Talvi-illan sininen hämärä

Terveiset täältä talvisista maisemista! Lämpötilakin on mukavan talvinen: -9 astetta tätä kirjoittaessani. Kauan jatkuneen vesisateen ja loppusyksyn synkkyyden jälkeen valkoiset maisemat ja hangella kimmeltävät timantit tuntuvat oikein mukavilta. Aamun ja iltapäivän sinisistä hetkistä puhumattakaan!

Jaloangervojen kuihtuneet kukinnot näyttävät todella kauniilta pakkaslumen kuorruttamina.

Pari postausta sitten kerroin, kuinka paljon kookas siperianpihtamme roskaa pihaa. Tässä kyseinen, harvemmin kokonaan kuvaan mahtuva roskaaja.

Sivupihaa illan hämärässä. Kärhökaaresta en leikannut kärhöjä syksyllä, joten ne ovat alkaneet kerätä lumikuormaa päälleen.

Lumentulo paljastaa hyvin kaikki pihalla liikkujat, tosin lapset ja Karo saavat sotkettua halutessaan kaikki jäljet hyvin tehokkaasti. Sen verran kuitenkin ehdin ulkoillessa huomata, että rusakko oli käynyt kaivelemassa kärhökaaripenkkiin kuoppia kurjenpolven, bellisten ja sammalleimujen kohdalle. Kummasti ne löytävät hangen alta juuri ne kohdat, missä on jotain vihreää. Painavatko ne jo syksyllä mieleensä sopivat talvieväspaikat vai haistavatko herkut hangen päältä? Tuskin sentään ovat istutuskarttoja käyneet lumettomaan aikaan piirtämässä. Myyrien ja hiirien jälkiäkin löytyy ja joitakin on jäänyt loukkuihin. Ennakkoaavistukseni melko hyvästä myyrävuodesta taisi osua kohdilleen. Toivottavasti jyrsijät eivät kuitenkaan saa puutarhassa pahaa tuhoa aikaiseksi.

Takapihalla ei näy edes jäniksen jälkiä. Taisivat lumien tulon jälkeen siirtyä kulkemaan metsän puolella. Tällä puolella pihaa kun suurin osa kukkapenkeistä on verkotettu.

Viimeisetkin kausivalot on nyt viritetty. Seinän vierustan havulaatikoista en saanut kelvollista kuvaa toisin kuin tästä varjokujalle johtavasta portista.

Siirrytään illan hämärästä sisälle. jossa asustaa uusin perheenjäsenemme. Lapset ihastuivat kaveriin saman tien eikä minuakaan haittaa, että joku ahkeroi täällä vaikka joka päivä valittamatta lainkaan. Sitä uusi tulokas nimittäin tekee. Lapset antoivat hänelle nimen Nuu-Nuu Teletappien robotti-imurin mukaan. Virallisesti hän on Xiaomi Roborock S6 Pure (ei maksettu mainos) ja näin parin päivän kokemuksen perusteella hän tekee työnsä varsin hyvin. Nurkkiin jää pikkuisen roskaa ja parista pienemmästä matosta joudumme luopumaan, mutta muuten Nuu-Nuu hoitaa työnsä vallan mainiosti. Karon karvatkin hän vetää vaivatta sisuksiinsa jopa matolta, jota saa keskuspölynimurilla hinkata pari kertaa ennen kuin siivousjälki on tarpeeksi hyvä. Ääntä hänestä lähtee 58-60dB, mikä vastaa ihmisen puheääntä (huom. puheääntä, ei lähimainkaan lasten mekastusta!). Ei siis liian meluisa kaveri minun mielestäni.

Lapsi on terve kun se leikkii, ehkä aikuinenkin. Kuinkahan lie kotitonttujen laita?

Tässä vielä esimakua siitä, mitä on aivan pian Nestorin ystäville luvassa. Minikämpässä jouluun valmistautuminen taitaa alkaa adventtikyntteliköstä.

Hyvää ensimmäistä adventtia!