vähän, ettei mene pitkävartisen saappaan varresta sisälle. Joka päivä kuitenkin kinokset hupenevat ja maata paljastuu. Rippeitä on varmasti jäljellä vielä vappunakin mutta kunhan edes osa kukkapenkeistä on esillä, niin olen tyytyväinen.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!