lauantai 6. maaliskuuta 2021

Kaikkea sitä...

Varaston ikkunaan oli syntynyt upea taideteos.
Hanget kantavat nyt sen verran hyvin, että pitkään puutarhasta poissa pysyneet rusakot päättivät heittäytyä suorastaan röyhkeiksi. Eräänä iltana tietokoneella istuessani huomasin, että kaksi pitkäkorvaa oli pomppinut suoraan keittiön ikkunan eteen kinoksen päälle ja näytti etsivän mehukkaita oksankärkiä karvaisten vatsojensa täytteeksi. Huidoin äkäisesti ikkunasta ja onnistuin karkottamaan molemmat. Toinen hyppäsi hangen päältä piharinteeseen ja liukasteli kadulle, toinen pomppi varjokujaa kohti. Eivät olleetkaan mokomat hukkuneet kinoksiin. Kävin aamulla lasten ja Karon kanssa lähimaastossa seikkailemassa. Kevyempi väki pääsi liikkumaan jalkaisin, itse tarvitsin sukset. Jänisten jälkiä löytyi metsän puolelta ja läheisestä taimikosta sen verran paljon, että on selvää, ettei pupukanta ole täältä ainakaan vähenemässä. Siispä ostoslistalle laitetaan tänäkin vuonna säästöpakkaus valkosipulijauhetta.
Varaston ikkuna ulkopuolelta. Minulle tulee kuviosta mieleen kuurapuu.
Meillä on ollut aina koiratalouksille tuttu kompostointiongelma: luut. Ne eivät oikein maadu kompostissa, vaikka miten monta kertaa kulkisivat sen läpi. Kompostimullan seassa olevia luita ei voi myöskään jättää maan pinnalle, ettei Karo syö niitä. Luita kertyy sen verran harvoin, että olemme laittaneet ne sekajätteisiin. Äskettäin paistoimme joulualeista hankitun kokonaisen kalkkunan, josta tuli luita aikamoinen kasa. Päätin testata, hapertuisivatko ne yhtään leivinuunissa paistamalla. Otin testierään siipiluut ja yhden isomman koipiluun ja laitoin ne paistumaan viimeisten punaisten hiilien seuraksi. Alku näytti hyvälle, mutta siinä vaiheessa kun vedin sammuneet hiilet pois ja jätin luut vielä paistumaan, alkoi kaamea käry levitä pitkin keittiötä ja varsinkin työhuonetta, jossa isäntä oli parhaillaan tietokoneen välityksellä yhteydessä kavereihinsa. Olin joutunut jo luiden paistoa suunnitellessani naurun kohteeksi ja nyt vitsit vain yltyivät (kavereilla ei taida olla puutarhahulluja puolisoita). Kostin tämän tietenkin kuskaamalla kärventyneet luunpalaset kattilassa työhuoneen ovesta pihalle. Harmi vain, kun hajujen siirto ei onnistu tietokoneen välityksellä, niin olisivat isännän kaveritkin saaneet nauttia aromeista. Tiedoksenne, että "hyvin kypsynyt" luu ei tuoksu kukkasille... Testi jatkui seuraavana päivänä, jolloin edelleenkin löyhkäävät luut piti saada palasiksi. Kippasin luut ämpäriin ja kokeilin rautalapion kärjellä naputella. Ei mennyt kuin pari minuuttia ja koko kasa oli hajonnut melkein jauhoksi. Hommaan ei tarvittukaan alasinta ja lekaa! 
Toisen erän luita jätin hieman vaaleammaksi. Luukasan pystyi jopa kuvaamaan sisällä ennen jäähtymään viemistä. Kuskasin luut ulos jäähtymään käytöstä poistetulla paistinpannulla.
Kokemuksista viisastuneena laitoin loput kalkkunan luut uuniin jo hyvissä ajoin ennen hiilien sammumista, jotta ne olisivat valmiita ennen kuin pellit pitää laittaa kiinni. Tällä kertaa kaikki käryt menivät suoraan piipun kautta ulos, tosin jätin luutkin vähän vaaleammiksi. Vaaleammat luut eivät hajonneet yhtä helposti kuin oikein tummiksi hiiltyneet, mutta aika hyvin sain nekin murskattua. Enää pitää miettiä, laittaisiko luumurskan siltään kompostiin vai voisiko sen peräti haudata suoraan pensaan tai kärhön istutuskuoppaan lannoitteeksi. Toistaiseksi se on kannellisessa jäätelörasiassa koiran ja muiden eläinten ulottumattomissa.
Vähän yli seitsemänkiloisen kalkkunan luut kutistuivat suunnilleen kahdeksaan desiin.
Ehkä en jatkossa ala paistamaan yksittäisiä luita, mutta jos luita sattuu kertymään isompi kasa ja on leivinuunin lämmityskausi tai kesällä sopivasti nuotio valmiina, niin ei tämä liian iso urakka ollut myöhemmin toistettavaksi. Päätyypähän taas vähän vähemmän biojätettä sekajätteisiin.
Valkoisen lehtosinilatvan taimet alkavat olla koulintakokoisia.
Myös sellereitä pääsee jo koulimaan. Näitä on kiva koulia, kun tuoksuvat niin hyvälle.
Toin yhden syyskylvöruukun sekä tammikuun alussa tehtyjä hankikylvöjä 2.3. sisälle. Ensimmäinen kaukasiantörmäkukan taimi nosti päätään 4.3. Tänä aamuna löysin myös kaksi loistosalvia 'Rose Queenin' tainta, joten eipä kauaa tarvinnut itämistä odotella. Muistin myös kylväneeni syksyllä muutamia loistokärhön siemeniä, jotka piti tuoda maaliskuun alussa sisälle. En vain enää muista, mihin ne syksyllä hautasin. Pitänee käydä kaivamassa syyskylvöruukut uudestaan esille ja tarkistaa joka ruukun merkinnät.
Osuin tällä kertaa melkein oikeaan kohtaan kylvölaatikoita kaivellessani. Toissa talvena kaivoin ensin metrin verran väärästä paikasta. Pitäisi ehkä merkitä laatikot pitkällä oksalla, niin ne löytyisivät helpommin myös silloin kun ovat hautautuneet paksun hangen alle.
Ensimmäinen kaukasiantörmäkukka kurkkii hiekan seasta. Nopeaa toimintaa!
Näyttää lupaavasti siltä, että pääsen vielä kevään aikana puutarhamyymälöihin. Itselleni tekemästäni kuntoiluhaasteesta on jo kolmasosa tavoitteista tullut täyteen. Lisäksi olen saanut tehtyä sen verran ylimääräisiä toistoja kaikkiin liikesarjoihin, että kasveihin käytettävissä oleva rahasummakin on kasvanut jo parilla eurolla. Kuntoillessani olen mietiskellyt, mitkä kasvit nousevat hankintalistan kärkeen. Tarvitsen ainakin pari valkokukkaista kärhöä, rotkolemmikin, sinivuokon (ihan minkä värisenä tahansa), sinikämmenen, valkoisen rentukan, jotain punalehtistä... Ja jos tuo aurinkopenkin kitulias mongolianvaahtera on taas kerran palelluttanut pätkän latvastaan, niin sen tilalle tulee joku kaunis pikkupuu tai syreeni tuomaan näkösuojaa naapuriin. Tässähän saa ihan tosissaan ähkiä kuntoillessa, jotta rahasumma kasvaa tarpeeksi suureksi ja riittää kaikkiin ostoksiin!

22 kommenttia:

  1. Virkeitä taimia siellä jo pilkistää. Täälläkin lunta satelee hyvä ettei vaakatasossa... Meillä on luut menneet sekajätteeseen koska pelkäisin liikaa koiran etsivän ne suihinsa. Varmasti noin jauhettuna tulisi kyllä mukavasti ravinteita kasveille mutta taidan olla liian laiska ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on tuiskuttanut parin tunnin ajan ihan kunnolla. Kivasti liukkaat jäätiköt peittyvät pakkaslumen alle ja ulkona liikkumisesta tulee arpapeliä. En tiedä, kuinka luiden ravinteille käy näin perusteellisesti kypsennettynä. Ainakin hiiltä niistä tulee kasvien ja maaperän iloksi :D

      Poista
  2. Hauska jäätaireteos, ihan selevä puu. Jos nua hautaa jonku kärhön istutuskuapan pohojalle, niin tuskin niitä mikää siältä pois kaivaa. Eiköhän nua ny pirä jotenki hyätykäyttää, ku oot nuan suuren tyän niiren etehen teheny. Siältä niitä kevään iloja putkahteloo; virkeetä taimia ja kasvikassahan kilahtelevia euroja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakaan Karo ei jaksa kaivaa kovin syvältä, tuskinpa mikään muukaan kaupunkipihalla liikkuva otus kiinnostuu kärvennetyistä luista. Tuskin edes haisevat puolen metrin multakerroksen alta. Kasvikassaan kilahtelevat eurot ilahduttavat erityisen paljon. Saa törsätä ihan hyvällä omallatunnolla puutarhamyymälässä sitten aikanaan.

      Poista
  3. Kaunis kuvio ikkunassa. Ehkä jänikset tulivatkin sitä ihailemaan. Talttahampaita kyllä tänä talvena riittää. Tai sitten ne on vain helpompi havaita lumisessa pihassa. Papanoita pihalla on enemmän kuin tarpeeksi.
    Miehesi kaverit säästyivät luutuoksuilta, mutta leijuivatko hajut piipusta naapureille? Olen joskus miettinyt, millaisella myllyllä saisi esim broilerin luut jauhettua. Sipulikukkienhan pitäisi tykätä luujauhosta. Nykyisin en kananluita kompostoriin edes laita, mutta joitakin vanhoja luita nousee puutarhassa kaivellessa välillä esiin. Onneksi kananluut ovat aika pieniä.
    Olet kyllä asettanut kivat tavoitteet liikuntasuorituksille. Mikäs on vaikkapa kävellessä laittaa töppöstä toisen eteen, kun samalla voi toistella "tämä syreenille, tämä rotkolemmikille, tämä kärhölle".
    En älynnyt laittaa kaukasiantörmäkukkia kylmäkäsittelyyn. Viime vuonna itivät ilman. Samoin onnistuin saamaan jättiverbenan itämään ilman kylmäkäsittelyä. Kunpa nyt jatkaisi kasvuaan kohti kesää ilman ongelmia.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskinpa puput sentään jäätaiteen ystäviä kuitenkaan ovat, eiköhän niiden nappisilmissä kiiluneet mehevät atsalean kukkasilmut, joilla herkuttelivat viime talvena.
      Täällä on useimmiten tuulensuunta naapureilta meille päin, joten tuskin aiheutin heillekään suurta hajuhaittaa. Vielä kun talomme on selvästi naapureita korkeammalla, niin hajut levisivät varmasti taivaan tuuliin. Pienetkin broilerinluut säilyvät yllättävän kovina, vaikka olisivat vuosikausia kukkapenkissä muhineet. Uunissa käristämällä isoimmatkin kalkkunanluut murskaantuivat yllättävän helposti ja pienet katkeilivat kuin puutikut.
      Kävelylenkki vielä menettelisi, mutta kuntoiluohjelmani sisältää vain lihaskuntoliikkeitä, joita olen aina inhonnut. Viimeiset toistot jäisivät varmasti tekemättä, jos en ajattelisi tiiviisti hankittavia kasveja. Epäilen vahvasti, että himokuntoilijoilla on jotain vinksallaan ja hokemat siitä, että "kuntoiluun tulee alun jälkeen suorastaan riippuvuus", ovat vain surkeita valheita. No, se nähdään sitten kun tavoitteet tulevat täyteen. Vedän ohjelman läpi vaikka hammasta purren, jotta pääsen penkomaan taimimyymälöiden tarjontaa.
      Minä en tiennyt, itävätkö kaukasiantörmäkukat ilman kylmäkäsittelyä, joten kylvin niitä varmuuden vuoksi kolmeen otteeseen: syksyllä ulos, tammikuussa hankeen ja helmikuussa sisälle. Ainakin osa siemenistä iti ilman kylmäkäsittelyäkin. Näyttää olevan helppo kasvi kylvön suhteen. Pidetään peukut jättiverbenoillesi!
      Kiitos! Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  4. No onpas sinulla oikein kunnollinen kannustin kuntoiluun, kun on tietty summa per tietty saavutus! Loistavaa, kun näköjään se oikein todella toimii.
    Kiinnostava luukokeilu, nyt sinulla on sitten ihan omaa luujauhoa! Kaupasta saatavat on kalliita ja pienissä pakkauksissa, mutta hyvähän tuota olisi ilmeisesti antaa vähän kaikille kasveille. Itse en ole käsitellyt luita mitenkään, tuolla niitä kukkapenkeissä on vaikka kuinka. Kissat kun eivät harrasta luunkaivuuta :-D
    Onpa upea jäätaideteos ikkunassa, puu minullekin tuli siitä mieleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannustin on kyllä hyvä, varsinkin kun isoin potti tulee vasta kun on saanut 30 päivältä merkinnän. Ylimääräisistä tulee sitten pikkuhiluja siihen lisää sen mukaan, miten paljon jaksaa tehdä extraa. Vähimmäismäärät on kyllä vedetty sen verran tiukalle, ettei ylimääräisiä ihan joka päivä jaksa tehdä.
      Kaupan luujauho saattaisi kyllä haista vähän vähemmän kuin tämä itse tehty :D Karo syö vaikka pikku kiviä, jos ne haisevat vähänkään ruualta, joten parempi haudata luut mahdollisimman syvälle.

      Poista
  5. Onpa upea jääkuvio ikkunassa, ihan kuin joku puu!
    Minäkin huomasin pitkäkorvan tontilla aamulla kun töihin lähdin. Hanki tosiaan kantaa. En ole käynyt tarkastamassa mitä se söi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin aika komea :) Meillä oli vielä jääneet puutarhakasvit pupuilta syömättä, toivottavasti teilläkin. Herkullisimmat kasvit on kyllä huolella verkotettu tai hangen alla piilossa.

      Poista
  6. Jänikset ovat nyt röyhkeitä, ilmeisen kyllästyneitä ovat nekin näihin hankiin ja aina vain jatkuvaan talveen. Hienosti onnistuneet kylvöt. Ja kiitos luiden paistamisen vinkeistä, pihanuotiossa voisi kokeilla onnistumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pupuille taitaa tulla pikku hiljaa parempaa evästä ikävä. Nuotiolla luita paistellessa hajuja ei ainakaan tule sisälle.

      Poista
  7. Ihan selkeä huurrepuuhan ikkunaan on muodostunut.
    Toivottavasti jänikset eivät ole saaneet tuhoa aikaan puutarhassanne.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ainakaan vielä ollut mitään arvokasta mennyt pupujen suihin. Eipä tuolla kyllä mitään syötävää ole edes niiden ulottuvilla kun kaikki on hangen alla tai verkkojen takana. Kiitos, mukavaa viikonloppua!

      Poista
  8. Upea jääteos, luonto on ihmeellinen!
    Jännä luutesti ja tuoksut on varmaan olleet mukeat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuurankukat ikkunassa ovat aina upeita, mutta tällaista kuviota en muista aikaisemmin nähneeni. Kyllä luonto osaa! Luiden aromit olivat aikamoiset :D

      Poista
  9. Nyt ovat jänikset olleet vilkkaasti liikkeellä myös täällä, pelottaa mahdolliset löydökset, kunhan lumet ensin sulavat ja tuovat kasvit kunnolla näkyviin.
    Tuo sinun luiden polttotesti oli mielenkiintoinen, sait itsetehtyä luujauhoa kasvien onneksi. Meillä tulee tosi vähän luita jätteeksi, eikä niitä tosiaan viitsi kompostoriin laittaa. Harmittavasti ne ovat menneet sekajätteisiin, koska en voi ottaa koiran vuoksi ottaa riskiä puutarhaan hautaamisesta.
    Kuntoilukannustin on selvästi nappivalinta, koska se toimii noin hyvin. Hienoa!
    Nuo taimet ovat niin kauniita keväisessä vihreydessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa jänöt eivät olisi viitsineet kaivella kasveja hangen alta.
      Luulen, että kaupan luujauhoa ei ole valmistettu aivan samalla lailla kuin tuota meidän :D Ehkä keittämällä ylimääräisiä hajuhaittoja ei olisi tullut, mutta se ei haperruta luita noin helposti murskattavaan muotoon. Aika vähän meilläkään normaalisti luita tulee, mutta kun on kokonaista ja vielä kotimaistakin kalkkunaa myytävänä -60%, niin se on silloin ihan pakko ostaa.
      Tarvitsin selvästi kuntoiluun tavoitteen ja kunnon palkinnon.

      Poista
  10. Voihan puput! Meillä käy joka yö 2 pupua lintujen ruokaa syömässä. Kaadoin pari pientä haapaa niille lisäruuaksi. Onneksi verkotin pensaantaimet syksyllä. Saapi nähdä miten käy tulppaanien kanssa kesällä. Meillä puput on niin röyhkeitä, että tulevät kuistillekin syömään kukkia. Täytyy taas pistää Minttu yövuoroa tekemään, kun kevät koittaa,

    Olet hyvin onnistunut kylmäkäsittelyssä. Mulla ei oikein ole kärsivällisyyttä siinä hommassa. Hyvää naistenpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoisen röyhkeitä jänösiä ovat, jos kuistilla käyvät napostelemassa välipalaa! Jospa tulppaanien kukinta-aikaan olisi jo heinä niin hyvässä kasvussa, että puput jättävät tulput rauhaan. Ainakin meillä on mennyt rusakoiden suihin lähinnä krookuksia ja aikaisin heräileviä perennoja.
      Kylmäkäsittely on näin talvella todella helppoa. Sen kun kylvää siemenet ja kaivaa ne hankeen. Kalenteriin merkintä, milloin ruukut otetaan sisälle ja pian niissä näkyykin jo vihreää. Minusta tuntuu, että kylmäkäsittelyn saaneet kylvökset itävät yleensä todella nopeasti eikä tyhjää mullanpintaa tarvitse kauaa tuijotella. Sopii siis malttamattomallekin :)
      Kiitos, hyvää naistenpäivää myös sinulle!

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!