Talvikausi aloitettu

Keijupuutarhakin vaipui vihdoin talvilepoon. Eilen mökki oli vasta puoliksi hautautunut hankeen.

Talvi näyttäisi vihdoin alkaneen ainakin täällä päin Suomea. Eilen maa oli noin viiden sentin paksuisen lumivaipan alla, tänään lunta oli vähintään kolme kertaa paksummalti. Lumikolat ja -lapiot on kaivettu varaston kätköistä ja piha kolattu jo kahdesti. Tänään on tuullut sen verran navakasti, että puita ja pensaita koristanut höttölumi on karissut pois, mutta onneksi kävinkin jo eilen kuvaamassa näkymiä, niin jäi jotain talteenkin.

Mustilanhortensian pitsimäiset kukinnot keräävät todella kauniisti kevyttä pakkaslunta. Kuivuneita kukkia pilkistelee lumen seasta hyvin viehättävästi.

Takapihalla lumiset luumupuut erottuivat livenä kauniimmin kuin kuvassa.

Joku pikkujyrsijä oli taapertanut naapurin lintujenruokintapaikalta meille (tai toisinpäin, jos tulkitsin jälkiä väärin). Vähän isompi ei-jyrsijä ehti melkein sotkemaan jäljet.

Sidoin syksyllä kuivaamani pihlajanmarjat oksaan ja laitoin tarjolle etupihalle. Jospa naapurin lintulaudalta joku tirppa kävisi hakemassa hiukopalaa, vaikka vähän avoin maasto tässä onkin.

Meillä oli maanantaina melkein kymmenen astetta pakkasta ja tuuli hyvin raa'asti. Tuli mieleen tarkistaa, miten varastossa kasvit jaksavat. Oletin, että siellä olisi vielä muutama aste lämmintä, mutta ilmeisesti tuuli jäähdytti rakennuksiakin sen verran tehokkaasti, että varastossa oli kastelukannuun alkanut tulla jo ohutta jääriitettä veden pintaan. Koska pakkasjaksolle ei näyttänyt ennusteissa loppua tulevan, päätin nostaa loputkin kasvit varastosta kellarin puolelle. Viimeistä alppiruusulaatikkoa nostaessani olin hyvin tyytyväinen, että kaikki kasvit sopivat sittenkin ongelmitta kellariin. Illuusio särkyi, kun kellarista poistuessani näin syyssyrikän odottavan vielä siirtoa. Leikkasin sitä varastoon tuodessani aika vähän, sillä haluan siitä ensi kesäksi vähän suuremman. Melkein teki mieli hakea sakset ja typistää syrikkää reilusti, sillä pitkät oksat hankaloittavat taakse jäävien kasvien kastelua. Tiivistämällä ja uudelleen kasveja järjestelemällä kaikki ruukut mahtuivat ainakin jollain lailla kellariin.

Hyllyt täynnä kasveja alppiruusuista pelargoneihin. Kellarista on vähän vaikea ottaa kuvia kun ei pääse peruuttamaan tarpeeksi kauas.

Kuva kellarin luukulta. Jäi tuohon sähkölämmittimen eteen kuitenkin vielä pieni tila käydä tarkistamassa kasvien vointia talven aikana.

Kolme keskikokoista ulkotalvetukseen menevää alppiruusun tainta jätin vielä pariksi päiväksi varastoon odottelemaan lunta. Tänään aamulla kävin hakemassa ne sieltä ja kyhäsin pahimmilta tuulilta ja pakkasilta suojaavan hökötyksen niille ja helmililjaruukuille. Alkuperäinen suunnitelma oli kaivaa alppiruusuruukut majapenkin hiekkaan, mutta unohdin ottaa lapion mukaan enkä enää viitsinyt lähteä niitä hakemaan. Onpahan toisaalta myöhemmin helpompi käydä pelastamassa ruukut kellariin, jos nämä lumet sulavat ja tuleekin yhtäkkiä todella kovat pakkaset.

Helmililjat ja alppiruusut saivat ympärilleen kesän rakennusprojekteista jääneitä heinäseipään pätkiä. Pari kapulaa laitoin helmililjaruukkujen päälle, jotta korkein alppiruusu ei katkeaisi päälle tulevan styroksilaatikon painosta.

Laatikko lepää ruukkujen ympärille laitettujen seipäänpätkien varassa. Alareunoista ilman pitäisi päästä hyvin kiertämään. Lapioin kuvan oton jälkeen laatikon ympärille ja päälle vielä lunta, jotta lämpötila pysyisi tasaisempana.

Pitäkää peukkuja noille kolmelle alppiruusulle, jotka joutuivat uhrautumaan epätieteellisen talvetuskokeeni vuoksi! Täällä on nimittäin pakkanen vain kiristymässä ja jo viikonloppuna pitäisi olla kaksinumeroisia pakkaslukemia. Hyvästi marraskuun musta maa ja vesisateet, tervetuloa talvi!