lauantai 1. tammikuuta 2022

Puutarhavuosi 2021

Menneestä vuodesta on tapana tehdä usein jonkinlainen kooste. Olen muutamana vuonna aloittanut jo vuoden lopulla tämän Puutarhavuosi-haasteen mutta tänä vuonna aivot taisivat käydä vähän hitaalla ja haaste jäi laittamatta liikkeelle. Ajattelin kuitenkin tehdä koosteen tähän samaan pohjaan (löytyy täältä kun vain vaihdatte vuosiluvut). Mitäpä sitä kelvollista vaihtamaankaan.

 1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
Siirsin talviajan mineilyharrastukseni puutarhaan, johon tein pienen keijupuutarhan. Toisin kuin Nestorin asumus, keijujen alue ei ole niin tarkasti missään mittakaavassa. Kirosin myös suunnilleen joka toinen päivä lintuja, jotka kävivät mylläämässä keijujen sammalet sekaisin. Kokeilin myös etanoiden keräämistä... monen viikon ajan ja suunnilleen sadan nilviäisen vuorokausitahtiin. Kirosin sitäkin touhua. Ja sitä, että laitoin kasvimaalle harsot jo hyvissä ajoin keväällä aikaisemman ja suuremman sadon toivossa enkä tajunnut, että etanoista voisi tulla sellainen riesa kuin siitä lopulta tuli. Paljon kiroamista yhdelle kesälle!
Keijupuutarha on osa varjokujaa.
2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Lapasestahan se taas lähti jo heti alkukesällä ja paheni vain kesän edetessä. Piti kai purkaa johonkin ne etanoiden aiheuttamat raivontunteet. Luulisin, että kaikki kesälle suunnittelemani jutut tuli toteutettua. Ihan tarkkaan en edes muista, kun en tainnut laittaa suunnitelmia mihinkään ylös.
Vasemmalla 2020 pihakartta (luumutarhan laajennus ei ehtinyt kuvaan), oikealla 2021, jossa eivät näy varjokujan jatko, marjapensasalue valmiina sekä kärhökaaripenkin eteen tullut uuden alueen alku. Hiekkakasakin on kuvan oton jälkeen pienentynyt huomattavasti.
3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Pienissä erissä niitä taas hivuttautui puutarhaan ja kaikille löytyi paikkakin. Ja ne joille ei löytynyt, ovat kellarissa odottamassa ensi kesää.

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

Kaukasiantörmäkukka 'Perfecta' lähti keväällä hyvin kasvuun mutta päätti syystä tai toisesta nuupahtaa jo alkukesällä. Se ei siitä kesän aikana enää vironnut mutta onneksi satuin talvella kylvämään sen siemeniä ja muutama uusi taimi pääsikin jo paikkaamaan emokasvin menetystä. Kesällä navakka tuuli taittoi pinkin kerrannaiskukkaisen jaloritarinkannuksen ainokaisen verson maata myöten poikki. Sekään ei jaksanut enää lähteä uudelleen kasvuun, mutta paikka on merkattu siltä varalta, että keväällä juurakko alkaisi puskea vihreää. Muita menetyksiä ei tainnut tulla.
Toissa talvena menetin kaikki muut palloesikkoni paitsi tämän yksilön. Tämäkään ei kukkinut näin hyvin entisellä paikallaan. Syksyllä hankin tämän lähistölle punaisen palloesikon kun kerta löytyi paikka, jossa selvästi viihtyvät.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?
Iloisesti soliseva luonnonpuro ja kunnon metsäpuutarha ovat edelleen salaisten (täh?) haaveiden listallani.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2021?
a. Sää
b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?

Toukokuun lopun kylmä jakso ei ilahduttanut lainkaan pitkän lämpimän jakson jälkeen. Jo ulkoilmaan tottuneet kasvit joutuivat kärvistelemään koleassa ja hämärässä varastossa pari viikkoa kun ulkona lämpötila pysyi sinnikkäästi lähellä nollaa. Kesäkuu oli meillä todella sateinen mutta onneksi myös lämmin. Sateet loppuivat juhannukselta kuukauden ajaksi kunnes heinä-elokuun vaihteessa alkoi taas uusi sadekausi. Vuodenajat olivat kuitenkin selkeästi erotettavissa toisistaan niin eikä tarvinnut arpoa, oliko kesä tai talvi säiden puolesta kevättä tai syksyä. Niin ja ne etanat muistan varmasti vielä vuosien päästä.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?
Näiden kasojen kärrääminen oli puolet urakasta. Hiekkaa jäi vielä kuution verran odottamaan ensi kesää.
No, kaivoin sekä kasvimaalta että varjokujalta nurmet ja osan mullasta pois ja kärräsin tilalle kolme kuutiota hiekkaa. Samanlainen kasa kivituhkaa siirtyi nuotiopaikalle, marjapensasalueen katteeksi sekä suopuutarhaan johtavalle polulle, josta kaivoin myös nurmet pois. Niin ja kaivoinhan myös polun kompostien ja kasvimaan väliin, suon pohjalta parin neliön alueelta nurmet pois ja laajensin pikkuisen kantopuutarhaa. Aivan loppusyksystä keksin madaltaa kärhökaaripenkin edustalla ollutta kumparetta ja olosuhteiden pakosta jouduin nostamaan maasta löytynyttä kiveä ylöspäin ja aloittamaan sen ympärille uuden istutusalueen. Ehkä näissä oli sen verran saavutusta, että ei kannata jatkaa listaa mitättömillä kasvien siirroilla. Sen verran pitää kyllä mainita, että isäntä osallistui nuotiopaikan tekoon sekä kärräsi kasvimaan käytäviltä multaa naapuriin (kyllä vain ja ihan luvan kanssa!) ja hiekkaa tilalle.
Suontekele. Keväällä oikeaan reunaan ylös on tulossa rivi kuunliljoja.
8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?
Varmaankin puutavara etu- ja takapihan seinäkkeisiin. Tai sitten syksyn alelöydöt mutta se selviää vasta kesällä.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?
Sinikatana 'Alba': tokihan ne olivat kauniita ennenkin mutta viime kesänä kaikki yksilöt kukkivat niin perusteellisesti kuin vain toivoa saattaa ja kasvoivat sen verran kookkaiksi, että osan sai jaettua.
Sinikatanat selvästi nauttivat heinäkuun helteistä, samoin niiden takana olevat maksaruohot.
11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?
Ehkä pasuunakukka, joka sai riesakseen vihannespunkkeja eikä todennäköisesti siksi edes kukkinut koko kesänä. Se ei näe enää ensi kesää, vaikka vuosi sitten merkitsin sen positiivisimmin yllättäneeksi kasviksi.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

Ne maa-ainekset, puutavara ja raudoitusverkot.
Tänne upposi iso osa hiekkakasasta.
13. Mitä opit?
Että kaatosateessa kuratakki ei riitä, tarvitaan myös kurahousut ellei halua puutarhuroida märissä pöksyissä. Harrastin sitä niin monta kertaa, että oppi meni vihdoin perille ja hankin kurahousut joulukuussa odottamaan ensi kesää. Ja ehkä alussa tuli ilmi myös se, että keväällä pitää tarkkailla aktiivisesti etanatilannetta ja hoitaa homma ennen kuin se räjähtää käsiin.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Näin se menee, kuten aina. Tänä vuonna kauhunsekaisia tunteita aiheuttaa hieman kesän avoimet puutarhat -tapahtuma, johon saatamme hyvinkin osallistua. Moni kohta on kohentunut esittelykuntoon mutta onhan noita keskeneräisyyksiäkin vielä paljon. Esimerkiksi se viimeinen kuutio hiekkaa pitäisi jemmata johonkin keskeltä pihaa. Vielä ei ole aavistustakaan, mihin ne saisi tungettua. Tuskinpa vanhat hiekka-alueetkaan talven aikana niin paljoa painuvat, että niiden täydennykseen kuutiota menisi. Enemmän on kuitenkin intoa, suuria suunnitelmia ja sormien syyhyämistä kuin kauhuntunteita, joten iloisin mielin kohti kesää mennään.
Loistokärhöt 'Piilu' ja 'Jan Pawel II' hurmasivat viime kesänäkin.
Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.


Nappaa vapaasti tai ole nappaamatta.

24 kommenttia:

  1. Mukavaa oli lukea koostettasi. Paljon olette hiekkaa ja muuta maata siirtäneet. Uusi puutarhakausi alka aina jossain vaiheessa talvea jo pyörimään mielessä. Pikkuisen jo puutarhakauden aloitusta voi jo odotella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kottikärryn työntelyyn alkoi jo kyllästyä; pahimmillaan toiseen suuntaan kärry oli täynnä hiekkaa ja paluukyydissä multaa. Muutaman kottikärryllisen hiekkaa kippasin lasten hiekkalaatikkoonkin kun ei vain jaksanut työnnellä sitä enää pidemmälle :D Jospa keväällä uudella innolla jaksaisi paremmin tuhota loput kasasta. Tässä voisi jo pian aloitella hankikylvöjen suunnittelua.

      Poista
  2. Hieno kooste, hyviä ja mielenkiintoisia näkökulmia puutarhavuoteen. Vuosi 2021 oli hieno puutarhavuosi. Näiden vastauksiesi kautta tuli myös kannustusta ja lohtua puutarhaharrastukseeni, kun minulla ei ole aina ihan kaikki uudet puutarhailujutut sujunut kuin Strömsössä. Vuosi on vaihtunut ja katseet voi jo suunnata kohti kevättä. Onnellista puutarhavuotta 2022 sinulle ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Viime vuosi jäi kyllä selvästi plussan puolelle, vaikka ihan kaikki ei minullakaan sujunut kuin piti. Kiva kuulla, että sait vertaistukea täältä. Pian voi aloitella hankikylvöjä ja päivä päivältä kevätkin on lähempänä. Onnellista ja kukkaisaa uutta puutarhavuotta!

      Poista
  3. Kiva postaus! Puutarhassa on kiva suunnitella ja haaveilla, joskus ne parhaat ideat tuleekin ihan siinä tehdessä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Monta ideaa onkin tullut silloin kun eksyy vähän alkuperäisestä suunnitelmasta tai joutuu muuttamaan suunnitelmia jonkun kivenjärkäleen takia.

      Poista
  4. Mukavaa oli lukea vuoden koosteesi. Tuli minullekkin kottikärryt tutuiksi sillä multaa tuli todella paljon kärrättyä syksyllä viimeiseksi hantitusta 13 kuution kasasta. Ehkä siitä tuli vähän yli puolet kärrättyä ja nopeasti laskettuna ehkä 700 kottikärryllistä, no en minä niitä kaikkea ihan yksin kärrännyt mies auttoi kyllä. Harmi että sinulla tuli menetyksiä minulla näin äkkiseltään ajateltuna ei tainnut olla yhtään. Minäkin haluaisin punaisen ja valkoisen palloesikon minulla on vain sitä samaa kuin sinulla kuvassa mutta ne on lisääntynyt ihan hurjaa vauhtia. Olisi kiva saada niistä ihan oma alueensa kaikkia kolmea väriä. Ihanat kärhöt sinulla on kuvassa. Toivottavasti minä saan nauttia myös ensi vuonna niiden kukista. Odotan myös innolla kevään tuloa ja mitä se tuo tullessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Teilläkin on ollut iso kasa kärräämistä syksyllä. Eipä nuo kaksi menetystä harmita juurikaan. Toivon kyllä, että se ritarinkannus lähtee versomaan uutta juuresta. Minulla oli valkoinen palloesikko, mutta se kuoli toissa talvena. Silloin hävisikin minulta valtavasti kestävämpiäkin kasveja. Jos syksyllä hankkimani punainen palloesikko lähtee viihtymään yhtä hyvin kuin tuo liila, niin hankin vielä uuden valkoisen.
      Ihan varmasti saat nauttia ensi kesänä kärhönkukista. Hankit syksyllä sen verran kookkaat taimet, että kukkivat takuuvarmasti. Kiva sitten nähdä, millaisia ihanuuksia ne ovat. Muista laittaa niistä blogiisi paljon kuvia! Kukapa ei odottaisi kevään tuloa ;)

      Poista
  5. Paljon on tapahtunut. Ihana tuo keijujen alue! Mahtava idea nuo ilmakuvat, missä voi tarkastaa muutokset. (OLen sitä aiemminkin ihaillut.)
    Hyvää alkanutta vuotta ja antoisaa puutarhailua!
    (Olisi usein tehnyt mieli kommentoida postauksiisi, mutta jostain syystä se ei munun kännykälläni onnistu, vain tällä tietokoneella. Nestorin joulupuuhia oli mukava seurata.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tekniikan kanssa joutuu välillä taistelemaan. Harmi kun ongelmat osuvat myös puutarhablogeihin eikä johonkin "tarpeettomampaan". Kiva kuitenkin kuulla, että seurasit Nestorinkin puuhia :)
      Hyvää alkanutta vuotta!

      Poista
  6. Joo, muistan tämän haasteen. Saatanpa napata ja toteuttaa, kun tässä on vielä tovi oikeaan kevääseen.
    Palaan lukemaan juttusi ja katsomaan kuvat tarkemmin paremmalla ajalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nappaa toki haaste vastaan ja tervetuloa paremmalla ajalla takaisin!

      Poista
  7. Mukava kooste💚 Nuo etanat tosiaan täytyy ottaa syyniin heti huhtikuussa. Olen merkannut sen kalenteriinikin👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minä sain sellaisen muistutuksen viime kesänä, että muistan etanasyynin varmasti ilman kalenteriakin :D

      Poista
  8. Tämä piti lukea vielä uudelleen, sillä ensimmäisellä kerralla en ehtinyt kommentoimaan. Haasteesi on näppärä tapa käydä puutarhakausi läpi eri kulmista katsoen. Voihan etanat! Toivottavasti ensi kesänä riesa ei toistu. Sait joka tapauksessa paljon aikaan ja puutarhasi rehevöityy sekä kukkaloisto komistuu vuosi vuodelta. Kärräämistä ja kaivamista on ollut ihan hurjasti.
    No, iloa saat valmistuneista asioista ja tuuheutuneista kasveista!
    Pitääpä katsoa, jos saisi aikaiseksi oman arvioinnin tämän haasteen pohjalta. Viimeiset vieraat (poika ja hänen vaimonsa) lähtivät juuri kotia kohti, joten ehkä tässä pääsee taas perusarkeen kiinni ja aikaa löytyy jälleen blogimaailmaan paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan joudun vielä keväällä keräämään etanoita, mutta tuskin niitä enää niin paljoa on kuin viime kesänä. Ja nyt jätän harsot keväällä laittamatta, niin saavat muuttomatkoilta palaavat nälkäiset rastaat hoitaa osan työstä. Kaikki viime kesän maa-ainesten kärräämiset veivät puutarhaa paljon eteenpäin ja helpottavat sen hoitoa jatkossa. Kasvimaan ja varjokujan nurmikäytävät olivat aika hankalat ajella ruohonleikkurilla ja niistä levisi rikkaruohoja helposti kukkapenkkeihinkin. Hiekkapintaisina pysyvät siistimpinä. Toivottavasti kuitenkin tulevana kesänä pääsisi vähän vähemmällä kärräämisellä.
      Tartuhan haasteeseen. Kuten Between tuossa totesi, kevääseen on vielä tovi aikaa ja sitä odotellessa voi keksiä jutunjuurta vaikka erilaisista haasteista.

      Poista
  9. Ihan hengästyttää, kun lukee kaikkea sitä, mitä olet ehtinyt viime kaudella tekemään! Ja mahdat varmasti odottaa innolla uutta kesää, kun valmiit istutukset kasvavat ja muut pihan uudet kohteet taas pääsevät virkistyskäyttöön! Etanakokemus oli varmasti hirveä, itse löysin loppukesällä niin paljon kotiloita uudelta istutusalueelta, että saapa nähdä, miten ovat vallanneet munillaan mulloksen ja odottavat uusia kasveja syötäväksi!! Haasteesi on hyvin koottu katsaus kaudesta, eiköhän siihen tule talven mittaan tartuttua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan todella innokkaasti ensi kesää ja varsinkin sitä, miten syksyn uudet hankinnat lähtevät kasvuun. Toivottavasti saat kotilot kuriin. Minun pitää myös tarkkailla lehtokotilotilannetta, sillä syksyllä löysin pari tontin rajalta pusikosta. Ne yksilöt eivät ehtineet edes talvea nähdä mutta pitää olla varuillaan, jos ovat ehtineet munia ja jälkikasvu keksii mönkiä puutarhaa kohti.
      Kiva, jos sinäkin innostut tekemään tämän haasteen.

      Poista
  10. Olipas kiva lukea tämä 🤍 Sitä en vaan voi olla (jälleen) ihmettelemättä, miten ihmeessä ehdit ja jaksat (ja myös viitsit 😉 ) tehdä noin hirveästi yhden kesän aikana. Mutta siis etanoiden kanssa on taisteltu täälläkin ja se on oikeastaan isoin asia, mikä puutarhanhoitomotivaatiota on parina viime kesänä todella pahasti syönyt. Vähintään yhtä pahasti kuin nuo tuholaiset kasveja...
    Haasteeseen tarttumisesta en vielä tiedä, vaikka houkuttaakin toisaalta. Aika moneen tuossa alkuvaiheessa olevista kysymyksistä vastasin jo heti aluksi mielessäni "d" :) Mukavaa alkanutta vuotta Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Minusta on mukava puuhailla ulkona ja jostain sitä ylimääräistä energiaa tuntuu kesällä riittävän vaikka minkälaiseen ahertamiseen. Etanoita keräsin kyllä enemmän sillä kuuluisalla "potutusvoimalla". Jospa meidän kummankaan ei tarvitsisi enää ensi kesänä niiden kanssa tapella.
      No jos olet jo valmiiksi miettinyt vastauksia, niin eihän siinä kauaa mene kun naputtelet postauksen valmiiksi ;) Mukavaa alkanutta vuotta sinullekin!

      Poista
  11. Oot kyllä ollut tehokas muussakin kuin kiroilemisessa! Ja tuo keijupuutarha on kaikesta huolimatta tosi söpö <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ehkä täällä on jotain muutakin tehty :D Kiitos! Keijupuutarha on minustakin söpö. Pitää ehkä näprätä sinne linnunpelätti, jotta sammalet pysyisivät paremmin paikoillaan.

      Poista
  12. Kivoja nuo ylhäältä otetut pihakuvat. Niistä varmasti hahmottaa pihan ihan eri tavalla. Paljon olet saanut tehtyä uutta kesällä. Nappasin sinulta tämän haasteen. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ilmakuvista ainakin näkee, miten paljon on nurmikkoa hävinnyt edellisen kuvan oton jälkeen. Kivaa! Käynpä heti kurkkaamassa.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!