Esittelemättä jääneitä

Aina välillä käy niin, että matkan varrelle jää kuvia, jotka eivät sovi oikein mihinkään postaukseen. Eilisen kuvasaalis jäi kameran linssiin rätkähtäneen räntähiutaleen takia köykäiseksi, joten täydensin settiä syys-lokakuun julkaisematta jääneillä otoksilla. Ja kyllä, luitte oikein: meillä satoi eilen räntää. Onneksi ei sentään maata valkoiseksi vaan ainoastaan hetkittäin veden seassa.

Kesällä puutarhaharrastajalta ostamani konnanyrtti on viihtynyt hyvin. Keräsin sen pisimmälle ehtineet kukkalatvat maljakkoon, sillä niissä ei ollut tapahtunut tähän kahden viikon takaiseen kuvaan nähden mitään edistystä.

Jos edellinen kuva oli kahden viikon takaa, ovat seuraavat vielä vanhempaa kuvasaalista. Kamera ei satu koskaan sopivasti mukaan silloin kun sitä tarvittaisi, mutta onneksi kännykälläkin saa edes jotenkin tunnistettavia kuvia. Kuvat ovat samasta Kuopion puistosta, mihin satuin törmäämään pari vuotta sitten (pääset lukemaan juttua tästä). Pensaat olivat kasvaneet kovasti ja kukkivat runsaina.

Tummimman punaiset ovat 'Diamant Rouge'-lajiketta, vähän vaaleammat kookkaat pensaat suunnilleen keskellä kuvaa ovat 'Angel's Blush'.

Toisesta suunnasta. Korkeimmat pensaat ovat yli parimetrisiä. Ne ovat lajitetta 'Little Lime'.

En tiedä, mistä 'Little Lime' on saanut puolet nimestään. Lime on selvä, mutta mitään pientä tässä pensaassa ei ole.

Olen tänäkin vuonna työpaikallani viherkasvivastaava, vaikka nyt kasteluvastuu onkin jaettu minun ja kollegani kesken. Kasvien määrä on nimittäin moninkertaistunut. Kävimme nimittäin kolmannen kollegan kanssa jo heti syksyn aluksi hakemassa kukkakaupasta reilun lastin viherkasveja, ja kasteluvastuun jakava kollega toi myös kotoaan täydennystä valikoimaan. Otan joskus kameran mukaan ja teen postauksen kasveista, mutta tähän väliin esittelen erään iltapäivän aivopähkinäni. Uusien kasvien ruukutuksesta jäi sen verran multaa yli, että päätin laittaa loput traakkipuulle, joka on joutunut olemaan samassa ruukussa ainakin pari vuotta. Sen lehdet alkoivat olla jo aika vaaleita ja kasvi muutenkin vähän alakuloisen oloinen. Mullanvaihto oli siis tarpeen, vaikka vuodenaika siihen ei nyt mikään paras ollutkaan. Melkein jätin homman kesken, kun huomasin, että kasvi oli sullonut juurensa suoraan altakastelusäiliöön ja ainoa vaihtoehto saada ne ehjänä pois olisi ollut rikkoa mullan ja veden erillään pitävä osa.

Juuria olikin enemmän vesisäiliössä kuin mullassa.

Sakset kouraan ja parasta toivoen.

Toistaiseksi näyttää siltä, että traakkipuu ei suuttunut minulle kovakouraisesta toimenpiteestä. Vähän pelkäsin, että se joko pudottaa kaikki lehtensä tai kaatuu koko kasvi nurin pitkin lattioita. Koska suurempaa katastrofia ei tapahtunut, toivon traakkipuun pian virkistyvän selvästi. Sillä on kuitenkin aika valoisa paikka ja reilusti uutta, ravinteikasta multaa juuriensa ulottuvilla.

Työpaikan ympärillä on muutama vanha mänty. Onkohan päätuulensuunta tällä puolella taloa oikealle (länteen), kun moni puista on suurimmaksi osaksi sinne päin taipunut? Kuva on otettu tyynellä säällä kolmannen kerroksen ikkunasta.

Omalla pihalla ei kovin kummoisia puutarhapuuhia ole viikonlopun aikana tapahtunut. Eilen siivosin ulkovaraston, sillä lähipäiville on luvattu sen verran kylmää säätä, että kellarissa talvehtivia kasveja piti saada johonkin suojaan. Varasto olikin jo siivoamisen tarpeessa. Joku oli viskonut sinne sikin sokin kukkaruukkuja, multasäkkejä ja sekalaista muuta roinaa. Nyt kasvit ja osan puutarhatyökaluista sai vietyä varastoon ja jänisverkotkin on mahdollista saada ulos sitten kun saan ne aikaiseksi viritellä paikoilleen.

Purppuraheisiangervo pitää tiukasti kiinni lehdistään, vaikka tuuli on puhkunut täydellä voimalla. Kärhön tukitornikin on melkein kaatunut. Vasemmassa reunassa pensashanhikit kukkivat iloisesti.

Purppuraheisiangervon hehkuvaa punaa.

Puistoatsalea 'Satomin' keskeneräistä tyylinäytettä. Värittyyköhän tämä jatkossakin yhtä myöhään vai johtuuko myöhäisyys siitä, että tämä on vasta tänä kesänä istutettu?

Puuskainen tuuli on repinyt jo muista pensaista lehdet irti, joten on kiva, että löytyy edes pari väripilkkua. Joitain sitkeitä kukkijoitakin vielä löytyy mutta keli ei oikein suosi niiden ihastelua ulkona. Onneksi kaikki ne näkyvät ikkunoista, niin eivät mene hukkaan. Jos ei sataisi vettä ja tuulisi jäätävästi, voisi vaikka kammeta niitä sivupihan kivenjärkäleitä paikoilleen. Nyt on vähän turhan kylmää ja märkää siihenkin touhuun. Millaisella voimalla teille on iskenyt syysmyräkkä vai onko säässä mitään normaalista poikkeavaa?