Äitienpäivän kukintaa

Aivan täysin en ole jumittanut aurinkopenkin kevätkurjenmiekkoihin ja kevättähtiin, sillä eilen niin moni kasvi oli kukassa, että pakkohan nekin oli taltioida kameralla. Ja hyvä niin, sillä tänään aamupäivästä satoi vettä ja nyt on maa valkeana. Takatalvi siis iski, joten nyt on hyvä hetki ihastella eilisen auringonpaistetta ja iloisesti kukkivia krookuksia.

Pensasmustikoiden verkon suojissa 'Vanguardit' ovat saaneet olla rauhassa rusakoilta.

Kärhökaaren viimekesäisen mylläyksen seurauksena 'Flower Record' -krookukset ovat hujan hajan. Osa sipuleista on ilmeisesti jäänyt myös liian syvälle, sillä ensimmäiset ovat jo kukkineet kun toiset vasta kurkistavat maanrajasta.

Keltaisessa nurkassa on jo pari niin tiheää rypästä 'Golden Yellow' -krookuksia, että niitä voisi jo jakaa.

Luumutarhassa viime syksynä istutetut 'Pickwick' -krookukset ovat vasta nousseet. Ainoastaan kaksi on ehtinyt kukkaan, vaikka paikka on aurinkoinen ja lämmin. Tulivatkohan nämäkin liian syvälle?

Toki kukassa oli muutakin kuin krookuksia. Muutama esikko kukkii jo täyttä päätä, mutta teen niistä oman postauksensa sitten kun kaikki kukkivat.

Kummitädin esikoista yksi näyttäisi olevan ihana valkoinen.

Kirjokevättähtiä kukkii useammassakin paikassa. Nämä ovat aurinkopenkissä atsalean juurella.

Bellikset talvehtivat tänä vuonna todella huonosti. Melkein kaikkialla näkyy vain kuolleita varsia ja mädäntyneitä mättäitä. Vihreänä talven jälkeen paljastui ainoastaan vajaan puolen neliön kokoinen lämpäre, jonka päälle olin viskannut kasan puunlehtiä ja kuusenoksan. En muuten olisi suojannut belliksiä, mutta niiden keskellä oli pieni keijuangervon taimi, joka piti suojata rusakoilta. En kuitenkaan ole huolissani belliksistä, sillä maassa on varmasti niin iso siemenpankki, että pian saa taas kitkeä ylimääräisiä pois.

Muutama melkein kuolleen näköinen belliskin näyttää virkoavan. Tämä jos mikä on elonmerkki!

Muutamaan päivään meillä ei näkynytkään rusakoita. Ihmettelin jo hetken, mistähän moinen mahtaa johtua, mutta sitten huomasin yhden laiduntavan oikein tyytyväisenä naapurin pihanurmikolla. Meillä kun ei nurmi vielä kunnolla viherrä, niin siirtyivät sitten ilmeisesti joukolla naapurien vihreinä loistavien nurmikoiden kimppuun. Kuinkahan käy nyt, kun maass' on hanki, tulevatko nautiskelemaan tulppaaneillani?

Ikkunasta kuvattuna takapihan valkea varjopenkki. Tulpuissa ei onneksi vielä nuppuja näkynyt, mutta harmittaisi sekin, jos ahneet pitkäkorvat tulisivat näin röyhkeästi ikkunan alle helpon sapuskan äärelle.

Vietin äitienpäivän melkeinpä aamusta iltaan pihapuuhissa. Iltapäivällä tarkeni hyvin jopa t-paidassa ja monta nurkkaa koheni. Ripottelin myös kesäkukkien siemeniä kukkapenkkien aukkopaikkoihin. Maahan pääsi mm. kosmoskukkia, valkoista kesämalvikkia sekä tuoksupielusta. Suurin muutos tuli kuitenkin uudella kasvimaalla. Kaikki kasvilavojen paikat on nyt myllätty ja sain asennettua puolet aidan alle tulevasta reunanauhasta estämään nurmikon leviämistä kasvimaan puolelle. Mittasin ja merkitsin koko alueen aitaverkkoa varten. Lisäksi saimme asennettua sadevesitynnyriin ylivuotoletkun. Esittelen aluetta tarkemmin sitten kun siellä on jotain selvästi näkyvää tapahtunut (hahhah), mutta laitetaan pieni maistiainen tulevasta.

Kepeillä ja naruilla merkitty kolmio sadevesitynnyrin luona on tarkoitus tehdä kattotiilillä rajatuksi kohopenkiksi. Näin ylivuotosaavi jää vielä paremmin piiloon eikä sadevesitynnyri näytä niin korkealta tötteröltä.

Alunperin ajattelin istuttaa tuohon päätykolmioon ruusupapuja ja kaikki ylimääräiset kesäkukat, mutta sitten muistin sellerintaimeni. Ruusupapuja tulee joka tapauksessa naamioimaan tynnyriä, mutta tokihan tuohon sopisi aika monta selleriäkin. Syksyllä niiden tilalle voisi istuttaa maa-artisokat, niin niistä tulisi sitten jatkossa hyvä näkösuoja naapurin suuntaan. Niiden entinen paikka on sen verran varjoisa ja savimaan takia pitkään keväällä kylmäkin, joten ne eivät ole ehtineet koskaan aukaista nuppujaan. Luulisi, että noin aurinkoisessa paikassa kohopenkissä kukintaan olisi paljon paremmat mahdollisuudet. Ja kukista puheenollen: kasvimaata kaivellessa löysin nurmen seasta pari nupullaan olevaa idänsinililjaa ja yhden vasta nousseen valkovuokkomättään. Ne piti tietysti siirtää hellävaroen turvaan kukkapenkkeihin. Tällaisen raportin sain aikaiseksi eilisen kukista ja uuden kasvimaan edistysaskeleista.

Hyasintit ja minä jäimme nyt odottelemaan lumien sulamista ja lämpimämpää säätä.

Mukavaa viikkoa!