Tammipakkaset paukkuivat tätä postausta aloitellessani. Mittari huiteli useamman päivän -25 asteen tietämillä ja ikkunoista sai katsella aurinkoisia puunlatvoja. Sen verran matalalle jää vielä tähän aikaan vuodesta aurinko, ettei se riitä valaisemaan juuri muuta, jos asuu montussa ja etelän puolella on korkeita puita. Oli kuitenkin valoisaa eikä tarvinnut lähteä lumitöihin kun harvemmin luntakaan pilvettömältä taivaalta satelee.
 |
| Hetkittäin aurinko valaisee puiden latvoja vähän alempaakin, jos etelän puolella ei ole juuri sillä hetkellä isoja puita edessä. Naapureiden kattoihin aurinko ei vielä läheskään yllä. |
 |
| Kompostiroskien vientireissulla tarkeni juuri ja juuri ottaa yhden otoksen sivupihalta. Hankeen uppoaa tällä hetkellä polvia myöten. |
Viikonloppuna tuli inspiraatio hieman näperrellä. Tein viime kesänä keijupuutarhaan yhden keijun, Sinikan. Se vaikutti kuitenkin yksinäiseltä, joten päätin talven aikana tehdä sille ensi kesäksi kavereita. Sinikkaakin piti hieman ehostaa, sillä sen värit olivat harmaantuneet kesän aikana. Korkeutta näillä keijukaisilla on varpaista päälaelle kuutisen senttiä, jos kaikki seisoisivat, joten aika pikkutarkkaa näpertelyä näiden tekeminen oli. Silmät maalasin nuppineulan kärjellä. Vinkiksi muille muovailumassasta näprääville, että työalusta kannattaa olla oikeasti puhdas. Minun alustalleni oli jostain tullut hiuksenhienoa tummaa nöyhtää, jonka huomasin vasta siinä vaiheessa kun olin pehmittänyt massat muovailukuntoon. En halunnut sekoittaa uusia värejä, joten virheen mukana oli elettävä (minulla oli vain keltaista, punaista ja valkoista massaa, joista sekoittelin mekot ja ihonväriä, loput yksityiskohdat maalasin). Keijuilla näyttikin sitten olevan kahden viikon sänki ihollaan ja päällään nukkaiset mekot. Onneksi sain suurimman osan nypittyä neulankärjellä, osan hioin pois kynsiviilalla kovettamisen jälkeen ja loput nöyhdät maalasin piiloon. Eihän tässä peikonpoikia oltu tekemässä!
 |
| Mimosan laitan mietiskelemään johonkin sammalmättäälle (siivet muuten ovat oikeasti samankokoisia, vaikka kuvissa näyttävät eriparisilta). Rautalangalla ankkuroin keijut maahan, etteivät linnut visko sammalten lisäksi keijujakin nurin. |
 |
| Roosa ihailee kämmenilleen lehahtanutta perhosta. Hiusnutturaa koristaa pikkuruinen ruusu. |
 |
| Sinikka lipsahti sormista lattialle ennen kuvaamista ja hassustihan siinä sitten kävi. Onneksi liima on keksitty, niin ei tule astetta karmivampaa keijupuutarhaa. |
Varastoissani on muutaman vuoden pyörinyt kaksi pikkuruista saviruukkua, joille en ole keksinyt oikein mitään käyttöä. Niissä ei ole pohjareikiä eikä lasitusta. Korkeutta on kymmenen senttiä ja leveimmältä kohdalta sisähalkaisija on vähän alle 9cm. Kuten kuvasta näkyy, ne kapenevat aika paljon alaspäin. Mieli tekisi käyttää niitä jotenkin puutarhassa mutta ainakaan vielä ideat eivät ole suvainneet ilmaantua. Kaltaiselleni laiskalle kastelijalle nämä eivät oikein sovellu kukkaruukuiksi.
 |
| Miten olette käyttäneet pieniä lasittamattomia saviruukkuja tai onko ideoita, mihin näitä voisi käyttää? Muuten kuin kaktusten ruukkuina? |
 |
| Loppuun vielä yksi ikkunanäkymä. Minusta tämä on jo lupaus keväästä, vaikka aurinko ei vielä ihan ikkunalaudoille saakka yletäkään ja pakkasta on -25,5 astetta (11.1.-22). |
Nyt on pakkanen lauhtunut ainakin hetkellisesti melkein nollaan. Aurinko saattaa pysyä leudommilla keleillä piilossa mutta ehkä seuraavan pilvettömän päivän tullessa eron nykyiseen näkee selvästi. Kuukausi sitten aurinko nousi puiden takaa vain hitusen näkyville ja nyt sen kaari kiipeää ainakin "auringonleveyden" verran korkeammalle. Kevättä kohti vauhti vain kiihtyy ja pian ensimmäiset säteet yltävät ikkunalaudallekin. Niitä aikoja odotellessa.
Kultaiset puunlatvat näyttävät kauniilta ♡ Pakkaspäivissä on kivaa auringonpaiste. Keijut ovat ihania ♡ Ne ovat hienoja yksityiskohtia puutarhassa. Lasittamattomia saviruukkuja olen nähnyt joskus jossakin lehdessä käytetyn leipomukset paistamisessa. Siinä kuvassa, jota muistelen,oli Leivinpaperia ruukussa ja sitten taikinaa. En ole kyllä itse kokeillut. Joskus olen nähnyt pienistä ruusuista tehtyjä pääsiäispupuja (maalia, huopaa, kartonkia...). Mukavaa viikon jatkoa!
VastaaPoistaAurinko on todellakin pakkaspäivien ilo! Nyt on pari astetta lämmintä ja heti tuntuu, että on pimeää kuin marraskuussa.
PoistaKiitos! Mitäpä keijupuutarha ilman keijuja olisi. Kiitos vinkeistä saviruukkujen uusiokäyttöön! Hetken aikaa mietin, miten ruusut aiheeseen liittyivät, mutta sitten tajusin, että ehkä automaattinen korjaus oli vääntänyt ruukut ruusuiksi :D Kun mainitsit asiasta, niin olen ehkä itsekin nähnyt sellaisia. Pistetään idea korvan taakse. Lapsista pupujen askartelu olisi varmasti hauskaa.
Mukavaa loppuviikkoa!
Sait tehtyä ihania keijuja ja varmasti parempi, että ajoit sängen keijujen poskilta pois :-D.
VastaaPoistaSäätilan muutos on aika huomattava. Viime päivien kuura ja kirkkaus on poispyyhkäisty ja nyt mittarissa on lukemana +2.9, puut menettivät lumikuorrutuksen ja tuulee melkoisesti. Saa nähdä millainen liukkaus on tien pinnoilla, ainakin portaan betoni on jäinen.
Eivät näyttäneet keijut kovin kauniilta. Sänkeä oli kasvojen lisäksi säärissä, käsivarsissa ja kaulallakin :D Nätimpiä ovat nyt.
PoistaTäälläkin oli päivällä pari astetta lämmintä ja tuuli navakasti. Tosin ennakkoarveluistani poiketen aurinkokin paistoi, mikä oli oikein mukavaa. Meillä ei ole vielä liukasta mutta kunhan taas pakastuu, niin varmasti on nastakengät tarpeen.
Hui, onpa siellä teillä ollut kylmää.
VastaaPoistaKauniita keijuja olet saanut aikaiseksi. Luovuus on ilo.
Mukavaa tammikuun jatkoa sinne teille.
Kiitos! Mukavaa tammikuun jatkoa!
PoistaAlkuviikosta oli kylmää meilläkin, ei paljoa voinut näyttää nenäänsä ulkona. Eipä tule mieleen ideaa ruukkujen suhteen, pohjareiättömät ovat hankalia, ovatkohan suojaruukuiksi tarkoitettuja?
VastaaPoistaKipakat pakkaset eivät houkuttele ulkoilemaan. En tiedä, mihin tarkoitukseen nuo ruukut on tarkoitettu. Vaikea kuvitella, että lasittamaton ruukku pitäisi niin hyvin vettä, että sitä voisi huoletta käyttää suojaruukkunakaan. Tai mistä minä tiedän, en ole testannut. Vähän hankalan malliset ovat kyllä suojaruukuiksi. Jos eivät muuhun kelpaa, niin saahan ne helposti rikottua isomman ruukun salaojitukseksi.
PoistaSöpöt keijut! Hyvin sait partahaivenet putsattua, sillä ei niitä ainakaan kuvissa erottanut. Olet kyllä taitava miniatyyritaiteilija. Miten saat lapsesi jättämään nuo rauhaan? Varmasti kiinnostavat heitäkin.
VastaaPoistaEnpä keksi ruukuille ideoita. Iäisyys sitten, kun paperiaskartelu oli muodissa, tein ruusukkeita, jotka laitettiin tuollaisiin ruukkuihin. Pallon muotoiseen kukkasieneen kiinnitettiin vieri viereen hammastikkuja, joihin rullattiin kreppipaperia.
Aurinko kultaa puiden latvat upeasti. Tuollaisista näkymistä onkin tänä talvena saanut nauttia. Nyt piha on yhtä jäätikköä, eikä luntakaan enää paljon ole.
Hyvää viikonloppua sinulle!
Kiitos! Aika hyvin nöyhdät lähtivätkin ja maalilla sai loput piilotettua. Lapset jättivät yllättävän hyvin viime kesänä Sinikan rauhaan, uusia keijuja en ole heille vielä näyttänytkään. Tulee sitten kesällä kivana yllätyksenä. Taisin muuten kesällä sanoakin lapsille, että ei saa mennä koskemaan keijuun, ettei se vain lähde pois.
PoistaTaitaa jäädä paperiaskartelut ruukkuihin tekemättä. Ei ole sellaiset koristukset ihan minun juttujani. Ehkä joku kuningasidea vielä ilmaantuu joko omaan päähän tai sitten tänne blogin kommentiksi.
Täällä on paikoin liukasta mutta ei vielä ihan mahdotonta kuitenkaan. Eilen tuuli sen verran navakasti, että maanpinta ei paljoa lämmennyt eikä lumi sulanut. Tänään onkin taas ollut pakkasella ja tuuli vain yltyy. Vaikka pakkasta ei paljoa olekaan, niin kyllä rupeaa hytisyttämään luita ja ytimiä myöten kun astuu ovesta ulos.
Hyvää viikonloppua sinullekin!
Upeita keijuja mahtavia yksityiskohtia täynnä! Ruukuista tuli ensimmäisenä mieleen pienet maalatut tai päällystetyt mökit.
VastaaPoistaKiitos! Kokeilin viime kesänä liimata kuumaliimalla kiviä toisen ruukun kylkeen mutta ne karisivat pois heti ensimmäisessä sateessa. Huokoinen saviruukku ilmeisesti kostui liikaa eikä liima enää pitänyt. Ehkä maali pysyisikin niissä paremmin kiinni. Laitetaan idea hautumaan.
Poista