Kompostori toimii... kevvväämmmällä

Tuli tässä alkuvuoden iloksi tehtyä aika monta virhettä kompostorin talvikäytössä. Asia alkoi huvittaa jo itseäkin niin paljon, että päätin koota kaikki lipsahdukset ja koota niistä muistiin itselle ja opiksi kaikille Älä tee näin -postauksen.

Talvi tuli tänä vuonna kompostoriinkin. Viime talvena ei tätä tilannetta nähtykään.

ÄLÄ...

1. käytä kehnoa kuiviketta.
Sain kesällä olevinaan hienon idean ottaa etupihan ja pation kaivauksissa syntynyttä rikkaruohoista multaa erilleen katoksen alle kuivumaan. Tarkoitus oli käyttää sitä hakkeen ja kuivien kasvinosien seassa kompostorin kuivikkeena ja testata, kuinka sellainen seos toimisi. Tässä on nyt huomattu, että ei toimi ainakaan talvella. Multa kivettyy jäätyessään kivikovaksi, vaikka siinä olisi miten paljon rikkaruohon juuria seassa. Kunnon kuivike pitää minun kokemukseni mukaan massan kuohkeampana, vaikka komposti pääsisikin syystä tai toisesta jäätymään.

2. päästä kompostoria (varsinkaan jäähtyvää sellaista) täyttymään aivan täyteen. 
Meillä  kompostori toimi vielä leudommalla säällä ihan hyvin, lämpötila oli +20 asteen tienoilla, välillä vähän ylikin. Sitten tulivat kovemmat pakkaset ja tietysti juuri silloin,  kun kompostorissa alkoi viilenemisvaihe. Jätettä kertyi samaan tahtiin kuin ennenkin, mutta suuri määrä jäähtyvää massaa ja ulkoa puskeva pakkanen aiheuttivat sen, että komposti täyttyi kanteen asti. Kantta vasten olevat jätteet alkoivat kohmettua, mutta niiden alla vielä pikkuisen höyrysi. Tyhjennyspuuhiin siis.

3. tyhjennä liikaa. 
Sää lauhtui (kerrankin juuri sopivalla hetkellä) ja aloitin tyhjentämisen. Puolivalmis massa oli ehtinyt kompostorin pohjalta ja reunoilta jäätyä, mutta keskellä oli vielä juuri ja juuri sulaa. Tässä vaiheessa neronleimaukseni oli tyhjentää mahdollisimman paljon puolivalmista, kohmeista massaa pois, ettei se jäähdyttäisi kuumenemisvaiheessa olevaa kompostoria. Siinäpä kävi sitten niin, että kompostori jäi puolilleen. Eli puolet kompostorin sisällöstä on nyt jäätävää pakkasilmaa. Nerokasta! Sehän ei jäähdytä kompostoria yhtään...

Tällainenkaan lumivuori kompostorin ympärillä ei pelasta yhtään, jos pakkanen hönkii sisältäpäin. Punainen matto suojaa luukkua jäätymiseltä.

4. aloita elvytystoimenpiteitä ajoissa.
Viisas olisi jo tässä vaiheessa laittanut pari kuumavesipulloa starttiavuksi, meikäläinen vain kippasi hurjaa vauhtia jäähtyvän, tuntia aiemmin kevyesti höyrynneen massan päälle tuoreet biojätteet ja kerroksen kylmää haketta varastosta (huonoksi toteamani kokeiluseoksen olin hylännyt jo aiemmin). Sisällä olisi ollut ämpärillinen lämmintä kuiviketta, mutta olin niin laiska, etten viitsinyt lähteä hakemaan sitä. Ajattelin, että eiköhän se siitä taas ala pöhisemään. Eipä alkanut, lämmintä massaa ei vain ollut riittävästi tehokkaan kompostoitumisen uudelleen käynnistämiseen ja jäähtyminen jatkui.

5. tee tarpeeksi tehokasta korjausliikettä.
Muutaman päivän päästä pakkasen taas kiristyessä totesin kompostorin jo melkein jäätyneen. Lähdin etsimään 1,5 litran muovipulloja kuumavesipulloiksi. Tietysti isäntä oli ehtinyt juuri edellisenä päivänä palauttaa pullot kauppaan. Meillä ei hirveästi limuja tai pullovesiä juoda, joten jääkaapissakaan ei ollut yhtään pulloa, jonka olisi voinut tyhjentää vaikka mehukannuun. Löysin sentään yhden lasten rusikoiman pullon ja pitkän etsinnän jälkeen siihen sopivan korkin ja täytin sen kuumalla vedellä. Oikea paikka pullolle olisi ollut kompostimassan keskellä, mutta minnepä sen survaisin: melkein nurkkaan, koska en halunnut sotkea takin hihaa kurottelemalla keskelle kompostoria (massan pintahan oli siis puolivälissä kompostoria). Totesin seuraavana päivänä myös pullon alkaneen jäätyä.

Tässä vaiheessa järkiminä potkaisi laiskan "jospa se siitä käynnistyisi" -minän polvilleen lumihankeen ja kehitti jäätyneen kompostorin pelastussuunnitelman. Ulkona paukkuu -22 asteen pakkanen, joten enää ei jossittelu auta.

KORJAUSLIIKE 2:

Tuplasti sulatustehoa ja parempi sijoittelu: 
Isäntä osti kaupasta cokista (ja joi sen), jotta rouva saa kompostoriin kaksi kuumavesipulloa. Takin hihan sotkeentumisenkin uhalla kaivoin molemmat keskelle kompostoria, jossa olikin juuri ja juuri sulaa biojätettä. Peli ei olekaan vielä täysin menetetty. Kippasin päälle kunnon kerroksen lämmintä kuiviketta. Harkinnassa on ihan oikean talvikuivikkeen hankkiminen, mutta kokeilen nyt alkuun, jos pärjättäisiin samalla reseptillä, millä on aiempina vuosina onnistunut.

Korkit jätin näkyville kuvan ottoa varten, mutta peitin nekin heti sen jälkeen.

Tehokkaampi lämpöeriste:
Jouduimme joulun jälkeen hankkimaan uuden astianpesukoneen. Sen pakkauksessa oli niin hyvä styrox-levy pehmusteena, että otin sen talteen mahdollista myöhempää käyttöä varten. Nyt nappasin paperiveitsen ja mittanauhan mukaan ja leikkasin kompostorin sisämittojen mukaisen palan lisäeristeeksi.

Toivottavasti styrox pitää pakkasta sen verran loitolla, että kompostori pääsee taas käynnistymään kunnolla.

Lisää virt(s)aa:
Kun seuraavan kerran käyn kippaamassa biojätettä kompostoriin, taidan heittää myös lasten pissapotasta vähän lisäpuhtia mukaan.

Mitä luulette, lähteekö Hiidenkiven vilustunut kompostori näillä toimilla pöhisemään?