tiistai 23. maaliskuuta 2021

Pieniä ja minipieniä ilonaiheita

Joka päivä multapurkeista löytyy kivoja yllätyksiä. Nyt ovat itäneet kauan odotetut kaunopunahatut. Minulla on ollut niiden kanssa epäonnea, sillä kaikki puutarhaan istuttamani taimet ovat kuolleet seuraavana talvena. Nyt olivat viimeiset siemenet menossa ja koska en ollut varma, ovatko ne enää itämiskykyisiä, olen tavattoman iloinen peräti seitsemästä taimenalusta. Siemeniä oli nimittäin kymmenen kappaletta, joten itämisprosentti oli aika hyvä monta vuotta vanhoilla siemenillä. Toivon kyllä silti, että syksyllä puutarhaan istuttamani yksilöt olisivat talvehtineet hyvin paksun hangen suojissa ja kokeilisivat kukkimistakin syksyllä.

Tulevaisuuden toivot. Kasvakaa vauhdilla!
Sitä lunta nimittäin on. Ja reilusti. Toissapäivänä pyrytti lisääkin iloksemme ja sen jälkeen lämpötila painui tukevasti pakkasen puolelle. Etupihan aidan yläreuna pilkotti jo aika lupaavasti sitä ennen keittiön ikkunasta katsottuna, mutta nyt se on taas hautautunut.

Työhuoneen ikkunasta näkee, että ei tarvitse odottaa ihan heti kukkapenkkien sulamista.
Toinen samanlainen tuiskupäivä, niin joudun taas lapioimaan luumupuiden ympäriltä lunta vähemmäksi.
Ei kurkita enempää ulos, ettei ihan masennuta. Kurkitaan sen sijaan Nestorin minimaailmaan, jossa on myös ajankohtaiset puuhat menossa.
Isommat taimet ovatkin jo koulintakokoisia, nuo pienemmät saavat vielä hetken aikaa kasvaa. Nestori on myös hankkinut narsissiruukun kevään iloksi.
Valmista tuli! Kylläpä taimet kasvoivat kovasti, kun pääsivät kukin omaan ruukkuunsa.
Sisustusvimmakin on ilmeisesti iskenyt. Viikko sitten Nestori nimittäin vietti monta päivää ommellen koristetyynyä ja päiväpeittoa. Myös lautalattian hän on maalannut viime kurkistuksen jälkeen vihertävän harmaaksi.
Moni on kehunut sammalnappeja, joten päätin minäkin sitten kokeilla niitä. Suurin osa napeista meni kelloköynnöksille ja kaksi viimeistä päätin laittaa tomaateille. Laitoin sammalnappeihin kaksi 'Maskotkaa' ja kaksi 'Balkonzauberia', sillä niiden siemenet olivat tuoreita. Vanhoja 'Majan' siemeniä kylvin ainoastaan kasvusammaleeseen. Eron itämisnopeudessa näkee selvästi, sillä samaan aikaan kasvusammaleeseen kylvetyt tomaatit ovat melkein koulintakokoisia kun sammalnapeissa olevat siemenet alkavat vasta itää. Jopa pitkään jurottaneista 'Majan' siemenistä ilmestyi ensimmäinen taimi ennen kuin sammalnapeissa näkyy edes sirkkalehtiä. Minulla ei toki ollut juuri sammalnapeille tehtyä alustaa, vaan käytin niitä purkkeja, mitä kotoa sattui löytymään. Pidin kuitenkin huolen, etteivät napit päässeet kuivumaan missään vaiheessa eivätkä toisaalta lilluneet läpimärkinäkään. Nyt alan epäillä, olivatko sammalnapit myös syy siihen, miksi kahdeksasta kylvetystä kelloköynnöksestä ainoastaan kolme jaksoi lähteä kasvuun. Kokeilenko sammalnappeja toiste? Ehkäpä en, ellen sitten satu ilmaiseksi niitä jostain saamaan.
Vasemmanpuoleisessa purkissa tavalliseen tapaan kasvusammaleeseen kylvetyt tomaatit. Alareunasta pilkottaa jopa ensimmäinen 'Maja', joiden luulin luovuttaneen kokonaan. Oikeanpuoleisessa purkissa kolme itänyttä tomaatintainta (siemeniä kylvetty neljä).
Viimeiseksi suurin ilonaihe: vuoroin kylmässä ja lämpimässä heinäkuusta lähtien käyneet levisian siemenet ovat alkaneet itää. Kokeilin ensin, itäisivätkö ne tuoreeltaan. Eivät, joten siirsin siemenet reilun kuukauden ajaksi kylmäkäsittelyyn jääkaappiin. Ei ilmestynyt juuria, joten ripottelin ne taas mullan pinnalle ja laitoin lämpimään. Ei vieläkään mitään, mutta koska siemenet olivat edelleen kivikovia ja kiiltäviä, jätin ruukun talveksi hangen alle. Maaliskuun alussa toin kylvöksen taas sisälle lämpimään ja jäin odottelemaan. Kolme viikkoa on pitkä aika etsiä elonmerkkejä, mutta nyt niitä viimein alkaa näkyä.
Hiekanjyvien seasta löytyi peräti neljä mikroskooppisen pientä koukkua!
Toivottavasti levisian taimet kasvaisivat vauhdilla, jotta ehtisivät mahdollisimman suuriksi ennen syksyä. Vaikka emokasvi onkin selvinnyt hienosti jo kolmesta talvesta, jopa siitä viimevuotisesta talven irvikuvasta, on silti vähän pelottavaa, jos puutarhassa on ainoastaan yksi yksilö jotain kasvia. Muutama ylimääräinen taimi lievittää pikkuisen jokakeväistä jännitystä siitä, ovatko kasvit selvinneet talvesta.

Tällaisia ilonaiheita minulla oli tänään. Mikä teitä on ilahduttanut äskettäin erityisesti?

26 kommenttia:

  1. Kyllä osaavat olla söpöjä nuo pienet kasvien alut.
    Sain eilen postissa paljon ilon aiheita, tuli mojova setti tomaatinsiemeniä eräältä harrastajalta ja Impectakin lähetti jälleen yhden heräteostostilaukseni. Täälläkin oli naukuva pakkanen aamulla mutta nyt onneksi muuttuu plussalle ja toivottavasti pysyykin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauva kun vauva, vaikka olisi vihreä ja löytyisi multapurkista :D Sinulla onkin sitten ollut oikein juhlapäivä siemenpusseja rapistellessa. Meillä kävi peräti kymmenessä asteessa, mutta tuuli sen verran, että se viilensi tehokkaasti hangen pintaa. Jospa se kevät tästä nyt lähtisi käyntiin.

      Poista
  2. Tuollaisille ikkunanäkymille tekee mieli kääntää selkänsä ja keskittyä tuijottamaan itäviä taimia. Hatunnosto punahatuille. Tuosta ne kasvavat ja pääsevät jatkamaan elämäänsä puutarhassasi. Olen kasvattanut onnistuneesti punahattuja siemenestä. Kuka ihme jokin aika sitten kirjoittikaan, että niitä kannattaa kylvää ja kasvattaa säännöllisesti, sillä pihamullassa se tuppaavat taantumaan.
    Nestorilla on mukavaa vipinää elämässään. Pääsiäinen ja kevätsisustus jo mielessä. Pitäisikö Nestorille hankkia kesäheila?
    Minulla oli viimevuotisia sammalnappeja, jotka laitoin hetkeksi imemään vettä kylvääkseni niihin tomaatteja. En tiedä, mikä meni pieleen, mutta sen likoamishetken aikana napit muuttuivat pelkäksi sammalmössöksi, eikä niihin voinut kylvää mitään. Viime vuonna onnistui. Outo juttu. On noilla kylvöalustoilla eroja. Niitä ei vain aina muista kirjata ja seurata, joten jälkikäteen pitää mennä hatarilla muistikuvilla ja mutu-tuntumalla.
    Tällä hetkellä ilahduttaa erityisen paljon auringonpaiste ja ränneistä kuuluva lorina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkein koko päivän pysyinkin poissa ikkunoiden äärestä, mutta illalla piti käydä tekemässä lumityöt, jotta pääsee aamulla lähtemään töihin. Oli melkoisen raskasta työnneltävää!
      Minun punahattuni eivät ole toista kesää vielä nähneet. Luulen, että jos saisi edes muutaman taimen kukkivaksi, ne talvehtisivat vähän paremmin kuin nuo ensimmäisen kesän taimet. Ja ainakin saisi sitten siemeniä seuraavan kevään kylvöjä varten. Toivo lepää hangen alla talvehtivissa yksilöissä.
      Vai kesäheila! Luulen, että jos joku heila Nestorin luokse ilmestyisi, niin sen olisi sitten jäätävä lopullisesti Nestorin pikkuruiseen kotiin tai muuten saattaisi lapsilta tulla äkäistä vastalausetta. Tiedä häntä, jos Nestorilla onkin joku mielessään. Hänen postilaatikkoonsa on nimittäin silloin tällöin tullut kirje ja onpa Nestorinkin nähty kirjoittavan keittiön pöydän ääressä vastausta.
      Onkohan sinulle sitten sattunut jollain lailla epäonnistunut tuote-erä sammalnappeja? Nuo minun nappini pysyivät nätisti kasassa, mutta olen kyllä pettynyt tomaatinsiementen hitaaseen itämisvauhtiin niissä. Pitäisi aina muistaa kirjata ylös, jos joku juttu on onnistunut ja erityisesti silloin, jos jotain on mennyt pieleen. Niitä ei tosiaan muista enää vuoden päästä. Siksi laitoin nyt tämän omankin kokemukseni muistiin.
      Meilläkin pilkisti tänään iltapäivästä ja alkuillasta aurinko. Rännejä en ehtinyt kuuntelemaan, mutta toivon totisesti, että ovat lorisseet kunnolla.

      Poista
  3. Voi ihme tuota Nestoria! On siinä monen naisen mieleinen mies, kun tykkää touhuta esikasvatusten kanssa ja vielä sisustaakin!
    Hyvä juttu, että sait omista siemenistä kasvatettua punahattujen taimet.
    Kiinnostava vertailu sammalnappien ja kasvusammalen kesken. Luulisi niiden olevan aika samaa materiaalia? Olen jonkun verran kokeillut sammalnappeja ihan hyvällä tuloksella, mutta en mitenkään säännöllisesti niitä käytä.
    Hieno tulos levisian kylvöstä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nestorilla ei paljon muita ajansyöjiä olekaan, joten hyvin ehtii taimien ja sisustamisen kanssa puuhailla.
      Itse kerättyjä olivat punahattujen siemenet, mutta eivät suinkaan omista kasveista. Toivottavasti viime kesän taimet olisivat talvehtineet hyvin ja kukkisivat, jotta saisin lisää siemeniä.
      Sammalnapit ja kasvusammal tuntuvat aivan erilaisilta, vaikka niiden kai pitäisi olla samaa ainetta. En tiedä, miksi itämisvauhdissa oli noin paljon eroa. Levisian itämisestä olen erityisen iloinen.

      Poista
  4. Mukavaa kuulla että kaunopunahatut itivät kuitenkin noin komeasti. Minä olen kylvänyt myös sitä mutta mitään ei vielä ole näkyvissä. Minäkin lisäilin joskus Levisian siemenistä uusia alkuja mutta ripottelin ne suoraan maahan emokasvin viereen. Ne muuten kukki tosi pienenä jo. Kiitos toivepostauksesta kävinkin jo kommenttia antamassa tosin minun näkökulmastani lähinnä omista kokemuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ei ole levisia kylväytynyt itsekseen, mutta kivikkorinteessä onkin aika haastavat olot. Jo rinteen kaltevuus on saattanut ohjata siemenet kadulle saakka. Onneksi edes osa suostui itämään purkissa. Kiva kuulla, että levisia ei odottele vuosikausia ennen kukinnan aloittamista. En kuitenkaan ehkä uskalla toivoa kukintaa vielä tälle kesälle.

      Poista
    2. Minulla oli ne myös aika jyrkässä rinteessä ja voi olla että kukkivatkin ❤

      Poista
    3. Sehän olisikin sitten kerrassaan mainiota! Ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos pikkutaimetkin innostuvat kukkimaan.

      Poista
  5. Mukavia pieniä ilonaiheita, erityisesti taimipurkeista löytyvät kasvun alut ilahduttavat aina :)
    Harmillista tämä lumen määrä - kaivelin juuri viime kevään kuvia ja täällä meilläpäin oli maaliskuun lopulla jo maa ihan sulanut ja krookuksia nousi nurmikolta. Ei ihan päästä samaan tänä vuonna..
    Kuitenkin aurinko paistaa ja on lämmintä, joten se ilahduttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taisi olla vuosi sittenkin maa valkeana tai ainakin jään peitossa ja umpiroudassa. Pitäisi ihan vertailla kuvia. Krookuksetkin aloittivat kukinnan vasta huhtikuun lopussa. Tänä vuonna maa varmasti sulaa nopeammin, sillä pysyvät lumet satoivat syksyllä hyvissä ajoin ennen kuin maa ehti edes routaantua kovin syvältä. Aurinko ilahduttaa aina.

      Poista
  6. Punahatut ovat kyllä hyviä itämään, kuten sinunkin kylvösi hyvin osoittavat. Minulla on myös kolme rasiallista punahattuja parhaillaan kasvamassa.
    Itse en ole noita sammalnappeja kokeillut, mutta sen sijaan Nelson Gardenin turvebrikettejä muutaman kerran. Enpä voi sanoa niidenkään olleen mitenkään hyviä. Osa siemenistä kun ei lähtenyt niissä lainkaan itämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttävät tosiaan olevan elinvoimaisia ja säilyttävän itävyytensä hyvin. Toivottavasti viime kesän taimet selviäisivät talvesta ja kukkisivat, jotta saan ensi kevääksi siemeniä. Minä en ole turvebrikettejä edes kokeillut enkä taida niitäkään testailla. Parempi tyytyä vanhoihin konsteihin.

      Poista
  7. Monta pientä iloa. Minulla ei ole toiminut kasvusammal eivätkä mitkään napit. Ehtaa kylvömultaa ostan ja sitä käytän, enää en viitsi edes kokeilla muuta. Aurinko on tuonut iloa päivään, voi kun jaksaisi paistaa monta päivää ja sulatella lumia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaiselle muotoutuu ne omat suosikit. Minä siirryin kasvusammaleeseen, sillä se sopii paremmin välillä liian harvoille kasteluväleilleni kuin turvepohjaiset kasvualustat. Toivotaan paljon aurinkoisia päiviä ja ehkä myös vesisadetta, jotta lumet ja routa sulaisivat vauhdilla.

      Poista
  8. Lunta tuli näköjään enemmänki. Meilläki, mutta tuuli vei osan mennessään. Ihana Nestori taimikasvatuksineen. Sitkiä olit lewisiooren kans. Mulla siämentää paikalleen. Osa talavehtii, osa ei. Mullon punahatut talavehtinu parahite kasvulooras. Punahatuulle pitää olla kuiva ja aurinkoonen paikka. Talavimärkyys on pahasta. Kevennä kasvualustaa karkialla hiakalla tai pikkukivillä. Itte oon kelepuuttanu lecasoranki. Toivottavasti kuitenki vanhat talavehtiivat.
    Aurinko ja lämpö, olivat tämän päivän suurimmat ilonaiheet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli sitä, taisi tuuli tuivertaa kaikki tänne :D Minä en ole vielä löytänyt kukkapenkistä levisian taimia, mutta ehkäpä niitäkin joskus vielä tulee. Minä istutin punahattuja kahteen eri paikkaan, joista kumpaankaan ei varmasti jää vesi seisomaan. Toinen paikoista on vähän multavampi ja puolivarjoisa. Saa nähdä, onnistuuko talvehtiminen. Kivikkorinteeseen aioin niitä viime kesänä alunperin laittaa, mutta kun sinne istutetut taimet kuolivat viime talvena, niin päädyin kokeilemaan muita kohtia. Tosin silloin kuoli moni muukin, kun vettä satoi moneen kertaan routaisen maan päälle. Jos viime kesän taimet talvehtivat hyvin, istutan näistä tämänvuotisista muutaman uudestaan kivikkoon. Toivotaan, että sitä aurinkoa ja lämpöä olisi useampanakin päivänä tuottamassa iloa.

      Poista
  9. Jeeeee levisian neljälle koukulle!
    Ja Nestorin narsissi- ja taimipuuhille sekä sisustukselle :-) Hän taitaa olla kevätihmisiä.
    Voi persuleen möhnä tuota lumimäärää. Kehtaanko sanoakaan, että täällä iso ilonaihe ovat avautuneet talventähden kukat, joita löysin myös uudesta paikasta, johon en muistanyt ko. kasvia laittaneeni. Oli superlämmin kevätpäivä.
    Toivottavasti pian sielläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Melkein kuohujuoman paikka :D Tänään kyllä pitkään etsin pienintä koukkua, mutta kyllä se sieltä vielä löytyi, kun tarpeeksi pitkään käänteli ruukkua.
      Nestori on selvästi innostunut keväästä. Vähän samat ajatukset alkaa olla lumikinoksista minullakin. Tosin vajuminen on jo tainnut alkaa, sillä ihan kuin etupihan aidasta taas näkyisi vähän enemmän kuin eilen. Nyt on jo melkein kuusi astetta lämmintä ja aurinko paistaa, joten ehkäpä illalla ero on jo silmin nähtävissä.
      Hienoa, että talventähtiä löytyi aivan uudestakin paikasta. Ehkäpä ovat oma-aloitteisesti laajentaneet reviiriään.

      Poista
  10. Hertsileijaa, miten paljon l-u-n-t-a! Meillä on jo miltei tiet täysin lumettomat. Kasoissa vielä lunta riittää. Tavallaan sulla on siellä talvi ja kevät molemmat vauhdissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vain olekin! Tänään kinokset madaltuivat ainakin kymmenen senttiä, sillä koko päivän oli plussalla ja osan päivää paistoi aurinkokin. Lorina kuului ränneistä ja lämmin tuuli puhalsi. Oli aika keväistä jo. Päätiet ovat täälläkin sulia, mutta meidän pihakadulla on vielä muutama kohta, jossa on enemmän jääsohjoa. Jospa nekin pian sulaisivat kun ovat nyt vauhtiin päässeet.

      Poista
  11. Lunta tosiaan on. Minä olen viskellyt etupihalle istutusalueisiin tuhkaa ja kylvömullan jämiä ruukuista edes vähän nopeuttaakseni sulamista. Aurinkoakin saatiin ja vähän auttaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä paistoi aurinko puolille päivin saakka, mutta koko loppupäivän tuuli oikein lämpimästi. Hanget painuivat työpäivän aikana ainakin kymmenen senttiä. Pitäisi itsekin viskellä vähän tuhkaa muutaman kukkapenkin kohdalle, mutta odotan vähän tyynempää säätä, etteivät tuhkat ole naapurin ikkunoissa :D

      Poista
  12. Lunta on teilläkin vielä reilusti. Mie oon ajatellu niin, hyvä kun lunta vielä suojana on kasveille. Varmaan vielä pakkasiakin tulloo ja suojassa ovat lumenalla. Toivotaan punahattujen talavehtineen, sammoo toivon miullekkin. Mie kylyvin tomatintaimet turvenappeihin, laitoin napit pieniin taimipurkkeihin ja reunoille turvetta. Mieluummin turpeessa itivät, monta lajiketta ei turvenapeissa itäny ensinkään. Jättän nää nappikokeilut ja ens keväänä suosiolla ihan turpeeseen kylyvän. Ostan tuosta lähipuutarhalta kylyvö ja kasvatusturpeet, laatu on tasanen. Saas nähä tuon turpeen käytön kanssa, miten käyp! Sammalalustoita en ainakaan ekoloogisempana pie, sen verran oon soita kulukenu ja nähny sen uusiutumisen! Mukavoo viikonloppuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näillä korkeuksilla saa ollakin vielä lunta. Huhtikuussakin voi olla pidempiä pakkasjaksoja. Minä en käytä turvetta enimmäkseen siksi, koska se ei anna kovin helposti anteeksi kuivahtamista. Minulta meinaa aina välillä unohtua kastelu tai sitten kastelen muuten vain liian vähän. Ei tullut minustakaan nappien ystävää. Sammaleen sanotaan uusiutuvan nopeammin kuin turpeen, mutta viehän sekin kauan aikaa, oliko peräti 30 vuotta? Ei sentään tuhansia vuosia, mikä turpeella kestää uusiutua. En tiedä, onko sitten kasvuturpeena käytettävä tavara jotenkin erilaista uusiutumisen suhteen kuin suurta polemiikkia aiheuttanut turpeen energiakäyttö. Kiitos, mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!