Siemeniä ostamassa

Inventoin siemenlaatikoita vihdoin ja viimein. Johan tässä oli jo korkea aika, kun siemenetkin ovat tulleet kauppoihin ja pitäisi ehkä alkaa pikku hiljaa jo ainakin miettiä ensimmäisten esikasvatettavien kylvämistä. Siispä siemenkaapille ja pussukoita pläräämään!

Hyötykasvilaatikko pääsi ensimmäisenä käsittelyyn.

Hyötykasvilaatikon sisältöä tutkiessani huomasin aika pian, että kannattaisi ehkä tarkistaa, mitä sitä tulikaan syksyllä merkittyä muistiin tämän vuoden suunnitelmista. Olin jo pikkuisen aloitellut syksyllä kasvimaakarttaa, sillä valkosipulien ja monivuotisten viljelykasvien paikat piti laittaa muistiin. Lisäksi olin merkinnyt yhteen ruutuun palsternakkaakin. Minkäänlaista muistikuvaa minulla ei ole niiden kylvämisestä, joten pitänee odotella lumien sulamista ja tutkia penkistä näkyykö rivimerkkejä. On aivan mahdollista, että olin suunnitellut kylväväni niitä syksyllä siihen kohtaan ja laittanut asian muistiin, mutta sitten unohtanut vain toteuttaa suunnitelman. Muistan syksyisistä kasvimaapuuhista vain valkosipulien istuttamisen, etanan (tai kotilon) munien keräämisen ja kompostimullan kärräämisen.

Kasvimaan suunnittelu ei voisi tästä hauskemmaksi enää mennä.

Kokeilin viime vuonna ruutuviljelyä kirjastosta löytämäni kirjan ohjeiden mukaan. Täältä voit käydä lukaisemassa aiheesta tekemäni postauksen. En huomannut sen parempaa onnistumista sadossa kuin ennenkään, mutta ainakin kasvimaalla näytti hauskalta kun joka laatikossa kasvoi yhtä sun toista. Tänä vuonna kokeilen siis hommaa uudelleen. Kirjasta kopioitujen värikuvien avulla kasvien paikkojen miettiminen on kuin värikästä palapeliä kasaisi. Puuha vie todella mennessään. Kun suunnitelma oli valmis, oli helppo tarkistaa siemenvarastoista, mitä siemeniä siellä on ja mitä tarvitsee hankkia.

Porkkanaa, paprikaa ja palsternakkaa ainakin löytyy yllin kyllin.

Mikä lie hulluus minuun syksyllä iskenyt alehyllyillä, sillä porkkanaa, paprikaa ja palsternakkaa löytyi avaamattomat pussit avattujen lisäksi. Mikään pussukka ei ollut edes lähelle tyhjä. Kuinka olisikaan, kun lavoissa on yhteensä vajaat kuusi neliömetriä viljelytilaa ja yhdessä pussissa on 2555 porkkanansiementä, toisessa ilmoitetaan pussin sisällön riittävän kuudelle rivimetrille. Omat, vasta maasta nostetut porkkanat ovat kyllä hyviä, mutta meillä niiden sato on aina jostain syystä epäonnistunut. Etanat ovat osasyy epäonnistumiseen, kaikki muut tuholaiset toinen. Niinpä jätin lavakaulussuunnitelmasta porkkanat kokonaan pois. Koska siemeniä nyt kuitenkin on ihan hirveästi, taidankin vaihteeksi kokeilla niiden kasvattamista isossa ruukussa. Se olisi ainakin helpompi suojata tuholaisilta kuin lavakaulus. Palsternakkoja riittää pussin mukaan 9-11 metrille. Palsternakan siementen tosin sanotaan menettävän itämiskykynsä helposti, mutta niitä on silti ehkä liikaa näin pienelle kasvimaalle. Paprikan siemenetkin ovat joutuneet ostoskoriin jonkun kummallisen ajatushäiriön seurauksena. Päätin nimittäin viime syksynä, etten kasvattaisi tänä vuonna paprikaa lainkaan. Sadon määrä kun ei ole avomaalla työmäärään nähden edes lähelle balanssissa.

Onneksi alehyllyiltä on selvästi löytynyt myös jotain järkevää, tosin tämänkään ostamisesta minulla ei ole mitään muistikuvia.

Siemenlaatikon inventaarion seurauksena selvisi, että ainoastaan pari pientä täydennystä tarvitaan. Maistoimme syksyllä ensimmäistä kertaa kyssäkaalia ja tykästyimme sen makuun. Niinpä halusin tänä vuonna kokeilla sen kasvattamista ruusukaalin sijaan. Vaihteeksi siis joku nopeampi satokasvi kaalien suvusta. Viime kesänä taimena ostamani pikkuinen chili oli mukava tuttavuus, joten päätin korvata paprikat chileillä. Pakastimessa on vielä muutama supertulinen chili vuodelta joku, mutta tavoitteena oli saada jotain miedommin polttelevaa, jota uskaltaisi käyttää muussakin kuin isännän herkuissa. Viimekesäistä lajiketta ei löytynyt eikä alkuun lajiketta 'Hungarian Yellow Wax Hot', jota haikailin. Se löytyi vihdoin kolmannesta kaupasta, johon itseni änkesin. Sattui myös pieni unohdus, sillä tarkoitus oli ostaa vahapavun siemeniä. Niillä ei ole onneksi vielä mikään kiire enkä pane pahakseni tilaisuutta päästä tutkimaan toistekin siemenhyllyjä.

Kyssäkaalista mukaan lähti violetti 'Blaro', chileistä 'Lombardo' ja 'Hungarian Yellow Wax Hot'.

Heräteostoksia, kun kerta halvalla sai. Nyt testataan itujen kasvattamista.

Kasviostoksillakin olen jo käynyt. Piti käydä hakemassa akvaarioon pari uutta kasvia, kun kalat laidunsivat muutaman vanhan totaalisesti tai ne eivät muuten vain viihtyneet. Missään ei ole kerrottu, mikä kasvi olisi vähemmän maistuvaa, joten otin vain pari kivannäköistä puskaa ja katsotaan, kuinka niiden käy. Pitäkää peukkuja! Aika lähellä oli sekin, että olisin ostanut jonkun uuden viherkasvin. Eräässä marketissa oli monipuolisen näköinen pöytä täynnä kasveja, mutta valikoimaa tutkivalla rouvalla oli niin vahvaa hajuvettä, että vaihdoin maisemaa. En koe olevani hajusteallerginen, mutta joissain hajuvesissä on joku ainesosa, joka iskee suoraan otsaluuhun melkein tyrmäävästi. Ne saavat pään kivistämään jopa silloin kun niitä on käytetty sivistyneesti. Ja sitten on niitä hajuvesien suurkuluttajia, jotka tuoksun voimakkuudesta päätellen suihkivat niitä vähän joka puolelle ja vielä varmistuskierros päälle. Kannatan suuresti "tule meille tuoksuttomana" -ohjeistuksia, joita näkyy nykyään aika usein julkisissa tiloissa.

Tämä on ilmeisesti kurttumelalehti (Cryptocoryne balansae).

Ja tässä lobelia, tai siis punanuottaruoho (Lobelia cardinalis Wavy). Lehdissä on selvästi samaa näköä kuin siinä kesäkukka-lobeliassa.

Tammikuun sää on ollut kaukana normaalista aurinkoisista pakkaspäivistä. Ei sillä, että pakkasta kaipaisinkaan, mutta aurinkoa on ollut ikävä ja vesisateet ovat muuten vain totaalisen tympeitä. Toiveet ovat korkealla huomisen säälle. Jos vaikka vihdoin olisi selkeämpää, kun kerta pakkanenkin kiristyy -10 asteen tienoille.