Puutarhavuosi 2021

Menneestä vuodesta on tapana tehdä usein jonkinlainen kooste. Olen muutamana vuonna aloittanut jo vuoden lopulla tämän Puutarhavuosi-haasteen mutta tänä vuonna aivot taisivat käydä vähän hitaalla ja haaste jäi laittamatta liikkeelle. Ajattelin kuitenkin tehdä koosteen tähän samaan pohjaan (löytyy täältä kun vain vaihdatte vuosiluvut). Mitäpä sitä kelvollista vaihtamaankaan.

 1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

Siirsin talviajan mineilyharrastukseni puutarhaan, johon tein pienen keijupuutarhan. Toisin kuin Nestorin asumus, keijujen alue ei ole niin tarkasti missään mittakaavassa. Kirosin myös suunnilleen joka toinen päivä lintuja, jotka kävivät mylläämässä keijujen sammalet sekaisin. Kokeilin myös etanoiden keräämistä... monen viikon ajan ja suunnilleen sadan nilviäisen vuorokausitahtiin. Kirosin sitäkin touhua. Ja sitä, että laitoin kasvimaalle harsot jo hyvissä ajoin keväällä aikaisemman ja suuremman sadon toivossa enkä tajunnut, että etanoista voisi tulla sellainen riesa kuin siitä lopulta tuli. Paljon kiroamista yhdelle kesälle!

Keijupuutarha on osa varjokujaa.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Lapasestahan se taas lähti jo heti alkukesällä ja paheni vain kesän edetessä. Piti kai purkaa johonkin ne etanoiden aiheuttamat raivontunteet. Luulisin, että kaikki kesälle suunnittelemani jutut tuli toteutettua. Ihan tarkkaan en edes muista, kun en tainnut laittaa suunnitelmia mihinkään ylös.

Vasemmalla 2020 pihakartta (luumutarhan laajennus ei ehtinyt kuvaan), oikealla 2021, jossa eivät näy varjokujan jatko, marjapensasalue valmiina sekä kärhökaaripenkin eteen tullut uuden alueen alku. Hiekkakasakin on kuvan oton jälkeen pienentynyt huomattavasti.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Pienissä erissä niitä taas hivuttautui puutarhaan ja kaikille löytyi paikkakin. Ja ne joille ei löytynyt, ovat kellarissa odottamassa ensi kesää.

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

Kaukasiantörmäkukka 'Perfecta' lähti keväällä hyvin kasvuun mutta päätti syystä tai toisesta nuupahtaa jo alkukesällä. Se ei siitä kesän aikana enää vironnut mutta onneksi satuin talvella kylvämään sen siemeniä ja muutama uusi taimi pääsikin jo paikkaamaan emokasvin menetystä. Kesällä navakka tuuli taittoi pinkin kerrannaiskukkaisen jaloritarinkannuksen ainokaisen verson maata myöten poikki. Sekään ei jaksanut enää lähteä uudelleen kasvuun, mutta paikka on merkattu siltä varalta, että keväällä juurakko alkaisi puskea vihreää. Muita menetyksiä ei tainnut tulla.

Toissa talvena menetin kaikki muut palloesikkoni paitsi tämän yksilön. Tämäkään ei kukkinut näin hyvin entisellä paikallaan. Syksyllä hankin tämän lähistölle punaisen palloesikon kun kerta löytyi paikka, jossa selvästi viihtyvät.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Iloisesti soliseva luonnonpuro ja kunnon metsäpuutarha ovat edelleen salaisten (täh?) haaveiden listallani.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2021?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

Toukokuun lopun kylmä jakso ei ilahduttanut lainkaan pitkän lämpimän jakson jälkeen. Jo ulkoilmaan tottuneet kasvit joutuivat kärvistelemään koleassa ja hämärässä varastossa pari viikkoa kun ulkona lämpötila pysyi sinnikkäästi lähellä nollaa. Kesäkuu oli meillä todella sateinen mutta onneksi myös lämmin. Sateet loppuivat juhannukselta kuukauden ajaksi kunnes heinä-elokuun vaihteessa alkoi taas uusi sadekausi. Vuodenajat olivat kuitenkin selkeästi erotettavissa toisistaan niin eikä tarvinnut arpoa, oliko kesä tai talvi säiden puolesta kevättä tai syksyä. Niin ja ne etanat muistan varmasti vielä vuosien päästä.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Näiden kasojen kärrääminen oli puolet urakasta. Hiekkaa jäi vielä kuution verran odottamaan ensi kesää.

No, kaivoin sekä kasvimaalta että varjokujalta nurmet ja osan mullasta pois ja kärräsin tilalle kolme kuutiota hiekkaa. Samanlainen kasa kivituhkaa siirtyi nuotiopaikalle, marjapensasalueen katteeksi sekä suopuutarhaan johtavalle polulle, josta kaivoin myös nurmet pois. Niin ja kaivoinhan myös polun kompostien ja kasvimaan väliin, suon pohjalta parin neliön alueelta nurmet pois ja laajensin pikkuisen kantopuutarhaa. Aivan loppusyksystä keksin madaltaa kärhökaaripenkin edustalla ollutta kumparetta ja olosuhteiden pakosta jouduin nostamaan maasta löytynyttä kiveä ylöspäin ja aloittamaan sen ympärille uuden istutusalueen. Ehkä näissä oli sen verran saavutusta, että ei kannata jatkaa listaa mitättömillä kasvien siirroilla. Sen verran pitää kyllä mainita, että isäntä osallistui nuotiopaikan tekoon sekä kärräsi kasvimaan käytäviltä multaa naapuriin (kyllä vain ja ihan luvan kanssa!) ja hiekkaa tilalle.

Suontekele. Keväällä oikeaan reunaan ylös on tulossa rivi kuunliljoja.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Varmaankin puutavara etu- ja takapihan seinäkkeisiin. Tai sitten syksyn alelöydöt mutta se selviää vasta kesällä.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Sinikatana 'Alba': tokihan ne olivat kauniita ennenkin mutta viime kesänä kaikki yksilöt kukkivat niin perusteellisesti kuin vain toivoa saattaa ja kasvoivat sen verran kookkaiksi, että osan sai jaettua.

Sinikatanat selvästi nauttivat heinäkuun helteistä, samoin niiden takana olevat maksaruohot.

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Ehkä pasuunakukka, joka sai riesakseen vihannespunkkeja eikä todennäköisesti siksi edes kukkinut koko kesänä. Se ei näe enää ensi kesää, vaikka vuosi sitten merkitsin sen positiivisimmin yllättäneeksi kasviksi.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

Ne maa-ainekset, puutavara ja raudoitusverkot.

Tänne upposi iso osa hiekkakasasta.

13. Mitä opit?

Että kaatosateessa kuratakki ei riitä, tarvitaan myös kurahousut ellei halua puutarhuroida märissä pöksyissä. Harrastin sitä niin monta kertaa, että oppi meni vihdoin perille ja hankin kurahousut joulukuussa odottamaan ensi kesää. Ja ehkä alussa tuli ilmi myös se, että keväällä pitää tarkkailla aktiivisesti etanatilannetta ja hoitaa homma ennen kuin se räjähtää käsiin.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Näin se menee, kuten aina. Tänä vuonna kauhunsekaisia tunteita aiheuttaa hieman kesän avoimet puutarhat -tapahtuma, johon saatamme hyvinkin osallistua. Moni kohta on kohentunut esittelykuntoon mutta onhan noita keskeneräisyyksiäkin vielä paljon. Esimerkiksi se viimeinen kuutio hiekkaa pitäisi jemmata johonkin keskeltä pihaa. Vielä ei ole aavistustakaan, mihin ne saisi tungettua. Tuskinpa vanhat hiekka-alueetkaan talven aikana niin paljoa painuvat, että niiden täydennykseen kuutiota menisi. Enemmän on kuitenkin intoa, suuria suunnitelmia ja sormien syyhyämistä kuin kauhuntunteita, joten iloisin mielin kohti kesää mennään.

Loistokärhöt 'Piilu' ja 'Jan Pawel II' hurmasivat viime kesänäkin.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.

Nappaa vapaasti tai ole nappaamatta.