sunnuntai 9. kesäkuuta 2024

Kesäkuun alun kuvamaratoni

Kesäkuun alku on ollut puutarhassa yhtä haipakkaa; hellelukemat ja sopivasti sadetta saivat kaiken kasvamaan hurjaa vauhtia ja ruukkujen kasteluun on mennyt aikaa joka päivä. Nyt tahti selvästi hidastui, kun helteet vaihtuivat suorastaan koleisiin lukemiin. Öisin lämpötila tipahtaa jopa kymmenen asteen alapuolelle eikä päivisinkään enää ole päästy hamekeleihin. Kuvia on kertynyt enemmän kuin laki sallii mutta ei ole vain malttanut kaiken touhun ohella istua tietokoneelle naputtelemaan niitä postauksiksi. Sitten käy juuri niin kuin nyt, eli puuduttavan pitkä juttu sinkoilee aiheesta toiseen kuin västäräkki sudenkorennon perässä. Koettakaa kestää!

Tähtitulppaani 'Little Beauty' kukki tänä vuonna ihan itsekseen.
Sateiset pari kesää eivät selvästikään ole olleet tulppaanien mieleen, sillä aiemmin reippaasti lisääntyneet 'Little Beauty' -tähtitulppaanit olivat hävinneet melkein kokonaan. Muutamia pieniä lehtiä löytyi ja vain yksi kukka. Pudotus parissa vuodessa yli viidestäkymmenestä kukasta yhteen tuntui surkealta. Muissa tulppaaneissa oli nähtävissä sama kehitys, joten syksyllä lienee tarpeen hankkia täydennystä. Myös narsisseja kukki ennätyksellisen vähän mutta niissä osasyyllisenä saattoi olla myös narsissikärpänen. Jos yksi eksyi amaryllikseeni, niin niitä on varmasti ollut puutarhassakin paljon. Olen yrittänyt tänä keväänä tutkia narsissimättäitä tarkasti mutta ne harvat nousseet ovat kasvaneet aivan normaalisti. Jos ne olisivat kellastuneet kesken kasvun, niin se olisi kertonut sipuleita tuhoavista toukista. Luulen, että toukat ovatkin popsineet jo viime kesänä sipulit suihinsa, jolloin tänä vuonna ei ole ollut mitään noustavaksi.
Tämä sipulikukkaistutus ei ihan mennyt putkeen...
Sain viime syksynä loistoidean istuttaa kevättähtiä nukkapähkämön sekaan. Kevätkurjenmiekkojen sipuleita harventaessa kun nousi myös kevättähden sipuleita. Tai niin luulin. Ihmettelinkin keväällä, miksi nukkapähkämöiden seasta ei ala nousta piipon piippoa, vaikka monta isoa sipulia sinne syksyllä upottelin. Arvoitus ratkesi vasta toukokuun lopulla, kun ensimmäiset piiponkärjet alkoivatkin nousta juuri siitä missä niitä pitikin olla. Laji vain oli väärä: olin istuttanut nukkapähkämöiden sekaan espanjansinililjaa, joka kukkii meillä vasta lähempänä kesäkuun puoltaväliä. Enpä syksyllä yhtään muistanut, että niitäkin oli kevätkurjenmiekkojen seassa. Pitää kukinnan jälkeen nostaa sinililjat muualle ja laittaa niiden tilalle kevättähteä.
Kivikkorinteessä sammalleimut ovat vallanneet runsaasti tilaa.
Kivikkorinteen talvitappioita ei kauempaa juurikaan erota, kun holtittomasti levittäytyvät sammalleimut ovat ottaneet tilaa haltuunsa. Onhan se hyvä, että joku laji viihtyy, vaikka säät olisivat mitä tahansa, mutta tasapainon vuoksi osa sammalleimuista saa luvan siirtyä loppukesällä rinteen alle korvaamaan nurmikkoa. Olen istuttanut yläreunan aukkopaikkoihin kevään perennakylvöksistä tulleita taimia, mm. keltatörmänkukkaa, lapinvuokkoa sekä kaukasiantörmäkukkaa. Osa talvesta selvinneistä sai hitusen lisää tilaa, kun siirtelin niiden ympäriltä pikkukiviä kuolleen naapurin kolosta kohti. Näin osa aukkopaikoista hävisi helposti näkyvistä.

Tähtilevisia 'Little Plum' alkaa kukkia. Levisia on yksi superselviytyjistä.
Myöskään patjarikko ei hätkähtänyt kummallisia säitä.
Itselle uusien kasvien istuttamisessa tulee helposti virhearviointeja. Viime vuonna istuttelin valtavasti esikontaimia luumutarhan uuteen osaan. Yleensähän esikoilla ei ole niin väliä, miten ne sijoittelee, vaan kasvi näyttää joka suunnasta suunnilleen samanlaiselta. Toisin kävi näiden uusien esikoiden kanssa, sillä ne tekevät kukinnon korkean kukkavarren päähän ja tietysti joka ikinen kukka kääntyy valoa kohti. Niinpä ne kääntävät selkänsä polulle, jonka puolelta niitä oli tarkoitus katsella. Samaisessa penkin osassa katsojalle pyllistelee myös pieniä jouluruusun taimia (jotka oli tarkoituskin siirtää muualle), tarhavarjohiippa ja japaninakileija. Varjohiippa saa jäädä, kun kerta viihtyy muuten hyvin, mutta pienet esikot ja jouluruusut on helppo nostella toiseen paikkaan.
Himalajanesikko? Viime kesänä ihastelemani valkokirjavalehtinen on myös hengissä mutta ei kuki vielä.
Talvi oli ankara myös atsaleoille, joista kuivui paljon kukkasilmuja. Onneksi ainoastaan 'Satomi' kärsi isompia vaurioita ja siitä jää jäljelle ainoastaan puolet yhdestä oksasta, jos muihin ei ala kesän mittaan tulla yhtään vihreää. Kestävimmäksi osoittautui kanadanatsalea 'Violetta' mutta myös puistoatsalea 'Tarleena' kukkii aika hyvin juuri nyt. Puistoatsalea 'Illusia' talvehti muuten hyvin mutta aurinkopenkin yksilöstä paleltuivat melkein kaikki kukkasilmut ja pensasryhmän puskasta paksu hanki katkoi monta oksaa. Ne kuitenkin kukkivat maljakossa, joten kukkasilmujen talvehtiminen onnistui. Pensas taisikin saada vieruskavereiltaan suojaa pahimmilta tuulilta.

'Tarleenan' toinen puolisko. Alempana oikealla on vielä yksi kukkiva oksa.
Pensasryhmän 'Illusia' kukkii kohtuullisen hyvin.
Revontuliatsalea 'Rosy Lights' on vähän vaatimattomampi esitys, vaikka on siinäkin kukkia siellä sun täällä.
Seuraavan kuvan tarkoitus on lähinnä olla itselle muistutuksena aika kivasti ajoitetusta kukinnasta. Livenä vasemmassa reunassa kuuliljojen ja pionin välissä pilkistävät vuorijumaltenkukat, muutamat laukat keskemmällä penkkiä ja suon laidalla, kolme vaaleaa 'Finola'-tulppaania sekä aivan metsän reunassa tuijan oikealta puolelta hitusen kurkkiva alppiruusu 'Haaga' sopivat väreiltään kauniisti yhteen. Majapenkissä ensimmäiset alppikärhön kukat alkavat aueta ja metsän reunassa on myös viimeisiä pihlajan kukkia täydentämässä kukintaa. Kukkaloistosta ei voi tässä vaiheessa puhua, mutta ehkä parin vuoden päästä sitten. Myöhemmin kesällä voisi ottaa isommasta vuorijumaltenkukasta jakopalan ja siirtää aurinkopenkistä lisää laukkoja alueelle. Syksyn kukkasipulilistalle laitetaan pussillinen tai pari 'Finolaa'. Tässä penkissä ei ole vesimyyräkään riesana.
Osa kärhökaaripenkkiä, majapenkkiä ja taustalla vähän suotakin.
Vuorijumaltenkukat selvästi viihtyvät täällä. Edessä jakopala, jonka otin viime kesänä taaemmasta yksilöstä.

Viime kesänä istutettu 'Haaga' kukkii tontin rajalla aivan suon takana.
'Haagan' taimen sain äidiltäni, jolla yksi iso alppiruusu oli juurtunut maahan. Äidilläni ei ollut sille paikkaa, joten se päätyi minulle. Olin jo miettinyt kaivavani raparperin kokonaan pois, joten yllättäen minulle tullut alppiruusu vain vauhditti sen päätöksen tekemistä. Isompien alppiruusujen seassa kasvanut taivukas on tyveltään pitkältä matkalta paljas mutta se ei tuossa paikassa haittaa. Rehevinä rodon edessä rehottavat rotkolemmikit tuovat riittävästi vehreyttä. Alppiruusulle pitää vain järjestää kunnon tuenta, sillä se kaatui talven aikana paksun hangen takia melkein pötkölleen ja on nytkin selvästi takakenossa. Onneksi runko ei kuitenkaan katkennut eikä juuristo noussut ylös mullasta. Ehkä kaatuminen suojasi myös kahta nuppua paleltumiselta.  'Haagan' kummallekin puolelle on istutettu siemenestä kasvatetut alppiruusut, jotka toivon mukaan kukkivat lähivuosina, jos selviävät tulevista talvista.
Äidin uusi kärhöseinä.
Kävimme viikko sitten vanhempieni luona. Isäni oli taiteillut varsin persoonallisen kärhöseinämän vanhan haravakoneen piikeistä. Tuossa kohdassa oli ennen iso vuorimänty, joka oli nyt tullut tiensä päähän. Istutin äitini apuna seinämän vierelle neljä kärhöä ja niiden taakse on tulossa itoh-pioneita sun muuta mukavaa. Kärhöihin kun päästiin, niin kärhökuulumisia on omallakin pihalla. Hyviä ja vähemmän hyviä. Huonoista uutisista huonoin on se, että patiopenkin 'Hagley Hybrid' ja 'Multi Blue' eivät ole vieläkään nousseet. Melkein yhtä huono uutinen on se, että kärhökaaripenkin kaariportin kuudesta kärhöstä vain kahdessa on elonmerkkejä. Luumutarhassa 'Diamond Ball' sekä 'Madame Julia Correvon' eivät ole myöskään nousseet eikä aurinkopenkissä ilmeisesti PERNILLE, mutta kaikki ne ovat nuorempia kärhöjä, joilta en edes odottanut kovin pikaista heräämistä. Nuo vanhat konkarit aiheuttivat isomman pettymyksen senkin vuoksi, että ne ovat olleet puutarhani näyttävimpiä kärhöjä.

'Hagley Hybridin' ja 'Multi Bluen' kesätuuraajat.
Jotta pation seinäke ei jäisi ihan tyhjäksi, lykkäsin pari ruukussa kokoa kasvavaa kärhöä seinäkkeeseen kiipeilemään. Itsestään kylväytynyt päivänkakkarakin sai jäädä niille sijoilleen varjostamaan pienempää kärhöä (ehkä loistokärhö 'Rouge Cardinal'). Isompaa ruukkua (tarhaviinikärhö 'Venosa Violacea') en saanut edes kaivettua niin syvälle kuin oli tarkoitus, sillä vastaan alkoi tulla maassa kasvavien kärhöjen juuristoa. Sen verran eläväisiltä juuret vaikuttivat, että eiköhän jossain vaiheessa kesää nouse edes joku verso tai sitten viimeistään vuoden, parin unosten jälkeen. Jos olisin tiennyt, että nuo "vanhukset" eivät meinaa nousta, olisin istuttanut osan tuoksuherneistä seinäkkeeseen. Nyt ne kaikki ovat mikä missäkin eikä yhtään jäänyt patiolle. Onneksi oli noita ruukkukärhöjä, joita ei vielä tänä kesänä voinut istuttaa maahan.
Todellinen superyllätys oli viime kesänä maahan istutetun loistokärhö 'Beautiful Briden' nuppu.
Se, mikä yllätti minut totaalisesti, oli erityisesti nuorimpien loistokärhöjen reipas herääminen. 'Beautiful Bride' on siitä erinomainen todiste, mutta myös viime kesän kituutellut 'Miss Bateman' on lähtenyt oikein hyvin kasvuun. 'Krakowiak', 'Warszawska Nike' ja 'Proteus' ovat myös oikein reippaina. Muissa on vähintään yksi verso. 'Arabella' huitelee jo melkein metrin korkuisena, mutta se onkin ollut hyvin luotettava, melkein takuuvarma kärhö. Ensimmäinen mantsuriankärhöni kuoli parin vuoden jälkeen ankarana talvena ja vähän pelkäsin, käykö viime keväänä maahan istutetulle samoin. Sepä onkin melkein yhtä reippaana kasvussa kuin 'Arabella'. Kaikista ohjeista poiketen istutin sen yhtä syvälle kuin loistokärhöt ja ainakin tämän yhden talven perusteella se kannatti. Versojen määrästä päätellen kärhöä ei lainkaan haitannut joutua ohjeistusta reilusti syvemmälle.
Päivän kärhö on alppikärhö 'Pink Flamingon' ensimmäinen kukka.
Toivottavasti jaksoitte kahlata loppuun asti. Yritän tehdä seuraavasta jutusta vähän siedettävämmän mittaisen.

15 kommenttia:

  1. Hyvin tämän jaksoi, kiinnostavaa asiaa kun on! Kommentointi vain vähän tuo haasteita, kun pitäisi muistaa kaikki jutun aikana mieleen tulleet asiat. Joskus teenkin niin, että alan kirjoittaa kommenttia jo kesken lukemisen, nyt en tajunnut niin tehdä.
    Voi miten ikävä kuulla kaikista kärhöistä, jotka viettävät maanalaista elämää. Toivottavasti elossa eikä manan mailla. Täytyy yrittää muistaa se monen kertoma asia, että kärhö saattaa viettää kokonaisen välivuoden maan alla. Vähän katsoin tuota vanhempiesi pihan kuvaa ensin, että mistäs kohdasta teillä tuo kuva on otettu :-D
    Ilouutinen täällä on se, että kokonaan varsistoltaan kuivunut 'Hågelby White' nousee kuin nouseekin. Sillä on überkuiva kasvupaikka kuistin rappujen vieressä, missä räystäs estää vedensaannin, mutta luotan siihen, että se osaa kasvattaa juuristoaan syvälle ja oikeaan suuntaan. Yllättävää on puolestaan se, että Clematis fusca näyttää tehneen yhden kukan – huomasin nupun joskus toukokuun kuumina viikkoina, jolloin en paljon ehtinyt pihalla mitään tehdä. Seuraavan kerran kun katsoin, siinä oli jo pikkuruinen hahtuvapallo. No voi sun! Varsinainen pika- ja salakukkija. Kun sen kukka on niin pienikin. Olisi ollut kiva nähdä sen eka kukka, mutta ehkä se vielä tekee uuden. Ainakin ensi vuonna.
    Ikävä on myös kuulla tulppaanikadosta! Toisaalta nuo kesäsäät, mitä teillä on ollut – eipä ole yllätys. Jos Little Beautysi lisääntyy yhtään samaan tahtiin kuin täällä, on sinulla tuossa kohdassa ensi keväänä jo pieni kukkarypäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, ettei käynyt liian puuduttavaksi. Teen itse usein tuota samaa, että kirjoitan kommenttikenttään muistiin, jos tulee joku erityinen asia, mistä pitää muistaa mainita.
      Onneksi kärhöjä on kertynyt niin paljon, että toistaiseksi täysin nukkuvat ovat edelleen vähemmistössä. Se vain harmittaa, kun ne olivat juuri ne isoimmat yksilöt. Luulisi, että kyllä niissä riittää puhtia nousta viimeistään ensi kesänä kasvuun, jos vain kasvupisteet eivät ole ihan mädäntyneet. Pitää vain malttaa odotella. Joku muistaakseni raportoi, että hänellä kärhö olisi ollut unten mailla peräti kolme vuotta. En ehkä malttaisi itse niin pitkään odotella, vaan jo toisen kesän jälkeen kaivaisin juurakkoa esille ja katsoisin, mitä siellä näkyy.
      Loistavaa, että sinun kärhösi ovat hengissä, vaikka fusca menikin kukkimaan sekä salaa että pikavauhtia. Pidetään peukkuja, että se jaksaa vielä tehdä lisää kukkia.
      'Little Beauty' oli kyllä todella ahkera lisääntymään mutta märkyys oli selvästi sillekin liikaa. Jos olisin etukäteen tiennyt, millainen viime kesästä ja syksystä tulee, olisin varmaan nostanut sipuleita lehtien kuihduttua varastoon odottelemaan uudelleen istuttamista. Ei vain ollut kristallipalloa käytettävissä. Toivottavasti tästä kesästä tulee kuivempi, niin ei vähätkin sipulit häviä.

      Poista
  2. Lukemisessa ei ollut mitään ongelmaa ja kuvat on aina kiva tutkia, mutta Sailaa kompatakseni, muisti pätkii, kun ei muista kaikkea matkan varrella ollutta. Olen surullinen osan kärhöjen tilanteesta, mutta toivottavasti ne vain miettivät nousua vähän pidempään.
    Ihan hurjan hauska kärhötuki vanhempiesi pihalla, terkkuja heille molemmille!
    Nyt ei ehdi pysyä kaiken aineiston perässä, helle vei kukkia niin kiihtyneessä tahdissa. Meillä ei ole edes satanut kuin 7 mm huhtikuun jälkeen. Tänään on iltapäivällä hieman yrittänyt kehittää sadetta, mutta taitaa jäädä yritykseksi. Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää vain toivoa, että kärhöt lähtevät jossain vaiheessa kasvuun. Onhan tässä vielä kesää jäljellä.
      Välitän terveisesi vanhemmilleni!
      Täälläkään ei ole ylettömästi satanut mutta sen verran tasaisesti kuitenkin, ettei maa ole päässyt kuivumaan paria senttiä syvemmältä missään vaiheessa. Tulevalle viikolle onkin sitten luvattu sadetta enemmänkin. Toivottavasti edes osa ennustuksista ei pitäisi paikkaansa.

      Poista
  3. I really like lilies! In general,
    you have very beautiful blooming flowers!
    I'm sure it takes several hours of work,
    but you are rewarded by the result!

    VastaaPoista
  4. Talvi oli aika tuhoisa, mutta kärhöjen kanssa en ole vielä vaipunut epätoivoon, nousevat tällä yleensäkin aika myöhään.
    Ihana tuo äitisi kärhötuki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monena vuonna kärhöt ovat nousseet meillä jo toukokuun lopussa tai viimeistään ihan kesäkuun alussa. Siksi ne nyt tuntuvat nukkuvan ihan älyttömän pitkään. Ja sitten kun osa on jo pitkällä kasvussaan, niin ei millään malttaisi odotella viimeisiä.

      Poista
  5. Minulla nousivat ihme ja kumma kaikki kärhöt. Viimeistä odottelin pitkään, mutta siinäkin on jo parisenttiset versot. Toivoa on siis vielä. Isäsi teki hienon tuen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on kärhö noussut vasta lähempänä juhannusta, joten toivoa tosiaan on vielä.

      Poista
  6. Tulppaanit kukkivat täälläkin aika huonosti ja kun ottaa sen myös huomioon että niitä nyt ei kauhean paljon muutenkaan ole . Kärhö tappiot harmittaa todella paljon . Toivottavasti ne kuitenkin vielä nousee . Minulla ei taida niitä olla vaan kaikki on nousseet jopa yksi mikä viime vuonna uinui .
    Kaunis Levisia minulla oli niitä joskus kotona rinteessä ja siellä jopa siemensivät . Nyt pitäisi kokeilla myös täällä rinteeseen ...kunhan kerkiäisi .
    Jännän kärhötuen isäsi teki ..koristus jo sinänsä ja toivoisin että ei peittyisi kokonaan .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää vain nöyrästi ottaa vastaan talven tuhot ja paikata niitä sitten joskus. Kärhöjen osalta toivo ei ole vielä ihan menetetty, vaikka harmittavan pitkältä niiden heräämisen odottelu tuntuukin.
      Levisian kanssa meni monta vuotta niin, ettei siementaimia ilmestynyt mutta nyt niitä on jo pitkälti toistakymmentä. On varaa, vaikka joku kärsisikin talvivaurioita.
      Voi olla, että jonain vuonna loppukesästä kärhötuki peittyy kokonaan kukkiin mutta on se kuitenkin suurimman osan vuodesta näkyvillä.

      Poista
  7. Hyvin jaksoi lukea. Kuviakin tuli selattua useamman kerran.
    Vuorijumaltenkukka on suorastaan villiintynyt puutarhassasi. Enpä ole kovin usei nähnyt sitä noin runsaskukkaisena. Meillä vuorijumaltenkukka taitaa kuulua talven kurimukseen menetettyihin.

    Kärhöjen heräämättömyys ilman muuta harmittaa. Sinä kun olet oikea kärhömestari, isku on sitäkin suurempi. En vielä menettäisi niiden suhteen toivoani. Minulla nousi oletettu Dr Ruppel, vaikka viime kesänä siitä ei näkynyt vilaustakaan. Moni muukin kärhö heräsi myöhään, mutta nyt näyttää jo hyvältä.

    Minulla on kaksi lähes samanlaista tarha-alppikärhöä kuin sinun Pink Flamingosi. Toisen olen ostanut Willynä, toisen Columnellana. Pink Flamingo taitaa olla kerrotumpi.

    Minustakin isäsi teki hienon tuen. Kärhöt kruunaavat sen aikanaan.

    Täällä on satanut lähes joka päivä. Aamuyöstä klo kolme tuli kaatosade, joka on käytännössä jatkunut lyhyitä taukoja lukuunottamatta. Illalla on laitettava villasukat jalkaan, kun kova tuuli viilentää muutenkin koleaa ilmaa. Nippanappa +13 astetta auringonpaisteessakin. Ei ainakaan tarvitse kasveja kastella, mutta eipä pääse pihahommiinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuorijumaltenkukka kukki jo viime vuonna todella runsaasti. Sillä uskalsinkin jakaa puskan kahtia. Ihme, että kumpikin osa selvisi noin hyvin talvesta.
      Olisi ehkä kannattanut suojata kärhöjä jollain ennen talven tuloa. Yleensä en ole laittanut mitään talvisuojaa enkä arvannut, että se olisi tälläkään kertaa tarpeen. Pitää vain malttaa odotella ja luottaa siihen, että kärhöt eivät ole kokonaan kuolleet. Kyllähän ne voivat uinua yhden tai useammankin kesän yli ja sitten lähteä kasvuun ihan kuin ei olisi mitään ihmeellistä tapahtunut.
      'Pink Flamingo' on hitusen kerrannaisempi kuin tavallinen alppikärhö mutta ei lähellekään yhtä pörheä kuin vaikkapa 'Purple Dream'.
      Täällä on satanut myös vähän väliä eilisillasta lähtien ja kylmää on. Mietin jo, pitäisikö kantaa edes chiliruukut sisälle tai suojata harsolla arimpia. Eiväthän ne tomaatitkaan ihan näin kylmästä säästä nauti.

      Poista
  8. Tulee jälkijunassa kommentti, mutta pakko silti laittaa. Täällä ois vertaistukea, nimittäin et oo ainut, jonka kärhöt kärsi talvesta/keväästä. Munkaan suurimmasta osasta kärhöjä ei näy vilaustakaan. Ja kyllä ketuttaa! :( En tiiä pitäiskö ootella vai vihtiikö kattua tyhjiä köynnöstukia mahollisesti koko kesän.. Itehän asun vitosvyöhykkeellä. Kyllä tää harrastus osaa koetellakki, vaikka enemmän on positiivista onneksi :) jos ois aina tänmöstä niin taitas loppua lyhyeen meikäläisellä :D

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!