Kevättalven kukkasia

Minun kevättalveni on tänä vuonna ilmiselvästi pinkki. Kauppareissulla tuli eteen valtavan suloinen esikko. Sen pitäisi olla kevätesikko, mutta onpahan ihan mahdottoman kokoiset kukat verrattuna kukkapenkissäni kasvaviin lajitovereihinsa. Onko teillä parempaa tietoa, minkä esikon olen tullut ostaneeksi? Myyjä sanoi, että sen pitäisi talvehtia ulkonakin, kunhan saa lumisuojaa. Minusta tuntuu, että tälle sopiva paikka voisi olla sivupihan uudella alueella kunhan saan sen kaivettua. Syreenien alla kasvaa jo kevätkaihonkukkaa, joka voisi olla aika söpö pari tälle esikolle, jos sattuvat kukkimaan yhtä aikaa.

Valikoimassa oli myös ihania valkoisia, tummanvioletteja, anilliininpunaisia ja vaikka mitä, mutta tämä söpöliini vaati päästä mukaan.

Mansikkajäätelöä, vadelmakastiketta ja kultainen aurinko.

Keittiön ikkunalla on kukkinut jo pitkän aikaa orkidea ja kohta sen kaveriksi avaa toinen ensimmäisen kukkansa. Toin myös edellisellä kellarikäynnillä hyasinttiruukun eteiseen ja muutama päivä sitten nostin senkin keittiön ikkunalle, kun näin lehtien välistä puskevan kukkanuppuja. Lajike on 'Fondant', sopii siis vallan mainiosti keittiöön!

Tämä pienikukkainenorkidea on oikea kukkimiskone. Sitä mukaa kun kukkia avautuu, kasvaa latvaan uusia nuppuja.

Nämä isokukkaiset ronkelit tekevät vain muutaman nupun ja pitävät kukittuaan taas vuoden taukoa.

Lupaus tulevasta... Vaaleanpunainen tietenkin!

Eteisessä alkaa olla elonmerkkejä: viime kesänä ottamani tarha-alppikärhö 'Pink Flamingon' pistokastaimi on herännyt talviuniltaan ja lähtenyt kasvamaan. Vaihdoin sen isompaan ruukkuun, jotta se saa kasvattaa kunnolla juuriaan ennen touko-kesäkuuta, jolloin aion istuttaa sen kukkapenkkiin. Verenpisarat ja jättiverbenakin ovat jo aloittelemassa, tosin hyvin vaatimattomasti.

Tästä tulee vielä hieno seinämä varjokujanteelle.

Verenpisaroista löytyy tällaisia. Leikkasin näitä pari viikkoa sitten, sillä tässä vaiheessa en olisi raskinut niin reilusti leikata, kuin ehkä tarvitsisi.

Minusta tämä näyttää siltä, että jättiverbenakin olisi kasvuun lähdössä.

Vainajiakin sopii sekaan: pelargonien juurella olevat lobeliat kuukahtivat kuivuuteen ja rosmariini on hädin tuskin hengissä. Jos se ei tuosta virkisty, niin sai olla viimeinen yritys talvettaa sitä. Tai ainakaan ruokakaupan yrttihyllystä ostettua rosmariinia en enää yritä. Jos jostain satun saamaan siemeniä tai pitkäikäisemmästä emokasvista otetun pistokastaimen, niin sillä voin vielä kokeilla.

Lobeliat taitavat olla menetettyjä, mutta pelakuut ovat tekemässä uutta kasvua. Leikkaaminenkin taitaisi olla ajankohtaista, kunhan ensin päätän, mistä tarvitsen pistokkaita.

Vasenta ylänurkkaa kohti osoittavassa oksassa on vielä pikkuisen elävää versoa, samoin kuin oikeanpuolimmaisen oksan kärjessä. Kiikun kaakun... sanoisiko tätä jo vihannekseksi :D

Jouluksi ostamani jouluruusu kukkii edelleen komeasti minikokoisilla kukillaan.

Eteisessä on ilo käydä, kun siellä odottaa tällainen ihanuus. Takana oleva jouluasetelman pikkuhavu on myös hienosti hengissä.

Edellisestä kuvasta ei ihan saanut selvää kukkien koosta. Tämä kuva kertonee paremmin totuuden! Isoimmat kukat ovat noin 3cm halkaisijaltaan, muut tätä kokoluokkaa.

Iloista viikkoa!

Psst... synttäriarvontaan ehtii osallistua vielä tämän viikon sunnuntaihin klo 12.00 asti.