tiistai 7. heinäkuuta 2020

Kukista kommelluksiin

Kurkataanpa välillä omankin puutarhan kuulumisia. Tuntuu, ettei viikontakaisen myrskyn jälkeen ole tapahtunut oikein mitään, kun vähän väliä on satanut vettä. Todellisuus kuitenkin paljastui, kun aloin purkamaan kuvia kameran muistista tietokoneelle.
Daalia 'Wittem' on aloittanut tämän kesän kukkimisurakan. Se on viihtynyt todella hyvin kolmiopenkissä, jossa suoraa auringonpaistetta on vain myöhäisestä iltapäivästä iltaan.
Karjalanneito on kukkinut jo kuukauden, mutta nyt vasta sain aikaiseksi kuvata sen.
Luumutarhassa kukkii nyt peittokurjenpolvi 'Cambridge', jossa pörrää päivisin paljon kimalaisia. Kuva on otettu illalla.
Kasvimaalta on saanut kerätä retiisiä, salaatteja ja kurkkua jo pari viikkoa, mutta muutama päivä sitten saimme maistella ensimmäisiä mansikoita. Sekä laatikoissa olevat mansikat että kuukausimansikat ovat alkaneet kypsytellä marjojaan eivätkä linnut ole toistaiseksi huomanneet kumpiakaan.
Kyllä kahdestakin laatikosta saa muutaman marjan. Lehdet ovat minusta vähän vaaleita vai mitä kokeneemmat mansikankasvattajat sanovat?
Aidanvierustan samettikukat kukkivat. Toisesta suunnasta otettu kuva olisi edustavampi, mutta silloin näkyisi liikaa naapureiden pihoja. Vasemmassa alanurkassa näyttää siltä, että fenkolinkasvatus taitaa onnistua.
Ajattelin eilen, että käyn sateenrakosessa vain kylvämässä vuonankaalia, tatsoita ja lisää retiisejä kasvimaan aukkopaikoille, mutta niinhän siinä kävi, että auringon pilkistäessä löysin itseni siirtelemästä tulppaaninsipuleita parempiin paikkoihin. Siitä eksyin tarkistamaan metsästä jättipalsamitilannetta ja huomasin aivan tontin vierestä myrskyssä katkenneen koivun. Soitto kuntaan ja lisäsin mielessäni olevaan listaan polttopuusavottan, risujen hakettamisen sekä oksareunusten jatkamisen vanhan kasvimaan risumajapenkkiin. Sade yllätti ja istahdin liiterin kuistille odottamaan sen loppumista. Istuskellessa keksin, että nyt voinkin kattaa viimeisten marjapensaiden aluset sanomalehdillä ja isäni tuomalla hakkeella. Muutama kasvimaan täydennyskylvö laajeni siis useamman tunnin puuhasteluksi.
Elina-pionit kärsivät sateesta. Kärhöportin takaa pilkottaa hakkeella katettuja kohtia marjapensasalueella.
Eilisillan kuvausreissulla sain päähäni käydä kuvaamassa kaatuneen koivun vähän lähempää ja katsomassa muutenkin sitä tarkemmin. Aikamoinen oli tuulen voima ollut, sillä latvaosa oli lentänyt monen metrin päähän rungosta. Jos olisi tuullut toisesta suunnasta, olisi pudonnut latva kutitellut hyvinkin talon seinää. Halusin kuvata puun vielä latvasta pystyyn jäänyttä kantoa kohti, mikä oli näin jälkikäteen ajateltuna vähemmän viisas ratkaisu. Helpoin reitti risukossa kulki tietysti puunrunkoa pitkin ja oksien välissä tasapainotellessani ajattelin, että jäkäläinen, märkä runko on varmasti liukas. Ajatuksesta ei mennyt kuin askeleen verran, kun tunsin kumpparin lähtevän liukuun ja nappasin vasemmalla kädellä kiinni ensimmäisestä oksasta, mikä käteen osui. Oksa antoikin periksi ja pian löysin itseni vatsaltani vatukosta makailemasta. Sain suojeltua oikeassa kädessäni pitämäni kameran osumilta, mutta vasemmassa reidessä on nyt oksanmuotoinen, 20-senttinen mustelma. Rauhallinen kävely onnistuu, mutta eipä tee mieli hypätä narua tai lähteä juoksulenkille. Isäntä sahasi aamupäivästä rungon pölleiksi, jotka lasten kanssa pyörittelimme liiterin seinustalle odottamaan halkomista. Kävin myös hakemassa muutaman oksan jo talteen, mutta loput jäivät vielä odottelemaan parempaa säätä. Vesisateita on nimittäin tänäänkin saatu yli oman tarpeen.
Vasemmassa yläkuvassa muutama kukkapenkin reunaksi sopiva oksa sekä komeasti kukkiva töyhtöangervo. Oikealla oman pihan puolelta kuvattu katkennut koivu. Melkein läpilahohan se jo olikin, kuten pöllien sahauspinnoista voi nähdä.
Varjokujallakin kukkii töyhtöangervo. Taustalla pilkottaa muutamia varjoliljan kukkia. Huomasin illalla postia hakiessani töyhtöangervon näkyvän pihaantullessa hauskasti köynnösportin läpi.
Töyhtöangervosta mesiangervoon. Nämä tuoksuvat marjapensasalueen takana ja ovat muutamassa vuodessa kasvaneet mukavasti kokoa.
Etupihalla tuoksuu pikkujasmike. Pelargonit ovat myös kukkineet ahkerasti koko alkukesän.
Pikkusydän 'Alba' lähti keväällä todella hitaasti ja vaivalloisesti kasvuun, mutta on nyt innostunut kukkimaan.
Loppuun vielä jotain punaista. Aurinkopenkissä kukkivan tarhakeijunkukka 'Hansin' kaveriksi on nyt tullut valtavasti isotähtiputken kukkia. Jokunen punakosmoskukkakin kukkii sivummalla jättiverbenoiden kaverina, mutta niiden kukinta on vielä kaukana näyttävästä. Keväällä sinne kylvämistäni kesäkukista ei ole itänyt kuin kosmoksia ja sarvileukojaa kun sinipellavat, kesämalvikit ja tuoksupielukset loistavat poissaolollaan. Kaikki siemenet eivät näemmä säily ikuisesti itämiskykyisinä...
Isotähtiputki on näyttävä ja ahkera kukkija. Taustalla nupullaan oleva purppurapunalatva.
Elina-pioni ja kurjenpolvi ovat kaunis väripari. Säiden takia pioninvarret ovat levällään joka suuntaan, mutta onpahan helpompi kuvata tätä parivaljakkoa.
Purppuraheisiangervo ja vaaleanpunainen pikkusydän ovat myös ihana pari. Kimalaisia pörrää pikkusydämissä kymmenittäin aina kun sää vähänkään sallii.
Vieläkö teillä riittää vesisadetta vai onko sää kääntynyt jo poutaiseksi? Käykäähän lukaisemassa myös 'Elina'-pionin tarina. Lisäsin sinne kuvia ja vähän tekstiäkin.

20 kommenttia:

  1. Huh-huh, onneksi ei käynyt pahemmin. Voin kyllä kuvitella, että kaatuessani tahtomattani suojelisin enemmän kameraa kuin itseäni.
    Kaikkea kaunista pihallasi kukkii, eikä myräkät ole kovin paljon mitään sotkeneet. Onneksi koivu kaatui paikkaan, jossa se ei vahingoittanut ketään. Pöllit ja muu puumateriaali löytää aina käyttöä.
    Vettä on saatu nyt ihan riittävästi vähäksi aikaa. Ja tuulta. Saisi olla sen verran pidempiä taukoja, että ehtisi edes kerätä pihalta kaikki risut ja vaahteratupsut. Vartti vesisadetta ja vartti sateetonta on turhan tiukka tahti minkään pihatyön aloittamiselle, saatika loppuunsaattamiselle. No, eiköhän se tästä taas iloksi muutu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamera etusijalla tietenkin, kun piti se kuva saada otettua! Koivu kaatui oikeastaan parhaaseen mahdolliseen paikkaan, sillä pöllejä ei tarvinnut kantaa risukossa kuin 5-10 metrin matka ja loput olikin sitten tasaista nurmikkoa. Halkoja on kyllä nyt liiteri täynnä ja vähän ulkopuolellakin, mutta onpahan valmiina kuivumassa tulevia vuosia varten.
      Samaa säätä täällä: auringonpaiste vaihtuu vesisateeseen siinä vaiheessa kun pääsee ovesta ulos. Tuskinpa koko kesää jatkuu näin. Ja parempi tämäkin kuin pelätä hallanvaaraa.

      Poista
  2. Vesisateita käy vähintään kuuroina, vaikka onhan silti hienoa, että on paljon myös aurinkoisia hetkiä. Ja kasvimaata ei ole ollut tarpeen kastella viikkoon. Ennätys sekin tänä vuonna. Uusia istutuksia ei myöskään tarvitse kastella ollenkaan, paitsi toki istutushetkellä. Onneksi ei mitään sattunut puun kaatuessa. Ja onneksi selvisit kaatumisesta vähin vaurioin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sateiden välissä onkin paistanut aurinko kauniisti. Kasvimaata tai kukkapenkkejä ei varmaan näiden sateiden jälkeen tarvitse kastella pitkään aikaan. Ainakin täällä on maa kastunut jo kunnolla syvälle saakka. Puu kaatui juuri oikeaan suuntaan.

      Poista
  3. Sadetta riittää onneksi poutaakin. Tänään riesana oli kova tuuli. Onneksi selvisit vain mustelmalla. Kaikki pikkusydämet ovat ihania kun kukkivat koko kesän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poutaa ja sadetta on tullut suurin piirtein yhtä paljon, saisivat vain tulla pidempinä jaksoina kumpikin kerrallaan. Sateet siis mieluiten öisin ja poutaa päivisin :D Pikkusydämet ovat kyllä todella ahkeria kukkijoita.

      Poista
  4. Täällä iltapäivästä saakka on ollut aika kiva ja sateeton sää.
    Sinulla jo daalia kukkii kauniisti ja tähtiputket todella näyttävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä oli ehkä poutaisempaa aamupäivästä. Iltapäivällä on tullut useita rankkasateitakin. Tähtiputket kukkivat joka kesä todella runsaasti ja daaliakin aloitti hyvissä ajoin.

      Poista
  5. Kaunista kukkaloistoa! Täällä Kainuussa myrsky teki tuhoa. Eilen ajelin Paltaniemellä, missä Oulujärveltä noussut myrsky oli kaatanut ihan hirveän määrän puita.
    Niin se tahtoo olla, että yhtä hommaa pihalla tehdessään ajautuu hommaan jos toiseen.
    Eilinen sadepäivä meni minulla ihan virkkuuhommiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kuulinkin, että siellä päin olisi ollut aikamoinen myräkkä. Sateella onkin mukavampi tehdä vaikka käsitöitä kuin puuhailla ulkona.

      Poista
  6. Sinulla on ollut tapahtumarikasta menoa ja onneksi ei isompaa sattunut. Tähtiputket ovat noin syvän punaisia - minulla on haaleampaa punaväriä. Elina-pioni on aivan ihastuttava. Onneksi se on kestänyt rajut ilmat ja sitä voi vielä ihastella. Monenlaista onnistut kasvattamaan, fenkolikin näyttää rehevältä. Sateet aina vaan jatkuvat, päivittäin parikymmentä milliä, vaikka luvataan vain milli. Onneksi kaikki on hurahtanut maan uumeniin ja kasvit sen kuin rehevöityvät. Tulisipa aurinko hetkeksi lämmittämään niin sinne kuin tännekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyhmyydestä sakotetaan. Kyllähän sen ikäni metsässä rymynneenä tiesin, että jäkäläinen ja märkä puunrunko voi olla yhtä liukas kuin ohut pakkaslumi peilijäällä. Silti piti mennä kiipeilemään :D Isotähtiputket tuntuvat olevan nyt jopa vielä tummempia kuin normaalisti, vaikka eivät nuo minun tähtiputkeni kovin vaaleita ole koskaan olleet. Elina on suloinen ja hyvin ahkera kukkija. Fenkolinkasvatuksessa taitaa olla enemmän tuuria kuin taitoa pelissä. Meillä ei ole tänään satanut vielä pisaraakaan, mutta epäilyttävän pilviseltä sää kyllä vaikuttaa. Auringonpaiste olisi mukavampaa.

      Poista
  7. Onneksi selvisti lähes pelkällä säikähdyksellä ilmalennostasi! No nyt on polttopuita talven varalle, joutikin mätäkoivu kaatumaan. Kukkijoita alkanee lisääntyä näinä päiviä, kun ollaan nyt saatu sadetta ja kuitenkin kesä on vielä parhaimmillaan! Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Ja oli kuitenkin mukavampaa mätkähtää vatukkoon kuin vaikkapa nokkospuskaan :D Kyllähän tuolla koivulla hetken aikaa lämmittää leivinuunia, vaikka ei kovin suuri ollutkaan. Toisella puolella pihaa olisi paksumpiakin koivuja, jotka joutaisivat minun puolestani kaatua. Jaloangervot aloittelevat ihan lähiaikoina. Ne varsinkin ovat nauttineet sateista. Kiitos, mukavaa viikon jatkoa!

      Poista
  8. Saretton piisannu ny meilläki. Liki joka päivä o ripotellu. Mansikat näyttäävät herkullisilta ja maastoontuuvat hyvi linnuulta. Mahtava isotähtiputkipuska ja ihana pioonin ja kurijenpoloven färiyhyristelmä. Onneksi selevisit mustelmilla, eikä jalaka menny poikki..... nii ja kamera säilyy ehejänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin täällä. Eilen ei pitänyt sataa yhtään, mutta illalla tuli useitakin kuuroja. Isotähtiputket valtaavat tilaa aika vauhdilla, mutta onneksi myös kukkivat todella näyttävästi. Siinä olisikin ollut ihmettelemistä, jos olisin maantasalla olevan koivunrungon päällä onnistunut taiteilemaan itseltäni jalan poikki! Ei kamerankaan hajoaminen olisi naurattanut.

      Poista
  9. Rajut sääilmiöt lienee tulleet jäädäkseen -valitettavasti. Jatkossakin sitten rajuja tuulia ja sateita ja kaikkea muutakin. Joskus ovat puutarhan kasvit kovilla tässä menossa! Minullakin mökillä pikkusydän. Alussa sekin kasvoi melko huonosti. Se on siitä kiva, että kasvaa koko kesän toisin kuit monet muut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha näemmä pitää suunnitella kestämään niin kuivuutta ja paahdetta kuin jatkuvia sateita ja rajua tuulta. Talvenkestävyyttäkin vaaditaan niin normaaleina kuin poikkeustalvina. Ei liian helpolla puutarhuria päästetä. Minulla tuo valkoinen pikkusydän suuttui jo viime kesänä siitä, kun siirsin sen toiseen penkkiin. Sitten vielä tuollainen talvi päälle, niin ei ihme, jos jurotti. Onneksi se on nyt lähtenyt reippaampaan kasvuun.

      Poista
  10. Hui, onneksi ei sattunut pahemmin! Nyt tosiaan voisi hieman jo ilmat lämmetä ja sateissa olla vähän paussia. joka päivä tulee suihkuja mutta en kyllä oikeastaan haluaisi hirmuisesti valittaakaan sillä kovat helteet ja kuivuus ovat vielä ikävämpiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, alla olisi voinut olla vatukon sijaan myös nokkospuska :D Kovissa helteissä on omat riesansa, mutta nyt olisi ainakin maa läpimärkä ja vesisäiliöt täpötäynnä ottamaan vastaan vaikka kuukauden mittaisen poudan.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!