Avointen satoa, osa 1

Elämäni ensimmäinen kerta oman puutarhan esittelyä isolle joukolle ihmisiä on nyt onnistuneesti ohi. Päivä oli hauska ja vähän jännittäväkin, mutta kaikki sujui ainakin näin puutarhan omistajien näkökulmasta hienosti. Vieraatkin tuntuivat pitävän näkemästään. Eikä ole muuten tarvinnut koskaan puhua niin paljon yhteen menoon kuin tänään! Varsinaisen esittelyn lisäksi kävijät kyselivät kasveista ja puutarhasta paljon kaikenlaisia kysymyksiä, joihin yritin tietysti parhaan taitoni mukaan vastailla.

Kivikkorinnettä ja puolet pihaantulonäkymästä.

Kottikärryn kääntöpiirin Päivi toivoi minulta perusteellista postausta Avoimista, jotta etänäkin pääsisi osallistumaan puutarhamme tunnelmaan. Sellainen on nyt tulossa ja vielä useamman postauksen voimin, jotta varmasti ei jää mitään liian vähälle huomiolle. Kierretään siis piha ympäri samassa järjestyksessä, minkä tein vieraiden kanssa. En laittanut mitään aikataulua opastetuista kierroksista, vaan aloitin aina uuden kierroksen kun edellinen päättyi. Isäntä päivysti suuren osan ajasta etupihalla ja vinkkasi uusille tulijoille, missä olen milloinkin, jos haluavat liittyä mukaan tai kysellä tarkemmin kasveista.

Pöydällä oli viirin lisäksi vieraskirja, käsidesiä, koronaohjeistus sekä QR-koodi blogin kasviluetteloon. Vieraskirjan ensimmäiselle sivulle taiteilin vähän koristusta ja kynä oli tietysti myös itse tuunattu.

Joitakin taimia oli myynnissä ja vain kolme ruukkua jäi jäljelle.

Talon edessä pensasryhmässä kukkivat pensashanhikit 'Creme Brule' ja mustilanhortensia. Muutamia kukkia näkyy vielä päivänlilja 'Stella d'Orossa' ja syyhortensia oli nupullaan.

Meillä satoi lauantaina ajoittain hyvin rankastikin yhteensä 10mm vettä ja tuuli navakasti. Niinpä muutamasta kukinnan loppumetreillä olevasta kärhöstä ehti karista suurin osa terälehdistä ja jokunen muukin kasvi oli ottanut vähän nokkiinsa. Aurinkopenkki otti eniten osumaa, joten 'Elsa Späth', 'Pernille' ja 'Proteus' eivät olleet enää kovin kummoisen näköisiä. Jokaisessa oli kuitenkin edes pari kukkaa vielä auki näytiksi. Komeasti kukkiva purppurapunalatva herätti myös ihastusta. Se näkyy edellisessä kuvassa vasemmassa ylänurkassa naapurin katon kohdalla. Tänään oli myös melko tuulinen ja vähän koleakin päivä, joten perhosia ei ollut liikkeellä kuin muutama ja nekin niinä hetkinä kun aurinko sattui pilkistämään pilvien raosta. Kimalaisia sen sijaan pörräsi sinnikkäästi. Vain yksi hyvin pieni sadekuuro sattui tapahtuma-aikaan osumaan kohdalle ja vasta viiden jälkeen satoi vähän enemmän.

Aurinkopenkkiä. Kiven takana runsaasti kukkiva 'Arabella' keräsi ansaittua huomiota.

Aurinkopenkin edestä jatketaan varjokujalle. Seinäkkeessä 'Warszawska Nike' on jurottanut koko kesän mutta onneksi 'Proteus' kiipesi melkein huipulle ja vielä pari kukkaakin siinä oli jäljellä.

Ensimmäiset vieraat ilmestyivät pihaan jo 10.30 kun sattuivat olemaan ohikulkumatkalla eivätkä olleet huomanneet katsoa, mihin aikaan tapahtuma varsinaisesti alkaisi. Pidin heille suunnilleen likaisimmissa mahdollisissa puutarharönttösissäni pikaisen esittelykierroksen. Sainpahan samalla pienen kenraaliharjoituksen puutarhan esittelystä ja heidän kehujensa myötä vähän itseluottamusta päivää varten. Muuten väkeä alkoi saapua hyvin täsmällisesti tasan klo 12.00 ja aika tasaisesti heitä riittikin melkein viiteen saakka. Viimeisen tunnin aikana oli hiljaisempaa, mutta eipä montaa minuuttia puutarha ehtinyt olla tyhjänä kun saapui taas uusi porukka. Vieraskirjaan tuli 129 nimeä, mutta muutamalta saattoi jäädä puumerkki laittamatta. Ainakaan pari koiravierasta ei laittanut tassunjälkeään kirjan sivuille. Ehkä pöytä oli liian korkealla tai sitten tassuun käypäinen piirustusväline puuttui. Karokaan ei ollut kotona neuvomassa, sillä hänellä oli mummolassa tärkeä tehtävä lapsenvahtina ja mummolan koirakavereiden leikittäjänä. Suurin osa kävijöistä oli lähialueelta mutta oli siellä useampi kävijä ympäri Suomea. Muutama oli laittanut kirjaan myös kiitoksia ja kivoja kommentteja, mitkä lämmittivät erityisesti mieltä.

Varjokujan portin vieressä kukkiva syysleimu paikkasi puutteellista kärhöjen loistoa.

Varjokujalla ihasteltiin portin lisäksi oksista tehtyjä reunuksia ja houkuttelevasti kiemurtelevaa polkua raparperilaattoineen.

Keijupuutarhassa keijut olivat parhaimpiinsa pukeutuneina ottamassa vieraat vastaan.

Mökin vieressä oli myös komea kukka-asetelma. Oregano ja siankärsämö toimivat hienosti miniatyyrimittakaavassa ja huomaamaton tummanvihreä leikkokukkasuppilo piti ne virkeinä koko päivän.

Verenpisarat kukkivat hieman vaisusti, mutta oli niissäkin joitakin kukkia auki. Metsää vasten näkyy 'Goldfinger'-pensashanhikkeja aloittelemassa kukintaa.

Tässäpä oli kiireisen päivän puutarhakierroksen ensimmäinen osa. Jatkamme seuraavalla kerralla nurkan taakse takapihalle.