torstai 25. elokuuta 2022

Sadepäivän kärhöt

Tästä ei tule Rikkaruohoelämää-blogin Betweenin eilen toivomaa kärhökoostetta, vaikka otsikosta sitä voisi niin kuvitellakin. Muutama uusi kärhö on vain aloittanut kukinnan ja halusin saada niistä kuvat tänne, vaikkakin sitten sadepäivänä. Olisin varmaan voinut tehdä useammankin postauksen tänä kesänä samalla otsikolla mutta tulipahan lykättyä kaikkein masentavimman, märimmän ja inhottavimman päivän muistoksi. Kirjoitin tämän jutun eilen illalla, jolloin vettä tuli suunnilleen jo korvistanikin ulos ja potutus piti purkaa johonkin. Nyt aamulla sitten vähän siistin tekstiä julkaistavampaan kuntoon.

Loistokärhö 'Innocent Blush' on asetellut kukkansa hauskasti päällekkäin. Ainakaan alempi ei kastu sateessa.
Universumi ja sään haltiat ovat ilmeisesti päättäneet liittoutua ja kostaa yhteistuumin minulle sen, että menin nauttimaan viime viikon hellesäistä. Juhannuksen ja heinäkuun ensimmäisten päivien helteiden päällehän ne laittoivat sadetta melkein joka ikiselle päivälle kuukauden ajaksi. Ihan totta! Laskin puutarhakalenterista, että olin merkinnyt vesisadetta heinäkuussa 16 päivälle ja pilvipoutaa tai aurinkoa 11 päivälle. Lisäksi neljä päivää oli jäänyt merkitsemättä. Varmaan satoi silloinkin ja olin liian masentunut niitä merkitsemään... Takaisin nykyhetkeen. Eilisen työpäiväni aikana oli satanut peräti 50mm vettä ja kotiin päästyäni satoi vielä 5mm lisää. Tiet tulvivat eikä tuulilasinpyyhkimistä ollut kaatosateessa mitään hyötyä, vaikka ne suihkivat maksiminopeutta edestakaisin. Tulipahan autolle tehtyä perusteellinen pesu ihan pohjia myöten, kun purjehdin tulvivilla teillä. Taajamassa muutama sadevesikaivokin pulputti iloisesti vettä pitkin katua. Kotiin päästyäni huomasin naapurin pihalle ilmestyneen ison lammen ja kuulemma meidänkin talon rännit olivat tulvineet yli joka puolella taloa. Onneksi kävin aamulla kuvauskierroksen yhteydessä tyhjentämässä sadevesitynnyreitä ja IBC-konttia. Jorpakkoon valui ties kuinka monetta kertaa tänä kesänä satoja litroja vettä ja varmaan kaikki astiat ovat tyhjennyksestä huolimatta tulvineet taas kerran yli. Eipähän tarvitse montaa päivää seisoneella vedellä kastella ruukkukukkia, jos jonain päivänä sattuisi olemaan sen verran poutaa, että ruukut edes kuivaisivat ja tarvitsisivat kastelua. Ei ole nimittäin tarvinnut seinustoillakaan olevia ruukkuja kovin tiheään kastella tänä kesänä kun sadetta on tullut välillä tuulen kanssa.

'Innocent Blush' ja 'Polish Spirit' ovat näemmä jakaneet kukkimisalueensa: toinen kukkii alhaalla, toinen ylhäällä.
Kelloköynnöksen kukassa ja 'Polish Spiritissä' on melkein sama violetin sävy. 'Polish Spirit' kukkii ensimmäistä kertaa.
Tarhaviinikärhö 'Krakowiak' on saanut vasta ensimmäisen kukkansa auki ja sekin on ehtinyt jo saada jotain vioitusta terälehtiinsä. Veikkaan syypääksi liiallista märkyyttä.
Keräsin sateen alkaessa ison kimpun leikkokukkia sisälle. Gladiolukset, asterit, leijonankidat sekä daaliat retkottivat melkein kaikki pitkin pituuttaan veden painosta ja jouduin leikkaamaan varsinkin daalioista paljon homehtuneita kukkia pois. Jokunen nuppukin oli lähtenyt homehtumaan, kun oli joutunut kosketuksiin kuihtuvan kukan kanssa. Syyshortensioista 'Vanille Fraisen' muhkeat kukinnot ovat painuneet maata vasten, vaikka ei 'Prim Whitekaan' kovin terhakkaasti jaksa kannatella veden painosta raskaita kukintojaan. Syyssyrikästäkin on tällä hetkellä iloa vain maan rajassa käveleville perhosille.
Ainoastaan tämä luumutarhaan istutettu daalia oli pysynyt melko hyvin pystyssä, kaksi muuta retkotti pitkin pituuttaan. Tästä sai leikattua paljon siistejä kukkia maljakkoon.
Aurinkopenkissä asterit ja leijonankidat nojailevat mikä minnekin. Purppuraheisiangervo onneksi antaa edes vähän tukea.
En ole kovin iloinen näistä vaaleankeltakirjavista yksilöistä, vaikka varmasti joku tykkää tästäkin väristä.
Tällaisia näiden 'Potomac Lavenderien' piti käsittääkseni olla. Samoista siemenistä kylvetty kumpikin. Taidan pitkästä aikaa ottaa leijonankitaa talvetukseen, tämä on niin ihana sävy.
Iloisempiin aiheisiin: eräänä pilvisenä päivänä huomasin jaloangervoissa keisarinviitan harvinaisen valesina-värimuodon.
Tämä oli paljon kiitollisempi kuvattava kuin viime kesänä pikaisesti näkemäni yksilö. Liekö viimekesäisen perhosen jälkeläinen?
Ja lisää ilonaiheita: taimistolta löytyi jo tarjouskasveja. Pikkuruukuissa sulkaneilikka 'Albus' ja japaninmaksaruoho 'Lidakense'. Kärhö on mantsuriankärhö.
Vaikka takapihan uusi kaivanto ei ole viikon aikana edistynyt kuin isännän siirtämien kahden kiven verran, penkin kasvivalikoimaan tuli mukavasti täydennystä. Sekä sulkaneilikka että maksaruoho pärjäävät kuivassa ja paahteisessa paikassa, minkä lisäksi niiden harmahtava sävy tuo varmasti kivaa vaihtelua penkin värimaailmaan. Jännästi siihen kuivaan ja paahteiseen puoleen istutusalueesta on nyt löytynyt vaikka millä mitalla kasveja ja syvämultaisempi, puolivarjoisa alue on melkein tyhjillään. Ajatuksissa siis, sitähän ei ole vielä edes kaivettu! Kärhöt on sentään jo löydetty. Ajattelin mantsuriankärhön sirojen kukkien sopivan kauniisti edellisessä postauksessa vilahtaneeseen kerrannaiseen, vaaleansinertävään loistokärhö 'Diamond Balliin'. Toivottavasti tämä yksilö on pitkäikäisempi kuin edellinen mantsurialaiseni, joka hävisi muutama vuosi sitten hankalana talvena. Taidan istuttaa tämänkin kärhön suureen ruukkuun ja viedä kellariin talveksi, niin on ainakin yksi talvi vähemmän sillä kestettävänä. Olen päättänyt vähentää talvetettavia kasveja, mutta kummasti uusia tulee tilalle kaksinverroin yhtä hävitettävää kohti. Siinä sitä taas loka-marraskuussa ollaan ihmeissään näiden kanssa kun yritetään sulloa kaikkia kellariin!
Mantsuriankärhö oli puoleen hintaan, joten nappasin sen mukaan. Muutama kukkakin siinä oli tuoksuteltavaksi.
Muistakaahan muuten käydä ilmoittautumassa perennasiemenkirjeeseen! Muutama onkin jo vahvistanut ilmoittautumisensa mutta vielä mahtuu mukaan monta osallistujaa. Kirjeeseen on tulossa erittäin hienoja kasveja myös muilta kuin itseltäni, mm. soikkoratamoa, tarhakylmänkukkia joka värissä, esikoita useampaakin lajiketta ja väriä, tellimaa sekä tarhakellukkaa. Varmasti paljon muutakin kivaa sieltä löytyy, mutta tuossa joitakin minulle tietoon tulleita kasveja. Jos perennojen siemenkasvatus arveluttaa, niin voin syvällä kokemuksen rintaäänellä sanoa, että homma on paljon helpompaa kuin yksivuotisten kasvien esikasvatus ja moni perenna aloittaa kukkimisen jo toisena kesänä kylvöstä, jotkut jopa ensimmäisenä vuonna. Kukintaa ei siis tarvitse odotella montaa vuotta kuin joidenkin harvojen lajien kohdalla. Blogistani löytyy juttua esim. tunnisteilla perennojen siemenlisäys, syyskylvöt ja hankikylvö. Lisäksi voin tehdä vielä erillisen postauksen siemenkirjeen lajeista ja niiden kylvöohjeista kun kirje on kiertänyt vähintään yhden kierroksen ja näen, mitä kaikkea sinne on kertynyt. Rohkeasti mukaan vain!

20 kommenttia:

  1. Teillä lähes hukutaan jatkuviin sateisiin, kun taas meillä kärvistellään edelleen pahassa kuivuudessa. Onneksi sentään yhtenä päivänä satoi "hulppeat" 8mm.
    Upea tuo valkokukkainen daalia ja hienot kuvat keisarinviitasta.
    Minulla 'Polish Spirit' on edelleen ilmaantumatta näkösälle ja sekös harmittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole käynyt tasan kaikille tämän vuoden sääarpajaiset. Kai tässä on alettava vesikasveja kasvattamaan! Mieluummin olisinkin antanut suurimman osan kesän sateista muualle, kun itselläni on paljon kuivan paikan kasvejakin, jotka varmaan alkavat pian kärsiä kosteudesta. Maatakin on raskasta kaivella, jos se on läpimärkää.
      Daalia on lajikkeeltaan 'Wittem'. Retkottavissa yksilöissä on havaittavissa liilaa väriä terälehtien lomassa mutta tuo pystyssä omin avuin seisova on kokonaan valkoinen. Samasta juurakosta ovat kaikki.
      Jospa 'Polish Spiritisi' pitäisi vain välivuoden ja ilmestyy ensi kesänä uudelleen.

      Poista
  2. Vaikka meilläki o vettä saatu, on poutapäiviä mahtunu sopivasti joukkohon. Nykki taitaa olla peräti kolome, ennen seuraavaa saretta. 'Polish Spirit' taitaa tulevaasuureski pitää korkiimmat paikat ittellänsä. Son mun suurimpia kärhöjä. 'Krakowiak' alootti mullaki vasta. Toivottavasti mantsyyrialaasellas on parempi onni tällä kertaa. Mäki oon kokeellu pari kertaa, heikolla menestyksellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä seuraava sade on ennustettu jo perjantai-lauantaiyölle. Taivas on nytkin niin paksussa pilvessä, etten ihmettelisi, vaikka sataisi jo tänään. Ennusteen mukaan pitäisi olla puolipilvistä ja parin tunnin päästä jopa aurinkoista... Ei olisi ensimmäinen kerta tälle kesälle, kun ennustetulla poutasäällä sataisikin vettä.
      Olen kuullut, että 'Polish Spirit' kasvaisi aika kookkaaksi. Reippaasti se tänäkin vuonna yritti kiivetä suoraan seinäkkeen laelle, mutta kävin välillä ohjailemassa versoja leviämään sivusuunnassakin. Ihan täysin en onnistunut ja siksipä tuossa on neljännes seinäkkeestä melkein paljaana :D
      Ainakin nyt mantsurialainen pääsee loivaan rinteeseen ja syvempään kasvualustaan. Ehkä paikkakin on hieman suojaisampi, vaikka matkaa edelliseen kohtaan ei olekaan kuin viitisen metriä. Talvimärkyys ja syvälle ulottunut routa taisivat käydä edellisen kohtaloksi ja ehkä edeltävän kesän säissäkin saattoi olla jotain, mistä se ei tykännyt. Normaalihinnalla en olisi enää uskaltanut kokeilla, mutta puoleen hintaan raskin juuri ja juuri napata sen mukaan. Ihana kärhöhän se on. Jos tuokaan ei menesty paria vuotta kauempaa, sitten en enää yritä uudelleen, vaan tyydyn paremmin selviäviin loistokärhöihin.

      Poista
  3. Voihan sentään; siellä taistellaan märkyyden ja täällä kuivuuden kanssa. Meillä maa on kuin tuhkaa, kun eilen siirsin muutaman leimun. Tännekin ennustettiin eilen ukkossateita, mutta koko päivän oli valtavan hautova paahde ja lopulta sadetta tuli vähän reilu milli.
    Hyvä, että olet löytänyt kivoja kasveja uudelle alueelle. Ehkä kaivaminen onnistuu lähipäiväinä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta! Mieluummin kyllä itse taistelisin sen kuivuuden kanssa kuin tämän jatkuvan vesisateen. Pitää kokeilla, jos vaikka huomenna tai viikonloppuna saisi jotain aikaiseksi.

      Poista
  4. On ihan ihmeellistä, mikä määrä teillä on tullut vettä tänä kesänä! Kun vielä miettii, kuinka monella seudulla on kärvistelty kuivuudessa. Meidän touko-heinäkuun sademäärä tai oikeastaan elokuun puoliväliin asti, siis 3,5 kuukautta, oli yhteensä tuo 50 mm suunnilleen! Nyt viikon sisään on saatu vettä jopa useasti, iso helpotus, mutta maa on yhä 10 cm syvyydeltä rutikuiva. Toivottavasti teillä nyt vähitellen alkaisi kuivua!
    Aivan ihanan värinen tuo Innocent Blush. Jännä tuo leijonankidan värimuunnos, mutta oliko se niin, että sinulla oli muitakin leijonankitoja? Silloinhan pakka menee sekaisin. Ihana juttu, että joku on alkuperäisenkin värinen. Minusta tuo keltasävyinen on nätimpi :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä melkoiselta ihmeeltä ja suorastaan epäonnen kertymältä tämä vesimäärä tuntuu. Ei ole reilua, että näin epätasaisesti sateet jakautuvat. Pitää toivoa, että nyt olisi pidempään poutaista, jotta maa kuivuisi edes vähän. Viileät yöt kuitenkin hidastavat haihduttamista.
      Nuo leijonankidat on kylvetty niistä sinulta saaduista siemenistä, joten mitään risteytymistä ei ole varmasti tapahtunut ainakaan täällä päässä. Viime kesänä kaikki olivat oikean näköisiä ja tänä vuonna noita keltaisia on ainakin kaksi puskaa. Ja kaikki muuten ainoastaan tuossa yhdessä penkissä, toisessa paikassa on pelkästään oikean värisiä. Sattuikohan vain siemenerän ainoat poikkeavat siemenet lähekkäin kasvaviin taimiin vai voikohan joku asia maaperässä tai jossain vaikuttaa leijonankidan väriin? Arvasin, että joku tuostakin väristä tykkää :D Ei se pahin mahdollinen ole minustakaan mutta ei vain mielestäni sovi ollenkaan juuri tuohon ympäristöön.

      Poista
  5. Ymmärrän, että vesisade alkaa jo siepata. Meillä taas sadetta on ollut tosi vähän juhannuksen jälkeen. Yhtä kuivaa ei kai heinäkuussa ole ollut vuosikymmeniin. Eli ei ole sateet menneet lähellekään tasan. Minullakin on yksi kukkapenkki jo mielessä lähes kasvitettu, vaikka en ole aloittanut (kuivuuden takia) sen tekemistä. Täytyy kyllä pian aloittaa, vaikka ei sataisi yhtään lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun olisi kesän sateet menneet paremmin tasan, niin olisi paljon vähemmän valittavia kotipuutarhureita :D Meillä taas ei ole näin märkää kesää minusta ollut vuosikausiin. Pian yökaste alkaa varmasti teilläkin helpottaa maan kostumista, vaikka taivaalta ei sadetta tulisikaan. Toivotaan, että vaihteeksi sateet keskittyisivät sinne etelään ja täällä saataisiin nauttia kuivasta syksystä.

      Poista
  6. No eipä mene sateet tasan, meillä taitaa olle kesän kovin sade peräti 20mm sade. Muut ovat olleet pieniä ripauksia. Kuivuudesta huolimatta oli pakko aloittaa kasvien maahan laittaminen, on niin paljon taimia ja työpäivien jälkeen vähän aikaa. Mun talvetettavat taitaa olla vain oxalikset, en oikein pärjää muiden kanssa kun pitää sisätiloissa talvettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään onneksi ole kaikki sateet olleet kymmenien millien luokkaa, vaan osa muutaman millin tihkusateita. Liikaa sadetta on kuitenkin tänä kesänä osunut tähän eikä maa ole päässyt missään välissä edes pinnasta kunnolla kuivahtamaan. Sisätiloissa talvetus vaatii vähän enemmän vaivaa kuin kellari, mutta ainakin muratit, verenpisarat ja pelakuut saa hyvin talvehtimaan asuinhuoneessakin kunhan lämpötila on edes pikkuisen normaalia viileämpi.

      Poista
  7. Niin ne sateet vuan on kulukenu samoja reittejä tänäkesänä. Meille on nuukasti vettä suatu, tuon ison vesistön lännestä tulevat ukkosetkin kiertävät ja idästä tulevat halakivaat tuon järven ja kallioisen ison mäen kautta enemmän itään. Heinä- ja elokuun sateet yhteensä on meillä vähän rapiat 100mm. Mua on vielä syvemmältä kuivoo, syyssateet toivottavasti kasteloo ja ei ennen lokakuuta ois toivomus.
    Kaunista kukintoo on siellä ja tuo 'Krakowiak' kärhö on meillä kukkinu jo jonkin aikoo. Kostiiseen (märkään) muahan taimiostoksesi on hyvä istuttoo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan menneet harvinaisen epätasaisesti sateet. Ei ole hyvä se. Toivottavasti teillekin tulisi vielä kunnolla sateita. Minä olisin tyytyväinen, jos meillä saisi maa nyt kuivahtaa kunnolla ennen talvea. En usko, että kasvitkaan siitä pahastuisivat. Istutushommia ajatellen kostea maa onkin hyvä, tosin meillä on kyllä tuota kasteluvettäkin kertynyt varastoon sen verran paljon, että olisin voinut kastella taimia vaikka pari viikkoa.

      Poista
  8. Kunpa voisi jotain nappia painamalla pyöräyttää sadepilvet säännöllisin välein toiselle puolelle maata. Tuntuu tylsältä valittaa jatkuvasti kuivuudesta, mutta puutarhaa sateettomuus kurittaa rankasti. Tämä on jo toinen kuiva kesä perättäin, joten monen kasvin kohtalo on surkea. Ihan varmasti jatkuvat sateet harmittavat. Liika on liikaa, oli kyse mistä tahansa.
    Pilvisellä säällä kuvista tulee sentään onnistuneempia, kuin räikeässä auringonvalossa. Sateessa ei tietenkään ole mukava kuvata.
    Hieno kuva keisarinviitasta. Sattuipa vielä kivasti värinsä puolesta sopiva kasvi taustaksi. Ehkä keisarinviitta oli kömpimässä kohti maassa retkottavaa syrikkää.
    Minun Polish Spiritini lienee pihan runsaskasvuisin ja kukkivin kärhö. Tänä vuonna se ei ole yhtä korkea kuin viime kesänä, mutta leveyttä on sitäkin enemmän. Tai itse asiassa viinikärhö Black Prince huitelee tosi korkealla, mutta pienikukkaisena se jää näyttävyydessä Polish Spiritille kakkoseksi.
    Mantsuriankärhö sopii erinomaisesti Diamond Ballin kumppaniksi. Tosin en tiedä mantsuriankärhön kasvun voimakkuudesta, kun omani on kymmensenttinen, edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä olisikin melkoisen hyvä keksintö! Ei ole hyvä tällainen märkyys eikä ole hyvä jatkuva kuivuuskaan. Kummastakin kärsivät kasvit ja puutarhuri. Pilvipouta olisi aika hyvä kuvien ottamisen kannalta. Silloin kasvitkin ovat ryhdikkäämpiä kuin sadekelillä ja valaistus on tosiaan hyvä kuvaamista ajatellen.
      Vähän oli minulla tuuriakin kun edes huomasin keisarinviitan ja sattui vielä olemaan kännykkäkin mukana. Meillä oli grillailut aluillaan ja olin juuri tulossa kasvimaalta kesäkurpitsan kanssa kun jotenkin satuin kiinnittämään huomiota perhoseen. Jaloangervoissa näkyy harvemmin perhosia, joten ehkä se piti sen vuoksi mennä tarkistamaan ennen ruuanlaittoon lähtöä. Onneksi kesäkurpitsan ei ollut tarkoitus päätyä ensimmäisten joukossa grilliin, niin ei ateria myöhästynyt.
      Hyvä kuulla, että 'Polish Spirit' on ahkera kukkija. Hyvää sen nuppumäärä lupaa täälläkin mutta nuori kärhö kun on kyseessä, niin versoja ei vielä ollut tarpeeksi kovin näyttävään kukintaan. Edellinen mantsuriankärhöni kasvoi viimeiseksi jääneenä kesänään ehkä 150cm korkeaksi ja versoja oli todella paljon. Se kukkikin todella upeasti, joten sen menetys harmitti todella. Uusi on nyt istutettu isoon ruukkuun, jotta se ehtii kasvattaa kunnon juurakon ennen ensi kevättä ja maahan istuttamista. Minulla on pieni epäilys, että 'Diamond Ball' tuskin on runsaskukkaisinta sorttia, joten sen pariksi onkin ehkä hyvä laittaa kunnon kukkimiskone. Muutama näyttävän näköinen ja kokoinen kukka saa lisävolyymiä pienten kukkien pilvestä. Pidetään peukkuja, että mantsuriankärhösi kerää juurakkoon voimaa ensi kesän kasvua varten. On se sentään elossa!

      Poista
  9. Mantsuriankärhöstä tulee aikanaan muhkea valkoinen tähtipilvi. Pitäisikin käydä jollain taimistolla tarjousten perässä. Istutusaikaa on vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin toivonkin siitä tulevan. Edellinen yksilö antoi jo vihjeitä siitä mutta sitten tuli paha talvi. Nyt taimistoilla alkaa olla jo kasveja tarjouksessa. Ei vielä ihan kaikkea mutta ensimmäisiä kuitenkin.

      Poista
  10. Hieno tuo leijonankitojen ja purppuraheisiangervon yhdistelmä. Ei tasan käy sateet. Ilmeisimmin kastelumurheista et ole joutunut kärsimään jos positiivisia puolia haetaan. Meidän pihaa sateet lupauksista huolimatta tuntuivat loppukesästä lähes karttavan joten letkuja sai vedellä pitkin pihaa. Tarjouskasveille peukut. Itsekin tein viikonloppuna alelöytöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siinä on todella hyvä yhdistelmä. Erityisesti tuo oikeanvärinen leijonankita toimii heisiangervon kaverina ja saa sen hehkumaan purppuraisena. Minusta tuo kellertävä muuttaa heisiangervon jotenkin kulahtaneen sävyiseksi. Kuvassa se ei ehkä tule niin selvästi ilmi kuin livenä.
      Mieluummin olisin kärsinyt kastelumurheista kuin pelkäisin kasvien mädäntyvän liiasta märkyydestä! Meillä maaperä ei ole niin hetkessä kuivuvaa sorttia, että pidemmästäkään poutajaksosta olisi kohtalokasta haittaa. Olisipa edes puolet sateista osunut niille alueille, joilla on kärsitty pitkään kuivuudesta.
      Syksy on alelöytöjen kulta-aikaa.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!