Vitsauksien kesä kasvimaalla

Tänä vuonna olin huomattavasti aiempaa motivoituneempi kasvimaapuuhiin, jopa pikkuisen innostunut. Uusia lajikkeita oli vaikka miten paljon kokeiltavaksi ja sain kylvötkin tehtyä ajallaan. Virittelin ehjät (!) harsot huolellisesti paikoilleen ja muistin jopa välillä käydä kastelemassa kylvöksiä. Aina kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin suunnittelee ja niin kävi tänä vuonna. Varoitus: tarina on pitkä ja täynnä vastoinkäymisiä. Kiireisemmille lukijoille löytyy (pitkä) yhteenveto lopusta.

Talvehtinut salvia kukkii. Taustalla syötyjä nauriin lehtiä.

Surkea itävyysprosentti

Kaikki alkoi viime syksyn syyskylvöistä: valkosipulia, porkkanaa, palsternakkaa. Heti lumien sulettua aloin kytätä, näkyykö itämisen merkkejä. Ei niin mitään. Onneksi, sillä toukokuun takatalvesta pienet taimet eivät varmasti olisi pitäneet. Kaikki valkosipulit nousivat jossain vaiheessa, en edes muista milloin, sillä luotin niihin enemmän kuin porkkanoihin ja palsternakkoihin. Juuri ennen takatalvea muistin kylvää mustajuuret. Samalla vaivalla kylvin retiisiä, naurista, tatsoita ja lehtisalaattia kaksinkertaisen harson alle. Takatalvi tuli ja meni ja pian retiisit ja nauriit olivat taimella. Muutama tatsoikin nousi, ja kolme mustajuurta. Salaatista ei näkynyt jälkeäkään.

Salaperäinen taimiahmatti

Pian tein lisää kylvöjä ja istutin esikasvattamani härkäpavun ja jääsalaatin taimet. Ei mennyt kuin pari päivää ja salaatit oli syöty. Onneksi niitä oli vielä toinen erä jäljellä. Istutin ne ja suojasin harsolla. Löysin myös puutarhatakin taskun pohjalta pari ruokalusikallista sekalaisia siemeniä. Pusseja tutkailtuani totesin, että kolme on rikki: kehäkukka, karottiporkkana ja lehtisalaatti. Tyhjensin siemencocktailin kahteen penkkiin ja peittelin kevyesti mullalla.

Taskunpohjakylvöksestä iti muutama porkkana. Taustalla härkäpapuja.

Toukokuun lopulla kylvin maahan sitä sun tätä, mm. lisää nauriita. Huomasin, että viime kesänä kasvattamani salviat ovat talvehtineet. Tässä vaiheessa kaikki oli vielä hyvin. Paitsi lehtisalaatit. Ei lehden lehteä. Kylvin niitä lisää.  Istutin esikasvatetut ruusukaalit ja uudenseelanninpinaatit ja huomasin, että joku oli vetänyt kitusiinsa kahta vaille kaikki jääsalaatit. Mitähän vikaa niissä kahdessa oli vai tuliko jo ähky?

Kesäkuun alussa tein loput kylvöt ja totesin, että jokin on mussuttanut harson alla papujen lehtiä ja kaksi niistä mustajuurista. Epäilin etanaa, mutta hyvin oli piiloutunut, kun en löytänyt. Ei mennyt olutansaankaan mokoma absolutisti. Ruusupapujen esikasvatus ei onnistunut, joten kylvin niitäkin suoraan maahan. Seuraavaksi nauriiden ja retiisien lehdissä alkoi näkyä syöntijälkiä. Harson ulkopuolella kirppaparvi on tehnyt kaikesta mahdollisesta pitsiä, niin tuoksupieluksista kuin kuukausimansikoistakin. Kesäkurpitsa pääsi kompostikasaan ja myski- ja ufokurpitsa pation viereen suojaisaan, lämpimään kolmiopenkkiin. Kuvittelin niiden viihtyvän siellä.

Vesikrassi olisi kasvanut ihan hyvin, mutta kirpat tulivat ja söivät.

Lisää nälkäisiä suita

Kesäkuun aikana löysin muutaman porkkanantaimen ja kylvin lisää salaattia. Yritin tuloksetta esikasvattaa toukokuussa fenkolia. Olin kylvänyt niitä myös pienen rivinpätkän, mutta sekin näytti aika tyhjältä. Istuttamani uudenseelanninpinaatit ovat hävinneet ahneempiin suihin. Herneet itivät kohtuullisesti, muista ei voi sanoa samaa. Tein uusintakylvöjä nopeasti kasvavilla lajeilla isoimpiin aukkopaikkoihin. Neljä retiisiä pääsi ruokapöytään asti, loput olivat ilmeisesti kuumuuden takia päättäneet kasvattaa suoraan kukkavarren. Ensimmäiset nauriitkin saimme maistiaisiksi. Hyviä olivat sekä retiisit että nauriit.

Kyllä huomaa, että lapset olivat mukana kylvöpuuhissa: yksittäisten siemenien sijaan he taisivat ripotella yksittäisiä hyppysellisiä siemeniä yhteen kohtaan. Sopu sijaa antaa kasveillakin.

Kylvin loput ruusupavun siemenistä, sillä aiemmat eivät ole itäneet. Kesäkurpitsa oli pitkän jurottamisen jälkeen päättänyt alkaa kasvaa, myskikurpitsa vielä mietiskelee, ufokurpitsa diivaili ja heitti henkensä. Kasvimaalla alkoi pörrätä valtava parvi kaalikoita. Kivipenkissä olevat nauriit ovat olleet ilman harsoa, joten pian taitaa olla lisää ahneita suita apajilla.

Kesäkurpitsan nuppu hehkuu ilta-auringossa.

Tatsoitkin ovat innostuneet kukkimaan. Hmm... Tuo heinä taustalla on mustajuuri.

Nyt heinäkuun alussa löysin viimein kovan onnen kaalipenkkiä vaivanneen tuholaisen: etanat, niin kuin alun perin arvelinkin. Ehkä "alkuetana" on lisääntynyt ja varomaton jälkikasvu ei osannut ryömiä piiloon puutarhuria. Löysin varmasti yli kolmekymmentä pientä limapalloa nauriiden ja tatsoiden lehdiltä. Enää eivät syöpöttele kasvimaallani.

Montako etanaa löydät tästä kuvasta?

Yhteenveto kasvukauden puolikkaasta (koettakaa jaksaa...)

Valkosipulit kasvavat yhtä luotettavasti kuin aina ennenkin. Neljä retiisiä pääsi ruokapöytään, loput menivät kukkimisen takia kompostiin. Nauriit itivät hyvin ja niitä tulossa paljon, jos tuholaisilta välttyvät.  Porkkanoiden harvennustaimilla emme pääse tänä vuonna herkuttelemaan, sillä niitä iti yhteensä vain 37kpl. Palsternakkojen syyskylvöistä lopputulos on seitsemän tainta. Punajuuria on tulossa 11 kappaletta, mustajuuria yksi.

Valkosipulit kasvavat sielläkin, missä niitä ei pitäisi olla. Olisivatkohan nämä toissa vuonna kylvämiäni itusilmuja, jotka eivät itäneet viime vuonna? Syytä en tiedä, miksi ne kasvavat reunuksen välistä.

Herneet itivät kohtuullisesti ja kasvavat hyvin. Puolet kylvetyistä pavuista iti ja osan söivät etanat. Selvinneet ovat nätisti kasvussa, mutta näinköhän ehtivät tehdä palkoja. Härkäpavut kukkivat ja ensimmäiset palot ovat tulossa. Yksikään kylvämistäni 15 ruusupavun siemenestä ei ole itänyt, joten reklamoin ja sain postissa uudet siemenet. Enää eivät ehdi kasvaa, mutta ovatpahan ensi vuotta varten valmiina.

Pavut ovat päässeet jo kasvun alkuun, korkein on puolimetrinen. Reunassa näkyy myös kuukausimansikoita, joissa ei vielä ole kukkia.

Salaattipuoli näytti pitkään kehnolta, mutta vihdoin ja viimein sekä vihreät että punaiset lehtisalaatit ovat alkaneet itää. Jääsalaateista on kaksi tainta kasvussa. Esikasvatetut uudenseelanninpinaatit söi joku eivätkä maahan kylvetyt siemenet ole itäneet. Mangoldeja on kahdeksan tainta ja fenkolirivissä on yksi taimi, joka voi jopa olla fenkoli eikä rikkaruoho.

Tässä piti olla vuororivein porkkanoita ja uudenseelanninpinaattia. Siellä on kolme porkkanaa ja yksi itse kylväytynyt kehäkukka. Tyhjiin kohtiin on nyt kylvetty sitä sun tätä, jos vaikka joku vielä itäisi.

Neljä kasvuun lähtenyttä ruusukaalia on säästynyt tuholaisilta samettiruusujen ja iisopin seassa. Pari samettiruusua taisi kärsiä kylmästä esikasvatusaikaan.

Kehäkukan luulisi olevan varma itäjä, tai ainakin itse luulin niin. Toisin kävi: itse kylvetyistä siemenistä iti kaksi ja muutama taimi on ilmestynyt viime kesänä kukkineiden kasvien jäljiltä.

Muutama herne, yksi kehäkukka, vihdoin lehtisalaattia, ainut lehtikaali, jota tuholaiset eivät ole löytäneet (valkoinen sen lehdillä on valkosipulijauhetta) sekä peruna. PERUNA! En kylvänyt tänä vuonna yhtään perunaa eikä tässä kohtaa kasvanut niitä viime vuonnakaan.

Suunnitelmana on kylvää pian salaattivuonankaalia ja ehkä vielä nauriitakin sitten kunhan kaalikoit häipyvät. Kylvän edelleen myös valkosipulijauhetta rankalla kädellä, jotta edes röyhkeä rusakko pysyisi poissa kasvimaalta. Tarinasta puuttuvat vielä tomaatit, paprikat ja chilit, mutta jätetään ne toiseen kertaan sen vuoksi, etteivät pilaisi tätä ihmetyksen, surkeuden ja valituksen täyteistä postausta ;-) Hih!