Kerroin ensimmäisessä postauksessani hieman kasvimaan kaivamisesta. Se olikin ensimmäisiä puutarhatöitä uudella pihallamme. Paikaksi valikoitui tontin eteläreuna marjapensaiden vierellä. Siinä lähellä on myös puutarhavarasto, kellari ja sopivan huomaamaton paikka kompostorille. Koivikko tosin varjostaa ikävästi, mutta halusin varata aurinkoisemmat paikat kukille.
Kasvimaan alareunassa maa oli jäykkää, sinistä savea. Ja niitä kiviä riitti! Säälin porkkanantaimiani, jotka joutuivat juurensa siihen upottamaan... eli siis nostamaan itseään ylöspäin, kun ei alaspäin päässyt! Onneksi keskemmältä löytyi hiekkaisempaa maata. Syksyllä sekoiteltiin maata penkistä toiseen ja lisättiin kompostia sekä kesäkukkaruukkujen jämät. Ruohosilppua käytettiin koko kesä katteena.
 |
| Kasvimaan kaivaminen aloitettu. |
Uutta maata kasvimaalle ei tuotu. Nurmi (lue: sammal-rikkaruohosto satunnaisilla nurmiheinillä) irrotettiin isoina levyinä ja haudattiin polven syvyydelle sen jälkeen, kun voikukan ja valvatin juuret oli nypitty huolella irti. Ensimmäisenä kesänä penkkien välit olivat "nurmella", mutta jo seuraavana vuonna korvasimme ne hiekalla. Käytävien kohdalta kasvipenkit saivat kaivattua multatäydennystä. Viime kesänä kasvualusta alkoi olla jo mukavan oloista, joskin kylmä ja sateinen kesä vähensi sadon määrää. Oletettavasti hiekkakäytävien ansiosta etanoista ei ollut riesaa, mutta sipuli- ja porkkanakärpänen herkuttelivat senkin edestä. Tänä vuonna työlistalla onkin samettiruusujen kasvattaminen sekä harsoilla tuholaisten estäminen.
 |
| Ainut (!) kuva kasvimaalta viime vuodelta. Etualalla on kukkapenkki, josta kerron lisää myöhemmin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!