Toivepostaus: kärhöt puutarhassa

Kottikärryn kääntöpiiriltä Päivi toivoi postausta kärhöjen yhdistelystä ja sijoittelusta. Tätä voisi oikeastaan sanoa jo mieliaiheekseni, sillä rakastan kärhöjä, erityisesti niitä isokukkaisia primadonnia. Silmäkarkkia on siis luvassa. Viime talvi kuritti kärhöjäni, joten osa postauksen kuvista on toissakesältä. Onneksi vain yksi pieni alppikärhö heitti henkensä kokonaan ja koska tämä talvi vaikuttaa toistaiseksi olevan suosiollinen, uskon ensi kesästä tulevan taas normaali kärhövuosi. Esittelen tässä postauksessa, missä olen itse käyttänyt kärhöjä. Kuvissa näkyy myös niiden seuralaisia.

Kärhöjä voi yhdistää muihinkin köynnöksiin. Tässä 'Hagley Hybridin' kanssa kiipeilee vaaleanpunaisia tuoksuherneitä.

Samassa seinäkkeessä kiipeilee myös 'Multi Blue', joka kukki lähinnä seinäkkeen alaosassa 'Hagley Hybridin' täyttäessä yläosan.

Edellisten kuvien seinäke on patiopenkin päädyssä ja toimii kevyenä tilanjakajana. Tästä näkee hyvin, kuinka matalaksi 'Multi Blue' jäi viime kesänä. Mielenkiinnolla odotan tulevaa kesää.

Toissa kesänä kärhökaaripenkin kärhöt kukkivat komeasti kaariportissa. Kuvan ottamisen jälkeen porttiin on istutettu vielä kaksi kärhöä lisää.

Kärhökaaripenkin kärhöistä huomaa, kuinka eri kokoisia eri kärhölajikkeet voivat olla. Jos porttiin olisi istutettu vain mataliksi kasvavat 'Justa' (vaaleanlila yläkuvassa oikealla) ja 'Piilu' (vaaleanpuna-valkoinen portin vasemmalla puolella), kukintaa olisi puolesta metristä 1,5 metrin korkeudelle. Vastaavasti pelkkä 'Jan Pawel II' (valkoinen ylhäällä) ja 'The President' (tummanvioletti) jättäisivät portin alaosan paljaaksi. Portin etuosassa kasvavat nyt lisäksi 'Prinsess Kate', joka täyttää portin oikean puolen aivan ylös saakka sekä 'Comtesse Bouchaud'na' istutettu 'Hagley Hybrid', joka tuo vasemmalle puolelle keskikorkeaa kukintaa. Kokeilen ehkä ensi kesänä ohjata 'Justan' ja 'Piilun' versoja enemmän hajalleen, jotta alaosaan tulisi kukintaa laajemmalle alalle. Laitoin tuohon "ehkä" siksi, että kärhöt eivät aina noudata puutarhurin suunnitelmia ja ohjailuyrityksiä, vaan valitsevat oman tiensä.

'The President' edessä ja 'Jan Pawel II' takana.

Kärhöjä voi käyttää myös maanpeitekasveina. Minulla on kasvanut aurinkopenkissä muutaman vuoden tiukukärhö 'Arabella' maata myöten. Se sopiikin erityisen hyvin maanpeitekasviksi, sillä se ei osaa itse kiivetä tukeen eikä näin ollen ole koko ajan kietoutumassa naapureihinsa.

'Arabellan' kavereina kasvaa etualalla korkeita maksaruohoja, oikeassa reunassa siperiankurjenmiekkaa, aidan edessä tarhakeijunkukka 'Hans' ja aidalla loistokärhö 'Elsa Späth'. Belliksiä pilkottaa vähän joka puolella.

'Arabella' sopii minusta todella kauniisti komeamaksaruoho 'Herbstfreuden vaaleanvihreisiin nuppuihin ja kiven tummanharmaaseen sävyyn.

Aidalla kiipeilevä 'Elsa Späth' on yksi suosikkilajikkeistani.

'Elsa Späth' aidan toiselta puolelta. Olen ohjaillut versoja tukikeppien avulla aitaa kohti ja pujotellut niitä sitten aidan rakosista.

Kärhöjen ohjailu paksumpiin tukiin, kuten ylläolevan kuvan aitaan tai alapuolella lampunjalkaan ei ole ihan helpoin mahdollinen homma. Kärhöt osaavat kietoa lehtiruotinsa hienosti halkaisijaltaan alle 1,5cm tukiin, mutta tarvitsevat apua siitä paksumpien tukien kanssa. Yleensä olen tökkinyt risuja kärhön tyvialueen lähistölle ja ohjaillut versoja kiipeilemään niitä myöten oikeaan suuntaan. Joskus olen myös kiinnittänyt tuen yläpäähän narun, jonka toisen pään olen sitonut kivenmurikkaan kärhön juurelle. Lieriöksi kiepautettu kanaverkkokin toimisi hyvin, mutta se taas näkyisi minusta liikaa ennen kuin kärhö peittää sen. Risut ovat huomaamattomampia. Mutta ihan eniten vaivaa aiheuttaa tuuli, sillä se heittää varsinkin aitaa vasten kasvavan Elsan versot hujan hajan keijunkukkien sekaan. Voi kun olisikin tyyntä juuri silloin kun kärhöt ovat vasta saamaisillaan otteen tuestaan!

Mantsuriankärhö kukki toissa kesänä näin kauniisti. Viime kesän se vietti maan alla, joten vähän jännittää, onko se heittänyt henkensä kokonaan vai nouseeko iloisesti keväällä.

Kärhöjä voi kasvattaa myös ruukussa. 'Hagley Hybrid' kiipeilee tuoksuvatukan oksista punotussa kartiossa. En löytänyt kuvaa, jossa näkyisi ruukkukin, mutta voitte itse kuvitella kuvan alapuolelle sellaisen.

Erityisesti loistokärhöt sopivat myös pensaiden oksille kiipeilemään. Viini- ja tarhaviinikärhöistäkin löytyy hyviä lajikkeita, jotka eivät hukuta heti pensasta alleen. Kiipeilytueksi kannattaa valita melko jäykkäoksainen pensas, joka ei leviä holtittomasti juurivesoilla. Esimerkiksi syyshortensia sopii minusta hyvin kärhön kaveriksi ja toistaalta angervoita en itse ainakaan yhdistäisi kärhöihin. Ruusut ja kärhöt sopivat upeasti yhteen, mutta kannattaa valita sellainen ruusu, joka ei valtaa koko kukkapenkkiä. Alppikärhöjä ja vastaavia aikaa myöten hyvin kookkaiksi kasvavia kärhöjä voi kokeilla kasvattaa puiden rungoilla.

'Voluceau' on toistaiseksi kiipeillyt risutornissa, mutta tänä kesänä sen takana olevan syyshortensian pitäisi olla jo tarpeeksi suuri kiipeilytueksi.

Kellarissa on nyt talvehtimassa neljä kärhöä, joille on suunnitteilla sopivat kasvupaikat ja tuet. Toivottavasti pääsen kesällä esittelemään niiden lisäksi myös viime kesänä istutettujen alppikärhöjen kukintaa. Enkä panisi pahakseni, jos tästä vuodesta tulisi ennen näkemättömän loistokas kärhöjen kukintavuosi.