Ääripäästä toiseen

Näyttää tulevan komean aurinkoinen naistenpäivä. Pakkasta oli tunti sitten -18 astetta.

Toista oli pari päivää sitten. Lauantai-iltana oli nimittäin melkein talven pahin lumimyrsky. Lunta tuiskutti niin, että välillä naapuritalot peittyivät näkyvistä kokonaan. Se, minkä helmi-maaliskuun vaihteen suojasää hankia madalsi, tuli takaisin oikein korkojen kera. Matalimmalta kohdalta hanget ovat meillä nyt 74 senttimetrin paksuisia, korkein kinos etupihalla lähentelee 1,5 metriä ja lisäksi on melkein pari metriä korkea kasa, johon on talven aikana työnnelty osa etupihan lumista. Vaikka tuuli tyyntyikin eilisaamuun mennessä, lumisade taukosi hetkeksi vasta puolenpäivän aikaan. Heti kun lumityöt oli tehty, alkoikin sitten sataa uudestaan lunta.

Lauantai-iltana keittiön ikkunasta näkyi hyvin paljon lunta.

Olohuoneen ikkunasta ei näkynyt juuri mitään, sillä tuulenpyörre kuorrutti ne lumella.

Aamulla suurin osa lumesta oli onneksi jo karissut pois. Hangenpinta oli noussut yön aikana ikkunan alareunan yläpuolelle.

Nyt on Karolle tarjolla korkeita tähystyspaikkoja. Aita on pihan puolelta katsottuna hävinnyt kokonaan hangen alle ja kuvan vasemmassa reunassa näkyvä kadun pään lumikinoksen huippu alkaa olla naapuritalon räystään korkeudella.

Omaltakin "lumivuorelta" on aika hulppeat näköalat.

Lumitöihin kuuluu Karolle pissipaikan lapioiminen. Aamutarpeensa Karo kävi seinänviertä pitkin taapertaen tekaisemassa kodinhoitohuoneen rappuselle, kun ei muualle muka päässyt.

Tuuli pyöritteli hauskasti lumet talon ympärille.

Lumitöiden jälkeen järjestelin taimiruukkuja. Vanha hoitotaso pääsi taas vierashuoneen pöydän päälle nostamaan pienet taimet ikkunan korkeudelle. Koulin sellerit, paprikat, lehtosinilatvat ja loput hopeaputoukset, joten taimipurkkien määrä kasvoi paljon. Kävin eilen myös kaivelemassa uudelleen syysykylvöruukkuja ja löysin sieltä kaipaamani loistokärhöruukut sekä kesällä kylvetyt levisiat ja kivikkotörmäkukat, joiden olemassaolon olin jo autuaasti unohtanut. Siemenet eivät itäneet kesän aikana, toivottavasti kylmäkäsittely on saanut niiden lepotilan murtumaan. Kärhöruukun pinnalta löysin yhden lahonneen siemenen, joten mahdollisuudet saada kärhövauvoja pienenivät jo heti alkuun suuresti. Viime kesänä kärhöihin ei tullut montaa siementä ja nekin aika pieniä, joten kovin suuria odotuksia ei itämisen suhteen ole. Ja koska hoivattavia ei taida vielä liikaa olla, käväisin myös kellarissa hakemassa sieltä afrikansinisarjan, viimeiset pelakuut ja pienemmän karjalanneidoista.

Taimipöytä alkaa olla jo täynnä, vaikka maaliskuu on vasta alussa. Onneksi isompia kasveja voi siirrellä vähän kauemmas ikkunoista sitten kun tarvitaan pienille lisää tilaa.

Paljon timantteja kaikille naisille.

Hyvää naistenpäivää!