torstai 12. tammikuuta 2023

Huonekasvieni top 4

Synttäriarvonnassa viime keväänä Kruunuvuokko Puutarhan lumo -blogista heitti minulle tehtäväksi kertoa neljästä parhaasta huonekasvistani. Emmin aika pitkään, kirjoittaisinko juttua ollenkaan kun ei noita huonekasvejakaan järin montaa ole. Päätin kuitenkin tarttua aiheeseen nyt, kun huomio on muutenkin puutarhan sijaan enemmän huonekasveissa.
Anopinhammas, lajike on varmaankin 'Golden Hahnii'.
Minulla on tällä hetkellä vain kuusi erilaista huonekasvia: kaksi orkideaa, jotka ovat kumpikin samaa lajiketta, kultaköynnös, anopinhammas, anopinkieli, rahapuu ja sirovuoripalmu. Niin ja pullopuutarhan surkeasti voivat pilkkulehti ja minimuratti siihen vielä lisäksi. Niistä neljän kärki erottuu helposti, jos otetaan mittariksi helppohoitoisuus. Koska olen vähän hutilus huonekasvien kanssa ja varjoisat ikkunat tuovat lisähaastetta, päätin helppohoitoisuuden olevan ehdottomasti valintakriteerinä. Sen jälkeen kun akvaario tuli meille, olen käyttänyt sen vedenvaihdoissa tulevaa ravinteikasta vettä kukkien kasteluun. Se on selvästi ollut mieleen huonekasveilleni. Ravinteiden lisäksi vettä tulee kasveille säännöllisemmin, kun akvaarion hoito rytmittää samalla myös kukkien kastelua.
Keltareuna-anopinkielellä on korkeutta melkein 130cm mullan pinnasta laskettuna.
Vanhin huonekasveistani on keltareuna-anopinkieli. Sain sen jättikokoisena puskana äidiltäni silloiseen opiskelija-asuntooni noin vuonna 2010 ja se on kulkenut muutoissa mukana siitä lähtien. Tänne muuttaessamme pilkoin sen ihan pieniksi kappaleiksi, sillä siitä oli tullut jo aivan liian kookas ja painava. Opiskelija-asunnossani anopinkieli sai täyttä auringonpaahdetta ja viihtyi mainiosti. Muissa asunnoissa oli normaalimmat olot ja täällä toinen ääripää, eli kesällä vain hajavaloa ja talvella varjoa. Anopinkieli ei ole ollut moksiskaan, vaikka on ottanut osumaa lasten lentelevistä leluista tai taaperon kasvitieteellisistä kokeista. Se on kukkinutkin silloin tällöin. Loistokasvi, joka ei tarvitse selvitäkseen kuin vesitilkkasen harvakseltaan. Minulla se kasvaa altakasteluruukussa, jonka säiliön täytän korkeintaan puoliväliin vasta sitten kun multa on selvästi kuivunut edellisen kastelun jälkeen.
Rahapuun tyvellä alkaa olla jo paksuutta.
Rahapuun saimme mieheni veljeltä tupaantuliaislahjaksi, kun muutimme yhteen. Siitäkin tapahtumasta on aikaa yli kymmenen vuotta ja rahapuu on vain komistunut koko ajan. Olen silloin tällöin leikannut sitä vähän mutta muuten se on saanut kasvaa omillaan. Paremmalla hoidolla se olisi ehkä vieläkin kookkaampi mutta ei tuota pieneksi voi moittia nytkään. Rahapuu on ollut aina valoisimmilla ikkunoilla, eli siis talvet melko varjossa mutta kesällä puolet päivästä suorassa auringonpaahteessa. Kuten anopinkieli, rahapuukin saa päästä kuivahtamaan kunnolla kastelujen välissä. Kokeilen sen kosteustilanteen aina lehdistä: silloin kun lehdet selvästi tuntuvat löysiltä, on aika kastella. Pinkeät lehdet ovat merkki siitä, että kastelukannun kanssa saa pysyä kaukana, vaikka multa tuntuisi rutikuivalta.
20-senttinen saviruukku näyttää pieneltä, kun siinä on melkein 40cm korkea ja saman levyinen rahapuu.
Keltareuna-anopinhampaan sain muistaakseni 2012. Se on ollut anopinkielen tapaan yhtä vaivaton ja kaunis huonekasvi. Se on hieman pienempilehtinen kuin vihreät anopinhampaat, joten se on pysynyt kasvutavaltaan paljon niitä kauniimpana. Minulla oli nimittäin joskus vihreäkin anopinhammas, joka oli minusta tavattoman ruma rutjake tähän söpöläiseen verrattuna. Viime keväänä anopinhammas poikasineen oli kuitenkin kunnon uudistuksen tarpeessa, joten otin siitä siisteimmän taimen ja istutin sen alimpia hyvän näköisiä lehtiä myöten multaan (lue operaatiosta täältä). Nyt anopinhammas on taas todella kaunis ja elinvoimaisen näköinen.
Melkein vuosi sitten ruukku oli selvästi kookkaampi kuin kasvi, nyt näyttää sopusuhtaisemmalta.
Tuoreempi tulokas huonekasvieni joukossa on kultaköynnös 'N'joy', jonka löysin kaksi vuotta sitten joulun alla marketin alehyllyltä. Alkuun se oli ihan ikkunalaudalla, mutta versojen alettua kasvaa kunnolla se pääsi amppeliin. Kesäaikaan se on varjoisammalla itäikkunalla, talvet hitusen valoisammalla keittiön ikkunalla, mutta eipä talvella voi mitään ikkunaa meillä sanoa valoisaksi. Vaikka kirjavalehtisten kultaköynnösten sanotaan tarvitsevan enemmän valoa kuin niiden perusvihreiden, tämä yksilö on viihtynyt aika hyvin varjossakin. Ainakin se on moninkertaistanut kokonsa ja viime kesänä jouduin jopa leikkaamaan sen versoja lyhyemmäksi. Kultaköynnökselläkin on altakasteluruukku mutta annan säiliön päästä tyhjäksi ja mullan hiukan kuivahtaa ennen kuin lisään vettä.
Kultaköynnöksen versot roikkuvat jo melko lähellä ruokapöytää, joten keväällä on taas leikkauksia tiedossa.
Koristeelliset lehdet vielä lähikuvassa.
Vähän tekisi mieli hankkia joku uusi viherkasvi. Sen pitäisi viihtyä varjossa ja jäädä melko pieneksi. Meillä ei ole nimittäin enempää tilaa kookkaille viherkasveille. Aiemmin kasveja hankkiessa minulla oli kriteerinä se, että kasvin pitää sietää pimeyden lisäksi myös ajoittaista kuivahtamista. Nyt, kun akvaariosta tulee säännöllisesti kymmeniä litroja kasteluvettä, voin laajentaa valikoimaa myös tasaista kosteutta vaativiin lajeihin. Kerropa kommentteihin parhaat vinkkisi!

12 kommenttia:

  1. Kiva kun kasvit viihtyvät ja pysyvät matkassa pitkään. Minä sain jossain kohtaa hengiltä rahapuuni. Sellaisen voisin jossain kohtaa hankkia uuden, sinun rahapuusi on kauniin mallinen. Mitäs ehdottaisin sinulle...? Saintpauliat ainakin jäävät pienikokoisiksi. Olen sijoittanut yhden pohjoisen puolen ikkunalle ja se on vähitellen kääntynyt ihan vinoon, kun on suunnannut kaikki lehtensä valoon, mutta pärjää mainiosti. Sitähän voisi käännellä välillä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Niistä tulee kuin perheenjäseniä. Jotkut rahapuulajikkeet ovat jotenkin rennompia kuin tuo minun yksilöni. Tuo oli jo heti meille tullessaan jämäkkä ja pystykasvuinen, joten siitä on saanut melko helposti kivan muotoisen. Kunhan kevät vielä vähän valostuu, pitää pikkuisen kaventaa sitä. Alkaa olla vähän turhan leveä keittiön ikkunalle.
      Olen silloin tällöin miettinytkin santukkaa. Ne kukkisivat ja niissä on vielä hirmuisen söpöjä värejäkin.

      Poista
  2. Jos ei olekaan montaa kasvia, niin laatu korvaa määrän. Mahdottomam upeita yksilöitä! Mua edelleen harmittaa kun kastelin keltareunaisen anopinkieleni hengiltä. Miten ihmeessä saat kultaköynnöksestä noin tuuhean?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinkin voisi varmaan sanoa :D Kiitos!
      Olen nostellut osan kultaköynnöksen versoista ylös ja kieputellut muiden oksien sekaan. Leikatut oksat ovat myös haaroneet ja tuoneet lisää tuuheutta. Vähän kyllä kamerakin huijaa ja saa kasvin näyttämään tuuheammalta mitä se on ;)

      Poista
  3. Todella kestäviä, kauniita ja hyväkuntoisen näköisiä huonekasveja. Jos etsit helppohoitoista ja lähes millaisissa valo-olosuhteissa kestävää huonekasvia Palmuvehka on sellainen. Sitä ei saa hengiltä muuten kuin hyvin runsaalla kastelulla. Varjo, kuumuus tai kuivuus eivät sen hengiltä saantiin pysty. Komeat, kiiltäväpintaiset ja vahamaiset lehdet. Oikea ihannekasvi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Palmuvehka onkin ennestään minulle tuttu ja se onkin ihan komea kasvi. Se vain kasvaa vähän turhan kookkaaksi meille, kun hakusessa olisi enemmänkin joku anopinhampaan kokoluokkaa oleva kasvi tai hitusen sitä isompi.

      Poista
  4. Hyväkuntoiset kasvit sinulla! Miten olisi rahapuun kaltaiset muut mehikasvit, tai aloet. Niitä voisi pitää kesän ulkona, ja menevät kyllä talven yli vähän hämärämmälläkin ikkunalla.

    VastaaPoista
  5. Hyvinvoipasen näköisiä on kasvisi . Minulla ei ole mitään ehdotuksia kun meillä taas on liiankin aurinkoista mökillä ikkunoiden suhteen . Kotona ei ole kuin muutama kukka ja juurikin santukoita ja kliivia ja yksi joulukaktus . Tänään oltiin mökillä ja kuvasin juurikin omat siellä olevat kukat ja ajattelin vähän niistä myös kirjoitella . Nyt puutarhassa ja pihassa eletään hiljaiseloa joten jotain pitää kehittää .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä nuo aika hyvin nykyään voivat. Minulla on ollut myös joulukaktus mutta se kasvoi liian kookkaaksi eikä sille sitten löytynyt sopivaa paikkaa. Ei paljoa puutarhassa nyt tapahdu :D

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!