torstai 28. tammikuuta 2021

Pikkuisia

Nyt on sitten kasvilamppu viritelty paikoilleen ja ensimmäiset onnelliset sen alle kärrätty. Jouluatsalea alkoi tiputtaa lehtiään ja vähän silmujaankin siihen malliin, että valo tuli jo tarpeeseen. Pääsevätpähän sitten vasta itäneet pikkutaimetkin kunnon valoon, samoin kuin ensimmäiset talvetettavat, joiden elinkelpoisuudesta ei ole takeita. Jos eivät jaksa lähteä kasvuun, niin saan viskattua ne pois ennen kuin pikkutaimet valtaavat joka nurkan.

Pinkki atsalea ja verililjapuu ovat huikaisevan kauniit yhdessä ja punertava kasvivalo vain korostaa värejä. Yritän muistaa sumutella atsaleaa joka päivä, jotta se jaksaisi sinnitellä valoisampiin aikoihin saakka.
Vierashuoneen ikkunan edessä on taas näkymä, jolle naapurit saavat mielessään naureskella. Pinkki valo vinoon ripustettuna näkyy koko kadun pätkälle ja kaikille, jotka edes vilkaisevat meille päin. Eteisestä lampun alle pääsi pieni hopeaputouksen taimi, jonka otin loppukesällä erilleen omaan ruukkuunsa talvehtimaan. Hengissä on, tosin vain juuri ja juuri. Mustasilmäsusanna-keijunmekkoamppeli sen sijaan näyttää täysin henkensä menettäneeltä. Jos siihen ei kuukauden sisällä ala ilmestyä uutta kasvua, sen saa viskata varastoon odottamaan kukkapenkkien sulamista. Samaan kastiin kuuluu sirovuoripalmu, joka taisi kärsiä viime kesänä liiallisesta auringosta ja turhan monesta kuivahtamisesta. Viime kesänä otetuista nietospensaan ja alppikärhö 'Albina plenan' pistokastaimista ei tiedä, ovatko hengissä vai eivät. Ne olivat eteisen lattialla ja jostain syystä niiden eteen kertyi sen verran paljon tavaraa, että jäivät kokonaan piiloon. Poissa silmistä, poissa mielestä piti jälleen paikkansa, sillä eteistä siivotessani löysin kivikoviksi koppuroiksi kuivahtaneet purkit. Saa nähdä, saako taimia enää virvoteltua henkiin, vaikka lepotilaisia toki kuivan kauden alkaessa olivat.
Verililjapuu on "vähän" turhan korkea saman valon alle muiden kanssa, mutta nauttikoon nyt hetken ennen kuin pienemmät valtaavat tilan. Valo tulee isommillekin tarpeeseen, sillä ulkona tuiskuttaa lunta. Verho oikeassa reunassa kuuluu lasten majarakennelmaan.
Viime keväänä ystävältä saatu koruköynnöksen pistokas on sinnitellyt hengissä tänne saakka. Taidan antaa sille pikkuisen mietoa lannoitevettä seuraavalla kastelukerralla.
Muistatteko vielä kotitonttu Nestori Naavaparran, joka muutti kirjahyllyymme ennen joulua? Hän on viihtynyt hyvin ja sisustanut joka yö kotiaan. Lapset juoksevat edelleen joka aamu heti herättyään tutkimaan, mitä Nestori on yön aikana tehnyt. Ehkä jopa Nestoriakin enemmän kiinnostaa se, missä Nestorin kissa on. Sillä on nimittäin tapana tehdä välillä jotain hassua, kuten kömpiä maton alle, kurkistella keittiön laatikoista tai kiipeillä takan päällä. Laitan tähän muutaman kuvan Nestorin kotimökistä.

Etupihalla on postilaatikko, kelkka ja lintulauta, sekä köysitikkaat, joita pitkin Nestori kiipeilee öisillä seikkailuillaan. Sivupihalla näyttäisi olevan ulkohuussi.

Nestori on nähty kerran kurvailevan lasten joululahjaksi saamalla legoautolla. Vauhdikas kaveri.

Kun etuseinän ottaa pois, paljastuu Nestorin kotimökki kokonaisuudessaan. Otin myös ruokapöydän pois edestä, jotta keittiöön näkyisi paremmin.

Vasemmassa päädyssä on pikkiriikkinen sauna ja pukuhuone. Sisustus on vielä vaiheessa, mutta kaikki välttämättömimmät asiat sieltä jo löytyvät. Lasiovi ja kapea ikkuna tuovat saunaan valoa. Suihkua ei ole, vaan Nestori kantaa ämpärillä vettä kiukaan vesisäiliöön ja peseytyy kesämökkityyliin.
Nestorin mökissä piti olla kauttaaltaan hirsiseinät muualla paitsi kylpyläosastolla, mutta seinähirsiä toimittava firma (=tulostin) meni konkurssiin (=hajosi). Onneksi Nestori kelpuutti hillityn harmaasävyisen kukkatapetin peittämään osan seinistä. Väliseinät ovat toistaiseksi irtonaisia, sillä en ole vielä keksinyt, mitä tehdä lopuille lattioille. Kuvissa näkyykin vähän irvistelyä siellä sun täällä, mutta eipä se Nestoria tunnu haittaavan.
Saunan vieressä on pieni makuusoppi. Nestori hankki äskettäin peikonlehden somistamaan makuuhuoneen ja keittiön rajaa.
Keittiössä Nestori kokkailee ja leipoo puuhellalla, jossa on myös leivinuuni. Myös Minni-kissan ruokakupit ovat keittiössä. Työtason laatikot ja ovet aukeavat oikeasti, samoin leivinuunin luukku.
Talon oikeassa päädyssä on Nestorin olohuone ja eteisnurkkaus. Takkaan ja pöytälamppuun sain oikeasti toimivat valot led-kynttilästä. Keinutuolissa kelpaa nyt lukea vaikka päivän lehteä tai katsella takkatulen loimotusta. Sahalle ei ole löytynyt parempaa säilytyspaikkaa, joten se roikkuu toistaiseksi äijätyyliin naulakossa.
Olohuoneessa on julkisivun ikkunoiden lisäksi pari ikkunaa talon sivu- ja takapihalle. Takapihalla näyttäisi olevan pieni lampikin. Jos joku nillittää, että takan edessä olevat halot eivät näytä oikeilta, tulkoot paikan päälle tutkimaan! Ne ovat nimittäin 100-prosenttista puuta. Vietin aikamoisen tovin vuollessani omista takkapuistamme nukkekotimittakaavaan sopivia pätkiä ja ohentaessani koivun tuohta. Eikä tuohen liimaaminenkaan pikkuruisen halon pintaan ollut niin helppo homma, mitä etukäteen ajattelin. Tuohi käpristyi liimatessa aivan väärään suuntaan ja halkojen ympärille piti kietoa narua niin pitkäksi aikaa, että liima oli kuivunut. Jossain vaiheessa meinasin luovuttaa koko homman kesken!
Olohuoneen ja keittiön yksityiskohtia: ylimpänä takkapuut, joista olen nyt erityisen ylpeä. Ikkunalaudalla on kirjavalehtinen aasinkorva, toisesta ikkunasta näkyy takapihan maisemia. Nestori on tainnut jäljistä päätellen käydä pilkillä takapihan lammen jäällä. Keittiössä on pullakahvit odottamassa herkuttelijaa.
Ja askartelijaa odotti aamulla pari itänyttä chilin taimea. Nämä siis ihan oikeita, eivät Nestorin mittakaavassa.
Omien puutarha- ja kylvösuunnitelmien ohella olen miettinyt Nestorin etupihan kesää. Löytyyköhän kevään mittaan kotitontun pöydiltä siemenpusseja ja kylvöastioita? Täyttyvätkö Nestorin ikkunalaudat taimipurkeista? Tuleeko pienelle etupihalle kesäkukkaruukkuja, perennapenkkejä vaiko kasvimaa? Heitäpä ideanpoikasta tänne päin! Lupaan toteuttaa vähintään yhden ideoista.

15 kommenttia:

  1. Oi että, Nestorilla on kyllä mainiot oltavat. Etupihalle pitää kyllä humalasalko laittaa ja varmaan tomaatteja kasvattaa?
    Arvostan ihan valtavasti tuota asialle omistautumistasi, teet niin ihania muistoja lapsille.
    Omani muistavat varmasti aina kuinka saivat aikoinaan mummon terassille rakennella majoja ja viidakkoa mummon ruukkupuutarhasta. Nasse-koira joutui aina esittämään jotain vaarallista viidakon eläintä, yleensä Nasse esitti nukkuvaa leijonaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nestorin mökin näpertelystä on ollut minulle ehkä jopa vielä enemmän hupia kuin lapsille. Kivasti nollautuu pää, kun yrittää saada paperinpalaset ja muun sälän asettumaan tunnistettaviksi esineiksi. Onhan tuo kieltämättä jotain arjesta poikkeavaa ja varmasti jää lastenkin mieleen pitkäksi aikaa samoin kuin sinun lastesi viidakkoleikit. Kai käytitte Nassen roolia hyväksi tyyliin "pitää olla hiljaa, ettei leijona herää"? :D

      Poista
  2. Voin hyvin uskoa, että lapset ovat riemuissaan pikkukodin tapahtumista! Ihana kissa!

    VastaaPoista
  3. Oi ihanaa, Nestorilla on peikonlehtikin! Ja halot ovat oikein hienoja! Naapureillekin tarjoat hupia pinkillä valaistuksella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Peikonlehti sopi jo nimensä perusteella hyvin kotitontulle ja onhan se komea kasvi muutenkin.

      Poista
  4. Nestorin talo ympäristöineen on superhieno! Kiva, että jaksat näprätä lasten iloksi ja varmaan vähän omaksi iloksesi myös! Ja onnea chilin pikkutaimista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Enemmän kuin vähän omaksi iloksi :) Kolmas chilin taimi oli ilmestynyt tänään työpäivän aikana.

      Poista
  5. Olisihan se harmillista, ettei Nestorin elämästä mitään tietäisi, kun joulusta pääsimme! Tuosta Nestorin kodistahan olet tehnyt itsellesi oikean harrastuksen. Kivoja yksityiskohtia vaikka millä mitalla! Ja lasten riemuahan ei mikään voita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Osittain sen vuoksi teinkin Nestorista kotitontun enkä joulutonttua, jotta lysti ei jää vain joulukuulle. Kyllä tämä näpertely harrastuksesta kelpaa. Saa nähdä kuinka käy kun kevät saapuu, innostaako askartelu enää sitten. Ehkä Nestori lähteekin sitten matkoille eikä kodissa tapahdu mitään :D

      Poista
  6. Meilläki loistaa pinkki valo yläkerrasta isoolle tiälle. Isäntä orottaa, että koska poliisi kaartaa pihahan tarkistamahan emännän vilijelmät.
    Nestorillon selevästi sisustajanvikaa! Hianoja yksityyskohtia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä sitä olisikin hupia sekä itselle että naapureille (ehkä myös poliiseille), kun sinitakkiset kävisivät kasvilamput ja kelloköynnöksen taimet tarkistamassa :D Kiitos!

      Poista
  7. Wau miten hienoja yksityiskohtia täynnä Nestorin talo on! Kärhöjä olisi mukava nähdä Nestorin pihalla, kun olet niin taituri niiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kärhöt laitetaan ehdottomasti harkintaan. Nehän sitä paitsi sopivat vallan mainiosti pienelle pihalle :D

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!