Varjokuja=tuoksukuja

Heinäkuun alkuun on meillä kerääntynyt paljon tuoksuvia kukkia. Etupihalla tuoksuvat mm. pikkujasmikkeet, joiden tuoksuun sekoittuu kuistin toisella puolella vanhanajan keltapäivänliljojen tuoksu. Avoimella etupihalla tuuli sekoittaa ja laimentaa vahvimpia tuoksuja, mutta toista on talon päädyn varjokujalla: ilmavirrat vaimenevat kummasti talon, rehevän kasvillisuuden, aidan ja suurten puiden takia. Varjokujasta tulikin kertaheitolla tuoksukuja, kun sormivaleangervot alkoivat kukkia.

Siinä missä sulkavaleangervon kukka on kermaisemman sävyinen, sormivaleangervon kukka on selvästi vaaleanpunertava. Kuitenkin yhtä ihanasti tuoksuva.

Sormivaleangervoja on varjokujalla kolmessa kohdassa ja niissä on tänä vuonna yhteensä 17 kukintoa. Voi tätä tuoksun määrää!

Muuta tuoksuvaa varjokujalla ei vielä ole, mutta kukkia kyllä riittää. Näyttävimmät ovat kujan pään katseenvangitsijana toimivassa ruukkuryhmässä.

Anopin keväällä tuomassa hortensiassa on ehkä isommat kukinnot, mutta talvetetussa jättiläisessäni niitä on enemmän!

Ihan kivasti kukkia. Lannoittaa ehkä voisi enemmän, sillä nuoremmat versot ovat epäilyttävän keltaisia.

Täysin auenneet kukat ovat kauniita, mutta niin ovat myös nuo kellertävät nuput, jotka alkavat värittyä vaaleanpunaisiksi.

Verenpisara vasta aloittelee. Sen pinkit heteet toistavat hortensioiden väriä. Joku verenpisara-ekspertti voisi kertoa, onkohan tämä mahdollisesti 'Carmel Blue'? Olisi mukava saada tälle oikea nimi.

Viime syksyn alelaarista löytämäni tupastiarella kukkii nyt varjokujalla olevassa kantopuutarha-osassa.

Jaoin sen keväällä kolmeen osaan ja epäilin, ettei yksikään jaksa vielä kukkia. Kaksi pienempää eivät kuki, mutta tämä isoin yllätti iloisesti.

Varjokujalla myös kasvien lehdistöt ovat tärkeässä roolissa. Penkit ovat kapeita, jolloin joka kohtaan ei millään saa kukintaa koko kasvukauden ajaksi. Siellä onkin monta erilaista kuunliljaa.

Komeasinikuunlilja 'Elegans' on vielä toistaiseksi vähän reppanan näköinen. On se kuitenkin tuplannut kokonsa viime syksyn jakamisen jälkeen.

Komeasinikuunliljan vieressä on kolme tällaista. Lajike olisi mukava tietää. Tämä on keskikorkea. EDIT: tunnistettu kirjokuunliljaksi (h. undulata 'Mediovariegata').

Onkohan tämä kruunukuunlilja 'Golden Tiara'? Ihan vasemmalla mahdollisesti pieni taimi samaa kuin edellisessä kuvassa tai sitten samannäköinen, mutta pieneksi jäävä lajike. Sen näkee ajan kanssa.

Tälläkään pikkuiselle ei ole lajiketta tiedossa. Aiemmin luulin tätä jalokuunlilja 'Pilgrimiksi', mutta lehtien muoto epäilyttää. Juurelle on näemmä eksynyt myös lemmikin taimi.

Ruukkuryhmässäkin on lehtimuotoja ja -värejä: keltakirjava muratti tuo kontrastia tummanvihreisiin murattiin ja pikkuhavuun. Havun juurella suikertelee pienilehtinen lankaköynnös. Jäkäläistä oksaa pitkin kohti korkeuksia kiipeilee hyvää vauhtia koruköynnös.

Tältä näyttää nyt varjokujalla. Voisipa tietokoneen kautta lähettää myös tuoksuja, sillä valeangervoissa se on yksi mielestäni parhaimmista. Onneksi alkukesän kylmät yöt eivät vioittaneet niiden nuppuja. Toivottavasti myös varjokujan alkupäässä olevassa portissa kiipeilevä tuoksuköynnöskuusama joskus intoutuisi kukkimaan ja toisi oman lisänsä varjokujan tuoksumaailmaan. 

Varjokujalle tarvitaan myös matalaa maanpeittokasvia peittämään paljasta multapintaa valeangervojen ja kuunliljojen väleissä. Joku ideanpoikanen minulla jo onkin, mutta saa vinkata, jos tiedätte jonkun hyvän ehdokkaan. Olen huomannut, että teillä on aina loistavia ajatuksia ja kasviehdotuksia.

Hyvää keskivikkoa!