tiistai 2. maaliskuuta 2021

Maaliskuun alussa

Miten komeasti helmikuu vaihtuikaan maaliskuuksi! Helmikuun lopun plussakelit jatkuivat maaliskuun puolelle ja kaiken kruunaa upea auringonpaiste. Aurinko on kiivennyt jo sen verran korkealle, että valonsäteet ulottuvat metsän yli ikkunoista sisälle. Hangetkin ovat selvästi alkaneet painua, vaikka vielä saakin kahlata puolireisiä myöten umpihangessa, jos meinaa puutarhassa kierrellä.

Anopinkieli muutti eteläikkunalle saamaan valohoitoa. Toiveissa on saada se innostettua kukkimaan.
Vaihdoin viikonloppuna huonekasveille multia. Anopinkieltä en lähtenyt repimään ruukustaan irti, vaan kaavin ainoastaan pintamultaa pois ja laitoin vähän lannoitetta uuden mullan alle. Pitää katsoa ensi keväänä, joko kasvi tarvitsee suuremman ruukun juurilleen. Mullanvaihdon yhteydessä suihkuttelin kasveista talven pölyt pois. Puhtailla lehdillä kelpaa nauttia kevätauringosta.
Räystäistä kuuluu tiputuksen lisäksi välillä ihan lorinaakin, kun lumet sulavat vauhdilla katoilta. Auringossa lämmennyt tumma tiilikatto sulattaa lunta vielä pitkään senkin jälkeen kun aurinko on laskenut.

Linnut ovat alkaneet liikkua enemmän. Tiaisten lisäksi myös harakat ovat kerääntyneet parviksi. Tässä parvessa oli ainakin kuusi harakkaa, joista vain nämä kolme osuivat samaan kuvaan.
Taimipöydilläkin tapahtuu vauhdilla asioita. Ensimmäisenä itäneet hopeaputoukset on koulittu, samoin chilit ja kaukasiantörmäkukat. Perennakylvöksistä ainoastaan metsäkatkerossa, violetissa tarhakylmänkukassa, syys- ja amerikanvuokossa, purppurapunalatvassa sekä kivikkotörmäkukassa ei näy mitään, joten ne pääsevät lähipäivinä hankeen kylmäkäsittelyyn ja tilalle tuodaan muutama syyskylvöruukku sekä osa tammikuun hankikylvöistä.
Chilit ja osa hopeaputouksista.
Valkoiset tarhakylmänkukat ponnistavat mullasta höyhenhattu päässä.
Kelloköynnöksistä isoin kasvattelee jo ensimmäisiä kasvulehtiään. Oikeassa reunassa olevan pikkutaimen luulin nääntyvän jo ennen kuin se edes pääsee kunnolla alkuun. Se on kuitenkin piristynyt ja kurkottelee sitkeästi valoa kohti.
Talouspaperille kylvetty versotuskokeilu sai multaa päälleen, sillä pienetkin lehdet haihduttivat vauhdilla vettä ja taimet pääsivät kuivumaan jatkuvasti. Peittelyn jälkeen taimia alkoikin yllättäen puskea hirmuista vauhtia, joten osa itämättömistä siemenistä selvästi tarvitsi multaa itääkseen.
Kellarista viikonloppuna tuodut verenpisarat ovat alkaneet heräillä.
Purppurarevonhännät itävät erittäin nopeasti lämpimässä paikassa. Kuva on otettu noin 40 tuntia kylvämisen jälkeen. Pitänee kirjoittaa siemenpussiin, että näille ei tarvitse varata pitkää itämisaikaa.
Äidin alppiruusuvauvat ovat kasvaneet vauhdilla ja ovat jo koulintakokoisia.
Nauttikaahan nyt keväisestä auringonpaisteesta niin kauan kuin sitä riittää!

20 kommenttia:

  1. Voi miten hauskan näköiset höyhenhatut on tarhakylmänkukilla. Tuli ihan hirveä hinku kasvattaa tuollaisia söpöläisiä, varsinkin kun tarhakylmänkukat ovat niin ihania muutenkin. Selvisitkö siis tarhakylmänkukkien kanssa ilman kylmäkäsittelyä?
    Äitisi alppiruusuvauvat näyttävät tosi terhakoilta! Hieno onnistuminen.
    Hyvin etevevät sinun kasvatuksesi. Ainahan on niitä hitaampia ja toiset puolestaan pinkovat kiireissään. Nautitaan keväästä ja kasvun seuraamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarhakylmänkukka on näemmä söpö ihan joka kasvuvaiheessaan. Ainakin osa siemenistä iti ilman kylmäkäsittelyä ja vieläpä ihan kohtuuajassakin (2-3 viikkoa kylvöstä). Kylvin noita 10kpl ja itäneitä on nyt 5. Voi olla, että itäminen olisi tasaisempaa kylmäkäsiteltyinä, mutta mikään ehdoton pakko se ei näytä tarhakylmänkukalle olevan. Violetit on kerätty vuonna 2018, joten voi olla, etteivät ne edes idä.
      Alppiruusuvauvat ovat todellakin lähteneet hyvin kasvuun. Ne on nyt koulittu ja kuulemma oli hvyät juuretkin. Nyt vielä pitäisi saada ne kasvateltua kukintakokoisiksi.

      Poista
  2. Minäkin kaavin usein huonekasveilta vain pintamullan pois ja lisään uutta multaa tilalle. Hyvin toimii tämäkin tapa.
    Kaikkea mukavaa kasvamassa ja alppiruusun taimet näyttävät tosi hienoilta.
    Mukavaa maaliskuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minä olen yleensä joka toinen vuosi ottanut kasvin pois ruukustaan ja tarkistanut, tarvitseeko se jo isompaa ruukkua vai riittääkö mullanvaihto. Tänä keväänä laiskotti, joten aika moni kasveista sai vain uutta multaa pinnalle. Mukavaa maaliskuuta sinullekin!

      Poista
  3. Pitääski viärä huamenna osa kasviista suihkuhun, tulis kastelu siinä samas. Hauskan näköösiä kylymänkukkavauvoja. Oho, äkkiää verenpisarat heräs, vaikka ne näyttivät nii hengettömiltä. Kohta sullon alappiruusupuisto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylmänkukken höyhenhatut ovat lystikkyydessään ihan omaa luokkaansa. Ensimmäinen taimi on saanut jo karistettua hatun päästään ja levittelee sirkkalehtiään.
      Voi olla, että verenpisarat olisivat pian alkaneet tehdä jo kellarissakin uutta silmua kun näin nopeasti alkoivat silmua puskea. Jokin sisäinen kello kasveilla näyttää olevan. Onneksi (suurin) osa alppiruusuvauvoista on jäämässä äidilleni.

      Poista
  4. Oli mukava katsella ja lukea kuulumisia. Kyllä on purppurarevonhäbnät ottaneet kasvuspurtin!! Minullakin pitää vaihtaa huonekasveihin mullat. Vaikka kukkia ei paljon ole, niin oma hommansa. Tosin eipä niitä tarvitse kyllä samalla kertaa vaihtaa. Mahtavaa maaliskuuta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purppurarevonhännillä oli vauhtia ja itämisprosenttikin oli melkoisen hyvä. Saa nähdä, olenko niiden kanssa vielä pulassa ennen kesää! Ei minullakaan montaa viherkasvia ole, mutta on siinä oma hommansa. Kiitos! Mukavaa maaliskuuta sinullekin!

      Poista
  5. Mullakin kukkamultapussi oottaa, pitäisi vähitellen alkaa hommiin.
    Kylvin sareptansinappia versotukseen, siinä on mukavan kirpeät versot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun sinappini ovat kaupan maustehyllystä, tiedä sitten mitä lajia. Versoilla saa kivasti lisämakua leivän päälle.

      Poista
  6. Hienosti kasvavat pikkuiset.

    Vihdoin muuttui meilläkin keväisemmäksi, eihän siihen loppujen lopuksi tarvittukaan muuta kuin kalenterin lehden kääntyminen maaliskuulle. Nyt saa taas asetella kinttunsa huolella kun päivällä aurinko sulattaa ja yöllä taas pakastuu ja kaikkialla on liukasta, hiekoitussepelit eivät paljoa auta kun jäävät jään sisään.
    Onneksi voi puuhastella liukastelematta sisätiloissa, multia lisäilen ja pujottelen ravinnepuikkoja kaikkein suurimpiin ruukkuihin. Ja aina voi ihastella pikkutaimia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääkallojäätiköt ovat kevään varjopuoli. Minä liikun ulkona ainoastaan nastakengillä niin kauan kun oma piha on jäässä. Parkkipaikatkin ovat usein todella liukkaita eikä huvita aloittaa tai lopettaa työpäivää liukastelemalla jäätiköllä. Sisäpuuhat taimien parissa ovatkin tämän jäisen alkukevään parasta ajanvietettä.

      Poista
  7. Minä olen kylvänyt vain syksyllä tarhakylmänkukkaa ja hyvin onnistuu ja toinen tapa millä olen saanut monia uusia alkuja on painaa syksyllä hahtuvia maahan emokasvin ympärille. Minulla on kellarissa vielä verenpisarat pitää varmaan yrittää tuoda niitä lämpimään ja valoisaan mökkiin. Mahdutaanko me ollenkaan enää itse sisään mökkiin 🤔😥
    Hyvällä alulla on jo sinun talvetettavat ja uudet alut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen aikaisemmin kylvänyt tarhakylmänkukkaa pelkästään syksyllä tai hankikylvönä. Luin kuitenkin, että ne saattaisivat itää myös ilman kylmäkäsittelyä, joten pitihän sitä kokeilla. Minä en ole saanut tarhakylmänkukkia itämään kukkapenkkiin kylvettynä. Ehkä kivikkorinteessä on liian kuivaa siementen itämiselle tai sitten sade on huuhtonut siemenet pois ennen kuin ovat itäneet. Keväällä ei pieni tilanahtaus haittaa, sillä jossainhan sitä on talvetettavat heräteltävä ennen kesää :D Hetken aikaahan sitä vain kestää.

      Poista
  8. Ihanaa aikaa, kaikkialla näkyy vihreää ja uutta kaavua💚 Onko alppiruusut siemenistä kylvettyjä? Äitisi on myös taitava puutarhuri👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkialla, paitsi puutarhassa :D Aikanaan sitten sielläkin, nyt nautitaan pikkutaimista ja heräilevistä talvehtijoista. Alppiruusuvauvat on ihan itse kerätyistä siemenistä kylvetty. Vein viime kesänä äidilleni oman alppiruusuni ('Mikkeli) siitepölyä, jolla pölytettiin äidin 'Haaga'. Jännittävää nähdä, millaiset kukat noihin aikanaan tulee.

      Poista
  9. Hei! Haastan sinut hymy huulille - haasteeseen mukaan! ☀️ Hymy huulille - haasteen idea on kommentoida muiden bloggaajien postauksia tai kehua blogia.

    Toivottavasti otat haasteen vastaan!

    http://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos haasteesta! Jätän kommentteja aika ahkeraan jo muutenkin ja mielestäni positiiviseen sävyynkin, mutta eipä se estä haasteeseen osallistumista. Kyllähän se kommentti piristää kenen tahansa päivää :)

      Poista
    2. Sehän on vain kiva jos haasteen on jo tavallaan vastaanottanut aikaisemminkin ja se tuntuu luontevalta!

      Kun blogini puolella kysyit että onko idea vain kommendoita vai myös tehdä oma postaus niin valinta on sinun, jos teet oman postauksen niin siinähän sitten saat kuulla positiivisuuksia sinun omasta blogistasi!💜

      https://jasukuvaa.blogspot.com/

      Poista
    3. Koen saaneeni jo muutenkin hyvin positiivista kommenttia postauksiini, joten en koe tarpeelliseksi tehdä aiheesta enää omaa postaustaan. Jatkan kuitenkin toisten kommentoimista samaan tapaan kuin ennenkin ja yritän siten levittää hyvää mieltä :)

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!