Mitä hyödetyille oksille kuuluu nyt?

Kolmisen viikkoa sitten alkanut oksien hyötämiskokeilu päättyy tähän postaukseen. Vaahteran kukkivat oksat saivat seurakseen pihlajan lehteen puhjenneet oksat, pari tuomen oksaa sekä lähestyvän pääsiäisen kunniaksi pääsiäismunia. Yksi vaahteran oksista kehittyi kahta muuta nopeammin, joten asetelmassa kukkia on vain yhdellä kulmalla. Tuomi ei jaksanut aukaista kuin yhden kukkatertun kolmesta ja pihlajat eivät tainneet edes harkita kukkimista.

Asetelma näyttää paremmalta kun auringonvalo osuu kaikkiin vaahteran kukintoihin, mutta en saanut siinä valossa kuvaa onnistumaan. Lisäksi haaraisia ja vänkyröitä oksia oli todella vaikea asetella maljakkoon tasapainoisesti. Suunnitelma ja lopputulos eivät tässä ihan kohtaakaan. Tehkää parempi, minä näen mielessäni sen, miltä sen piti näyttää :D

Pääsiäismunat ovat oikeita kananmunan kuoria, jotka on värjätty kurkumaliemessä. Valkoiset raidat sain aikaiseksi kieputtamalla ennen värjäystä virkkauslankaa kuoren ympärille. Tähän tarkoitukseen olisi muuten kannattanut hankkia leimaamattomia kananmunia; leima erottuu värin alta selkeästi eikä sitä voi asettelullakaan koko aikaa piilotella, sillä munat pyörivät hiljalleen ilmavirran mukana.

Pari pihlaja-angervon ja mustaherukan oksaa on jo nuupahtanut, mutta suurin osa on vielä virkeinä. Tosin joku vihreä toukka oli päättänyt mussuttaa muutaman mustaherukan lehden suihinsa ja koristella latvan seitillä. Varmaankin oksaan oli joku tihutyöläinen muninut ja siitä sitten sisällä lämpimässä kuoriutui tuollainen peto. Toivottavasti niitä ei ole herukkapensaissamme enempää, sillä viime kesän marjasaldo viidestä mustaherukkapensaasta oli vajaa litra. Huikeaa... Ja ne on syöty ajat sitten. Otin otuksesta kuvan. Tunnistaako kukaan?

Minkä toukka tämä seitintekijä on?

Mitä aion tehdä toisin seuraavalla kerralla kun otan oksia hyödettäväksi?

1. Leikkaan 50cm pidemmät oksat, mitä kuvittelen tarvitsevani. Oksat lyhenevät todella paljon, jos tekee niin kuin minä ja leikkaa muutaman päivän välein uudet imupinnat. Maljakkoon asetellessakin olisi kiva, että oksat olisivat pidempiä, niin jäisi luovuudelle enemmän pelivaraa.
2. Kerään hitaammin kehittyvät oksat aikaisemmin kuin nopeasti lehteen puhkeavat. Eli tässä kokeilussa vaahtera ja varsinkin pihlaja useita päiviä ennen muita. Pihlaja-angervo oli nopea, joten sen voi kerätä jopa viikon verran muiden jälkeen.
3. Pihlajan vanhat, käkkyräiset oksat vihersivät tässä kokeilussa selkeästi nopeammin kuin sileät ja suorat, nuoret/nuoren puun versot. Eli otan pihlajasta tästä lähin vain vanhempia oksia. Sitä paitsi ne ovat mielestäni paljon kauniimpiakin :)
4. Pääsiäisvihreitä yritin, palmusunnuntaihin osui paras viherrys ja vaahteran kukinta. Siispä oksia kannattaa lähteä keräilemään 2-3 viikkoa ennen haluttua ajankohtaa.

Saiko kukaan inspiraatiota kokeilustani? Olisi mukava kuulla, mitä lajeja kokeilitte ja miten niissä onnistuitte :)