Pikapihakierros reissun jälkeen

Tarha-alppikärhö 'Pink Dream'.

Tällä viikolla tuli pidettyä muutaman päivä blogilomaa, sillä kävimme reissaamassa vähän etelämpänä ja tulimme vasta eilisiltana aika myöhään takaisin kotiin. Lähdimme sunnuntaina perhejuhlille Keski-Suomeen ja sieltä sitten maanantaina Tampereen suunnalle. Tampereella kävimme mm. poliisimuseossa, Vehoniemen automuseossa, Särkänniemessä sekä Hatanpään arboretumissa. Lienee selvää, kuka valitsi minkäkin matkakohteen. Miniväkikin oli mukana, vaikkakin he joutuivat ihmettelemään suurimman osan ajasta maisemia laukusta käsin. Poliisimuseon lastenosasto Pokelassa vastaan tuli niin sopivan kokoinen menopeli, että oli ihan pakko päästää pariskunta pienelle koeajolle.

Minni ei valitettavasti pysynyt turvallisesti poliisimopedin kyydissä ja saattaisipa poliisilla olla sanomista myös Nestorin ja Inkerin matkanteon turvallisuudesta.

Eilen aamupäivästä lähdimme ajelemaan muutaman pysähdyksen taktiikalla kotiin. Ensimmäinen pysähdys oli Hatanpään arboretumissa. Sää oli valitettavasti niin tuulinen ja kylmä, ettemme kiertäneet edes koko puistoa, vaan teimme pikavilkaisun Kartanopuiston alueelle ja jätimme tuuliset ranta-alueet kiertämättä. Eniten aikaa vietimme suojaisammalla perenna-alueella ja sen ympäristössä. Jonkun verran sain otettua kuvia, joista ajattelin koostaa postauksen syksyn tai talven iloksi. Toinen pysähdys oli pikaiset päiväkahvit sukulaisilla ja pisin paussi pidettiin Leivonmäellä Tommolan tilalla. En ollut ennen käynyt siellä ja kuulemani perusteella odotin visiitiltä paljon. Ja olihan siellä melkoisesti nähtävää, joten ei tarvinnut pettyä. Erityisesti kurjenmiekkoja oli kukassa niin paljon, että teen niistä oman juttunsa myöhemmin. Varmaan jää talven iloksi sekin. Ja kun siellä asti reissattiin, niin pitihän sitä matkamuistojakin hankkia.

Myyntipöydillä oli varaa valita. Ja tässä oli ehkä vain kolmasosa pöydistä.

Ostoskassiin hyppäsivät kuitenkin vain etelänruusuruoho 'Red Cherries', alppiasteri 'Sabine' sekä tähtilevisia 'Little Raspberry'.

Etelänruusuruoho kasvoi perennatarhassa valtavan kokoisena pehkona.

Luonnonvarainen ruusuruoho olisi kiva saada jommalle kummalle ketoalueelle tai kadun pään joutoniitylle mutta etelänruusuruohokin on hyvin kaunis ja korkeana sopii hyvin aurinkopenkin keskivaiheille. Sinne sitä yritin viime kesänä siemenistä kasvattaa mutta ainokainen taimi menehtyi talven aikana. Ruusuruoho täyttää myös aurinkopenkin alkupäässä olevaa kukinta-aukkoa kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun ja tuo sinne korkeutta ennen kuin kärhöt kasvavat.

'Little Raspberry' on selvästi tummempi kuin minulla jo ennestään monta vuotta viihtynyt 'Little Plum'.

Tähtilevisia 'Little Plum' on ollut niin kestävä, että uskaltauduin ostamaan upean värisen 'Little Raspberryn'. Se on taas juuri sitä väriä, jota kamera ei osaa toistaa oikein. En vielä tiedä, pääseekö "pikku vattu" ihan "luumujen" viereen mutta todennäköisesti aika lähelle, kun paikka näyttää olevan levisioille mieluisa. Sitten onkin jännä seurata, risteytyvätkö ne keskenään. Matkan aikana levisiatkin olivat ehtineet melkein jo lopettaa kukintansa, vaikka kyllähän ne yksittäisiä kukkia tekevät pitkin kesää.

Tommolan perennatarhassa oli myös näin kaunis levisia mutta sitä en huomannut myynnissä.

Alppiasteri 'Sabine' kukki runsaasti Tommolassa.

Ihan rehellisiä jos ollaan, niin enpä olisi alppiasteri 'Sabinea' ostanut, jos en olisi nähnyt sitä näytetarhassa. Myyntipöydän kaksi tainta olivat paljon vaatimattomamman näköisiä ja ohikukkineitakin, joten ne eivät kiinnittäneet huomiota. Perennapellolla sen sijaan se oli täydessä kukassa ja näytti kerrannaisine kukkineen niin suloiselta, että sen osasi helposti kuvitella omallakin pihalla.

Omalla pihalla Navettapiialta saatu siperiankurjenmiekka oli jo melkein ohikukkinut.

Vähän harmittelin sitä, että kerrankin kun siperiankurjenmiekassa olisi ollut useampia kukkavarsia, olen reissussa juuri silloin kun se kukkisi komeimmillaan. Viimeiset kukat olivat kuitenkin vielä auki kotiin palatessamme. Harmitusta ei kestänyt kovin kauaa, sillä huomasin myös taivaansinisessä siemenkirjeen kurjenmiekassa useamman nupun. Se onkin kukkinut jo parina vuonna pienesti. Eläköön! Vanhat valkoiset taidan hiljalleen hävittää pois nyt kun on löytynyt helpommin kukkivia lajitovereita tilalle. Navettapiian hennosti sinertävä on oikeastaan kauniimpikin kuin se puhtaanvalkoinen nirsoilija ja sinisen kanssa niistä tulee oikein kaunis keskikesän parivaljakko.

Tarhavaleunikkokin oli jo ehtinyt aloittaa. Tässä on nuppuja jäljellä vaikka miten monta.

Hävitettävistä kasveista puheenollen: pikkujasmike taitaa olla seuraavana sillä listalla. Pensasryhmästä kuoli viime talvena lopullisesti toinen eikä se kolmaskaan ole kovin hyvässä hapessa. Ensimmäinenhän heitti henkensä jo vuosi sitten. Tarhavaleunikon taustalla vasemmalla oleva jasmike kuivattaa joka vuosi yli puolet oksistaan mutta on kuitenkin vielä suunnilleen pensaan näköinen. Pitäisi vain siistiä kuivat risut pois. Samalta näyttää luumutarhan jasmike. Joko se on mainettaan haastavampi pensas tai sitten pikkujasmike on meillä vain kestävyytensä äärirajoilla.

Luumutarhan jasmikkeen pitäisi näkyä noiden kahden seinäkkeen välissä alueen keskivaiheilla kivestä metri takavasemmalle.

Luumutarhassa riittää siistimistä. Lemmikit ovat melkein kukkineet ja luumupuistakin taitaisi jo saada kuivia oksia karsittua. Aika rangoiksi jäävät, mutta ei noita ainakaan vielä tänä vuonna kaadeta pois. Kokeilen taivuttaa uusia versoja täyttämään pahimpia aukkopaikkoja ja toivon, että ensi talvena yksikään oksa tai silmu ei kuivu. 'Sinikkaan' vartetut oksanpätkät eivät ole vielä lähteneet kasvuun mutta seuraillaan niitäkin. Iloinen yllätys oli sen sijaan se, että toinen nietospensaista on lähtenyt versomaan juuresta. Myös kaksi kärhöä on herännyt vihdoin. Enää on seitsemän unten mailla.

Ensimmäiset pioninkukat alkavat aueta aurinkoisemmilla paikoilla. Pioneita ei onneksi talvi kurittanut.

Tänään pitää siis olla varovainen ja kulkea vaikka pyykkipoika nokassa pionien lähettyvillä. Miksi? Käypä kurkkaamassa vanhaa juhannustaika-juttua, niin ei tule vahingossa mokattua. Löytyypä sieltä myös muita puutarhurille hyödyllisiä juhannuksen ajanvietteitä. 

Päivän kärhönä ruukussa talvehtinut SAMARITAN JO ('Evipo075').

Hyvää juhannusta!