Projekti ötökkä

Otin viime keväänä itselleni leikkimielisen tavoitteen kuvata mahdollisimman monta puutarhassa vierailevaa tai asustavaa eri hyönteislajia. Tai no, jätin osittain huomaamattani kuvaamatta mm. muurahaiset, kirvat, ripsiäiset ja sen sellaiset "vähemmän kiinnostavat" ja keskityin mielestäni hienompiin tai muulla tavoin mielenkiintoisempiin lajeihin (epätieteellistä, tiedän). Muutaman kerran kuljin puutarhassa ihan tarkoituksella hyönteisiä etsien mutta suurimmaksi osaksi kuvat on otettu silloin, kun puutarhaa kuvatessa sattui sopivasti osumaan ötökkä linssin eteen. Yritin myös etsiä kuvaamilleni ötiäisille nimet, mikä oli melko haastava tehtävä. Monta jäi tunnistamattakin. Inaturalist-sivusto oli suurena apuna nimeämisessä, sillä eihän noista otuksista muuten ota selvää millään. Perhosia tunnistan aika hyvin ihan omin avuinkin mutta löytyi niistäkin pari, joita en itse tunnistanut. 

Joku erakkomehiläinen kamomillan kukalla.

Kuvia kertyi pitkälti yli 200 mutta monesta hyönteisestä tuli otettua useampia otoksia. Eihän noita millään muista, mitä on jo kuvattu aiemmin kesällä eikä minulla toisaalta ollut silloin juuri aikaa käydä kuvia läpi ja etsiä jokaiselle nimiä. Paneuduin tunnistamiseen enemmän vasta syksyn aikana ja nyt joululomalla sain vihdoin koottua kuvat kollaaseiksi. Tässä postauksessa on noin 80 eri ötökkää, joten aika kiitettävän määrän sain kasaan, vaikka moni tunnistettu hyönteinen jäi myös kuvaamatta. Laitoin kuvateksteihin lyhyemmän jaottelun siitä, mitä kukin kollaasi sisältää ja kollaasien jälkeen sitten tarkemman määrittelyn jokaisesta kuvasta ja joidenkin kollaasien sisällöstä myös joitain lisäpohdintoja. Osassa lajit esitellään pystyriveissä, osassa vaakasuunnassa sen mukaan, mikä tuntui selkeämmältä.

Leppäkerttuja, luteita ja muita kovakuoriaisia.

Ensimmäisessä kollaasissa lajit ylhäältä alas vasemmalta alkaen:

1. rivi: ahopirkko kuopuksen kädessä, isopirkon toukka, isopirkko betonilaatalla ja ruutupirkko hämyvuokolla.

2. rivi: härkälude oksalla, kirjokauluslude ja pikkupunakuoriainen

3. rivi: kaalilude, tarhakauluslude nokkosella ja kuparikuoriainen (?) mantsuriankärhön kukassa.

4. rivi: kaunosylkikuoriainen, metsäsittiäinen ja viherkukkajäärä (?) pioninkukassa.

Luteita oli minusta viime kesänä paljon. Kuviin päässeiden lisäksi kesällä näkyi ainakin marja- ja viherluteita ja joukko luteiksi arvelemiani otuksia. Kovakuoriaisista jäi myös kuvaamatta sarvijaakko sekä melkoinen joukko niitä erikokoisia mustia "peruskoppiksia", joihin ei juuri kiinnitä huomiota, vaikka näkee niitä päivittäin. Isokokoinen metsäsittiäinen oli sen verran harvinaisempi näky patiolla kipitellessään, että se sattui pääsemään kuvaan. Leppäkertuista kuvaamatta jäi ainakin seitsen-, viisi- ja kaksipistepirkko. Leppiksiäkin oli mukavan paljon viime kesänä.

Erilaisia toukkia ja alarivissä photobombina myös yksi joukkoon kuulumaton kaveri.

Tämä kollaasi luetaan vaakarivi kerrallaan vasemmalta oikealle: 

1. rivi: hammasyökkösiin kuuluvan lajin toukka, hämykköihin kuuluvan lajin toukka ja nuoliyökkösen toukka. Kaikki kolme löytyivät luumupuusta luumuja kerätessä.

2. rivi: pilkkuiltayökkösen toukka, täplätupsukkaan toukka ja villakarvajalan toukka (tämä löytyi myös luumupuusta).

Alin rivi: harsokorennon (?) toukka ja kamomillan kukan takaa kurkistava mauriainen (?), kompostista löytynyt kultakuoriaisen/sarvikuonokkaan/tms. toukka sekä ranskantulikukilla herkutellut pistiäisen toukka (mahdollisesti Tenthredo scropulariae). Ranskantulikukat olivat syksyllä melkoista pitsiä toukka-armeijan jäljiltä.

Pistiäisiä, korentoja, sekalaista settiä sekä pari hämähäkkiä (vaikka eivät hyönteisiä olekaan).

Ylärivissä vasemmalta oikealle: joku yhteiskunta-ampiaislaji, joita oli loppukesällä hirmuisesti isotähtiputkilla, hyönteishotellissa asuva erakkoampiainen (joku koloampiaislaji?) sekä joku harsokorentolaji.

Keskimmäinen rivi: ilmeisesti aikuinen Tenthredo scropulariae -pistiäinen (kts. edellinen kollasi), punasyyskorento ja kukkahämähäkki narsissin torvella.

Alarivi: syreenikeijukas, lanttuperhonen (?), jonka kuvan löysin vasta, kun perhoskollaasi oli jo tehty, sekä hämähäkki (ehkä korosteriipukki).

Vaikka emme ihan vesistön lähellä asukaan, meillä lentelee yllättävän paljon sudenkorentoja. Usein suuresta koostaan huolimatta ne ovat hankalia kuvattavia. Joskus joku laskeutuu paistattelemaan päivää johonkin kivelle tai aidan päälle ja jos on tarpeeksi nopea ja varovainen, saattaa onnistua kuvaamaan korennon ennen kuin se pyrähtää lentoon. Viime kesänä useampi kuvaan osunut korento sattui olemaan punasyyskorento, mutta ainakin ruskohukankorennon näin (ja tunnistin) silloin kun kamera ei sattunut olemaan käden ulottuvilla.

Perhosia ja isossa kuvassa myös kimalainen ja kärpänen.

Ylärivissä vasemmalta oikealle: amiraali syysleimulla, herukkaperhonen purppurapunalatvalla, kaalitarhayökkönen, keisarinviitta nauhuksella ja ketohopeatäplä kaukasiantörmäkukalla.

2. rivi: lauhahiipijä oreganolla, neitoperhonen syyssyrikällä, isossa kuvassa keisarinviitan valesina-värimuoto punahatulla ja viimeisenä nokkosperhonen kivikkotörmäkukalla.

3. rivi: tummapapurikko kehäkukalla, pikkukeltasiipi (?) oreganolla, sitruunaperhonen syyssyrikällä.

Alimmalla rivillä: paatsamasinisiipi, vadelmavillaselkä, pikkukultasiipi oreganolla, kirjoverkkoperhonen ja mahdollisesti vyömessinkiyökkönen nukkapähkämöllä.

Kuvaamatta jäi useita sinisiipiyksilöitä mutta lentoajan ja selvästi tummemman sinisen värin perusteella ne olivat jotain muuta lajia kuin aikaisin lentävä paatsamasinisiipi. Joskus aiempina vuosina sain tunnistettua niittysinisiiven, joten oletettavasti myös joku viime kesän sinisiivistä oli sellainen. Sinisiivet ovat jostain syystä todella vaikeita kuvattavia. Illan hämärissä tai jopa öisin en kierrellyt kameran kanssa ulkona, joten yöllä lenteleviä kiitäjiä, kehrääjiä tai yökkösiä ei osunut kameraan, ellen sattunut muiden puutarhapuuhien lomassa törmäämään päivälevolla olleeseen perhoseen. Näin myös kaaliperhosen, suruvaipan, metsänokiperhosen ja joitain pienempiä hopeatäpläperhosia mutta niitä en saanut kuvatuksi.

Kukkakärpäsiä ja muutama muu kärpänen.

Ensimmäinen pystyrivi vasemmalla: kaksi pistesurria kevätvuohenjuurella, hakakirvareihin (?) kuuluva kukkakärpänen voikukalla ja ilmeisesti myös hakakirvareihin kuuluva laji mustaluumun kukassa.

2. pystyrivi: hoikkakirvareihin kuuluva kukkakärpänen kamomillalla, joku kärpänen lehdellä, pikkuruinen hoikkakirvareihin kuuluva laji maksaruoholla.

3. rivi: joku kärpänen, Tachina-suvun kukkakärpänen isotähtiputkella, ampiaisvieras oreganolla ja Empis livida.

4. rivi: joku aitosurrilaji oreganolla, syrphini-heimon kukkakärpänen voikukalla ja keltasäärihelosurri nepalinhanhikilla.

Kimalaisia

Ylärivissä vasemmalta oikealle: pensaskimalainen kurjenpolvella, kartanokimalainen kivikkotörmäkukalla ja kivikkokimalainen (?) nukkapähkämöllä.

Keskimmäisessä rivissä: mantukimalaiskoiras (?) oreganolla, peltokimalainen lehtoimikällä ja joku loiskimalainen kivikkotörmäkukalla.

Alimmassa rivissä: joku kimalainen oreganolla, tarhakimalainen (?) palloesikolla ja joku mantukimalaisryhmän laji luumunkukalla.

Mehiläisiä

Ylärivi vasemmalta oikealle: joku erakkomehiläinen isorikon kukalla, erilainen erakkomehiläinen nepalinhanhikilla sekä joku verhoilijamehiläinen (?) hyönteishotellissa.

Keskimmäinen rivi: punajalkavakomehiläinen (naaras) kivellä, Lasioglossum-suvun erakkomehiläinen (pitkäsarvimehiläinen?) ja verimaamehiläinen rotkolemmikillä.

Alin rivi: tarhamehiläinen (?) myskimalvalla, joku verhoilijamehiläisiin kuuluva laji kehäkukalla ja raitamaamehiläisiä (?) neulaskarikkeessa.

Ensi kesän tavoitteeksi taidan ottaa sata kuvattua ötökkää ja laajentaa valikoimaa hyönteisistä hämähäkkeihin ja esimerkiksi kasvimaalla möngertäviin "tuhatjalkaisiin" sun muihin pikkuotuksiin. Osan projektista voisin delegoida lapsille, jotka kävivät jo viime kesänä joko esittelemässä minulle löytämiään ötököitä tai sitten hakemassa minut kameroineni paikalle nähdessään jotain mielenkiintoista. Esikoiselle voisi jo antaa tehtäväksi kuvien ottamisen, mikä varmasti kerryttäisi nopeasti ötökkäsaldoa. Yksi tavoite voisi myös olla yöperhosten ja kiitäjien etsiminen esimerkiksi syreenien kukinta-aikaan. Tällainen tarkempi perehtyminen oman puutarhan asukkaisiin on tavattoman mielenkiintoista ja valaisevaa. Siinä oppii tuntemaan hyödylliset pölyttäjät, tuhoja aiheuttavat tyypit ja niitä syövät kaverit, sekä maaperän kunnossapitäjät. Lisäksi näkee, mitkä kasvit ovat vain tiettyjen lajien suosiossa ja mitkä houkuttelevat laajempaa hyönteisjoukkoa. Tarttuisiko joku seurakseni haasteeseen kuvata oman puutarhansa pieniä asukkaita?

EDIT: Postaukseen olisi kuulunut myös pihkaoksahukka ja vuohenkellosoukkomehiläinen, joita asusteli taas hyönteishotellissa useita. Kummastakin on varmasti kuviakin jossain talle-nimisessä paikassa ja kun niitä ei löytynyt, unohdin ne myös postauksesta.