Jäinen puutarha häkissä

Viime keskiviikon lumiset maisemat ehtivät hädin tuskin hävitä, kun tänä aamuna oli maa uudelleen valkeana. Seitsemän pakkasastetta takasi sen, että puutarhassa ei tarvinnut hikoilla. Kylmältä tuntui toppavaatteista huolimatta, mutta mieltä lämmitti pilvien raoista satunnaisesti kurkkiva aurinko.

Matalalta paistava aurinko sai sammalleimujen päälle kertyneen lumen ja kuuran kimaltamaan.

Lunta oli nyt reilusti vähemmän kuin keskiviikkona, mutta kivasti sekin vähän valaisi maisemaa ja peitti mustaa maata. Sain vihdoin ja viimein kaikki jänisverkot paikoilleen. Sen verran jouduin tekemään kompromisseja verkotettavien kasvien suhteen, että yhtä vaille kaikki syyshortensiat jäivät ilman verkkoja. Leikkaan ne kuitenkin keväällä melko matalalta alas, joten tuskinpa jänikset saavat liian suurta tuhoa aikaiseksi. Pienimmälle käyn laittamassa jossain vaiheessa kuusenoksia tai jotain muita risuja tyvialueen suojaksi, etteivät talttahampaat syö sitä ihan tapille. Olisi liian suuri urakka käydä hankkimassa pari uutta verkkorullaa vain sitä varten, että ne pitää leikata palasiksi yksittäisten pensaiden suojaamista varten. Myös toinen nietospensaista jäi ilman suojaa, mutta sen saa helposti piilotettua puunlehdillä ja parilla kuusenoksalla. Metsämustikoillekin riitti pieni palanen verkkoa.

Pieni kevätatsalean taimi on ollut verkkorullan sisällä kesät talvet, ettei sitä vain tallo kukaan.

Puistoatsalea 'Illusian' nuppu ja silmut leiskuvat yhtä värikkäinä kuin sen viimeinen lehti.

Majapenkin kuutamohortensia sai oman yksiön.

Takapihalla harrastetaan pääasiassa yhteisasumista. Suunnilleen keskellä kuvaa oleva puistoatsalea 'Tarleena' sai kuitenkin oman häkin, sillä pidempi verkko ei yltänyt ihan sen ympäri.

Paketoin mahdollisimman paljon kasveja saman verkon sisään. Esimerkiksi kärhökaaripenkissä kaikki mustikat, revontuliatsalea ja luumupuu 'Sinikka' sai helposti ympäröityä samaan häkkiin. Samoin pation luona hunajamarjat ja nietospensas. Takapihalla hyödynsin sinne kesällä tehtyjä seinäkkeitä häkkien seininä ja toivon, etteivät rusakot intoutuisi tunkemaan raudoitusverkkojen reikien läpi. Saatan käydä vielä jossain vaiheessa laittamassa muutaman risun todennäköisimpien kulkuaukkojen kohdalle hankaloittamaan pitkäkorvien etenemistä.

Komeamaksaruoho 'Herbstfreuden' ja syysasterin on mukava nojailla verkkoja vasten.

Viikonlopun työlistalla oli verkottamisten lisäksi myös halkohommia. Kuivat halot piti siirtää seinustalta liiteriin, jotta naapurilta saadut pihlajan oksat ja rungot saisi vietyä seinustalle kuivumaan tulevien vuosien polttopuiksi. Isäntä sahasi, minä ja lapset kärräsimme halkoja. Siirsin myös osan talvetettavista kasveista varastosta kellariin. Daalia, gladiolukset ja pari verenpisaraa menivät jo ottamaan talvinokosia, muut vielä odottelevat hetkisen.

Syyssyrikkä on edelleen maassa. Sen vuoro voisi olla ensi viikonloppuna, elleivät lämpimät säät näytä jatkuvan vielä viikkokausia. Kuten kuvasta näkyy, se sietää hyvin pientä pakkasta. Oikeassa reunassa kärhöt ovat saaneet ruskaväriä.

Tarha-alppikärhö 'Albina Plena' on edelleen hailakanvihreä. Sen paleltuneet kukat ovat oikeastaan aika viehättäviä hennosti vaaleanpunertavassa ulkoasussaan.

Päivänlilja 'Stella d'Oro' näyttää vähän lässähtäneeltä. Bad hair day ilmeisesti...

Neidonkurjenpolvi ei kovin runsaasti kukkinut tänäkään vuonna, mutta sen syysväri on vallan mainio lumenkin koristamana.

Pakkaset näyttävät nyt taas väistyvän, joten ehkäpä ehdin vielä tehdä syyskylvöt ennen talven tuloa. Tarkoitus on kylvää ainakin palsternakkaa ja joitain perennoja. Eteisessä olevista kasveista osa pitää siirtää kellariin talviteloille, samoin loput varastossa olevat kasvit. Annan niiden kuitenkin nauttia vielä viimeisistä valonrippeistä ennen muutaman kuukauden mittaista pimeää aikaa.

Ei peltopyy päärynäpuussa, vaan pyy pihlajassa. Lapset bongasivat tämän näyn pari päivää sitten.

Sinitiainen kaverina. Pyy näytti napsivan pihlajan silmuja ja ehkä myös marjoja.

Lokakuun viimeinen viikko alkaa pian. Näin se yksi vuoden pimeimmistäkin kuukausista hiljalleen etenee kohti seuraavaa. Mukavaa alkavaa viikkoa!