Mannekiinina

Mikä lie laiskuuskärpänen päässyt puraisemaan minua, kun yhtä sun toista jää kesken tai jopa kokonaan tekemättä. Yleensä näihin aikoihin olen ollut jo hyvinkin malttamattomana ensimmäisiä hankikylvöjä tekemässä mutta tänä vuonna siemenpussit ovat vielä toistaiseksi pysyneet laatikossaan. Vähän kuitenkin jo katselin niitä, jos vaikka inspiraatio sillä iskisi. Ei alkanut sormia syyhyttää siihen malliin, joten annetaan ajan kulua. Jätin jo syksyllä pussillisen kasvusammalta kodinhoitohuoneen kaappiin, joten kylvökuumeeseen on lääkkeet valmiina heti kun siltä tuntuu.

Orkideankin piti päästä pitkästä aikaa blogiin. Reilu 7 vuotta sitten saamani yksilö on ollut valtavan ahkera kukkija.

Puutarhaessuprojektini on sentään edistynyt hyvää vauhtia. Sain ompelukoneen lainaksi, joten epämääräiset yhteen harsitut kappaleet ovat nyt paremmin kiinni toisissaan ja essua pääsi sovittamaan ihan kantamustenkin kanssa. Isot takataskut jäivät vielä ompelematta, sillä tuntikausien ompelu ja näprääminen alkoivat tuntua jo niskassa eikä mojova päänsärky yötä vasten ollut ensimmäisenä toivelistallani. Kokeilin kuitenkin jo sujauttaa toiseen niistä malliksi puutarhahanskat. Farkkujen omat takataskut jätin isojen taskujen alle "sisätaskuiksi", joten niihin voi laittaa jotain pienempää tavaraa, kuten taimipurkeissa tulevia nimilappuja.

Hyvin mahtui jos jonkinmoista tavaraa kyytiin, vaikka taakse tulevissa isoissa taskuissa ei ollutkaan muuta kuin puutarhahanskat.

Farkkujen omiin taskuihin mahtui hyvin muistivihko, kyniä sekä pienempiä siemenpusseja. Kännykälle tein oman mittatilaustaskunsa eteen vasemmalle. Sen vieressä on kapeampi tasku, johon sujahti sovitushetkellä sekatöörit. Luulen, että niitä kannattaisi kuitenkin mieluummin kuljettaa taakse tulevissa väljemmissä taskuissa, joista toiseen voisi vaikka ommella pohjan vahvikkeeksi tukevampaa kangasta suojaamaan essua saksien teriltä. Näin myös tavaramäärän paino jakaantuisi tasaisemmin eikä farkkujen nappikiinnitys rasittuisi niin paljoa. Vaikka farkut melko korkeavyötäröistä mallia olivatkin, niin ei takakappaleen ihan näin korkealla etukappaleeseen nähden kuulunut olla. Käyttömukavuutta se ei kuitenkaan tunnu haittavan. Ompelin nappikaistaleen sisään tueksi muutaman sentin matkalle kaksinkertaisen suikaleen farkkukangasta mutta vasta tätä postausta kirjoittaessa tuli mieleen, että olisihan saman toimenpiteen voinut tehdä myös napinläpipuolelle. Vielähän tuon ehtii, pitää vain purkaa taas pikkuisen saumaa. Olen varautunut ompelemaan nappikiinnityksen lisäavuksi vielä tarranauhaa, jos pelkkä nappi ei jaksa oikeassa käytössä pitää essua tukevasti päällä. Ja jos sekään ei riitä, varastossa on myös vanhoista repuista purettuja hihnoja solkineen.

Essua edestä, sivuilta ja takaa. "Kuvataanko peppukin?", varmisti kuvaajana toiminut esikoinen. Myönteinen vastaus huvitti suuresti häntä ja makutuomarina toiminutta kuopusta.

Essun oikealle puolelle eteen tein taskun isommille siemenpusseille. Siemenpussitasku on ommeltu isomman taskun päälle. Isoon taskuun ja kännykkätaskuun ompelin alareunaan pienen vekin, jotta taskuihin tulisi sopivasti väljyyttä. Pienemmät taskut ompelin suoraan ilman vekkejä. Sovituksessa siemenpussin alla olevaan isompaan taskuun sujahti näppärästi rulla tukinarua mutta siihen olisi mahtunut kevyesti vaikka mitä. Toistaiseksi vasta nuppineuloilla kiinnitetyissä isoissa takataskuissa tulee olemaan sen verran väljyyttä, että niihin saa helposti sujautettua vaikkapa puutarhahanskat siksi aikaa kun tarvitsee tehdä jotain paljain käsin. Kuvissa vasemmassa takataskussa repsottava musta asia on puhdas hanskapari. Hieman joutui tunkemaan niitä, joten ennen ompelua pitää vielä tarkistaa sivusaumojen sijainti ja muistaa tehdä vekit alasaumoihin.

Yksityiskohtia: kännykkätaskun läppä ja minipieni tasku vaikkapa kukkasipulipussien pienille nimikylteille (katso tarkkaan mannekiinikollaasin 1. ja 2. kuvat).

Pieniä somisteitakin piti jo laittaa. Tilkkulaatikosta löytyi muutama pieni palanen napakkaa kukkakangasta, joten päätin tehdä kännykkätaskun tarrakiinnitteisen läpän kukkakuosilla. Tilkun reunasta löytyi kokonainen kukkaoksa, josta tein pikkuisen taskun kännykkätaskun vieressä olevan kapean taskun päälle. Taskun koko riitti juuri sopivasti kukkasipulipusseissa tuleville pienille nimikylteille, jotka on kai tarkoitettu kukkapenkkiin tökittäviksi, mutta itse kerään ne aina talteen. Yhden tilkun applikoin siemenpussitaskun päälle ihan vain koristeeksi. En käyttänyt liimaharsoa apuna, vaan tikkasin kuvion suoraan tiheällä siksakilla taskuun. Jospa tuo silti pysyisi. Essun alareunan siistin vielä jotenkin, ehkä sinnekin tulee jotain kukkakuosia, jos vain löytyy sopivaa kangasta.

Siemenpussitasku. Ennen kuvaamista olisi toki voinut suoristaa essun ja laittaa paremman valon. Kaikki kuvista ovat nimittäin liian keltaisia.

Syksyllä koronan jälkimainingeissa tekeytymään laitettu luumulikööri oli valmista pullotettavaksi. Laitoimme sokeriliemen vasta nyt pullotusvaiheessa. Kuulemma likööriin käytettävien hedelmien tai marjojen maku tulee siten paremmin esille verrattuna siihen, että sokerin laittaisi jo alkuvaiheessa. Makua luumuista oli totisesti irronnut! Likööri vain maistui enemmän kirsikoilta kuin luumuilta. Varmaan johtuu lajikkeesta, ellei joku tunnusta vaihtaneensa kirsikoita luumujemme tilalle. Hyvää likööristä kuitenkin tuli ja eiköhän kaikki tule käytettyäkin. Ainakin jälkiruuissa ja kakuissa se toimii varmasti hyvin makeuttajana. Siltään juotavana likööri on melkoisen makeaa, vaikka laitoimme sokeria vähemmän kuin ohjeessa.

Luumulikööristä tuli ainakin upean väristä! Kuva on otettu sivulta kun ei tullut irrotettua vodkapullojen etikettejä.

Nyt on amarylliksissä kukkia!

Mukavaa viikkoa!