Violetin sävyjä

Aloitin syksyllä värisarjan, jossa esittelen puutarhani eri värisiä kasveja. Tähän postaukseen olen kerännyt violetin eri sävyjä liilasta hyvin tummaan violettiin. Määrällisesti eniten violetteja kukkijoita meillä on loppukeväällä ja alkukesällä sekä loppukesästä alkaen, kun kärhöt aloittavat kukinnan. Läpi kasvukauden on kuitenkin melkein joka hetki jotain liilaa tai violettia kukassa. Viime kesänä tuli myös hankittua monta tähän postaukseen sopivaa kasvia, jotka eivät vielä kukkineet, ja joitakin jaoin isommalle alalle, joten ensi kesänä voikin olla aivan erilainen tilanne kunkin ajankohdan päävärien suhteen.

Krookus 'Vanguard' on ihanan hempeä sävyltään.

Ensimmäisiä violetteja kukkijoita ovat krookukset ja kevättähdet. Heti niiden jälkeen aloittaa edellisten asukkaiden jäljiltä metsänpohjaa laajana kasvustona peittävä pikkutalvio. Toukokuun lopulla aloittavat kukintansa saksankurjenmiekka sekä palloesikko, jonka ostin viime keväänä.

'Flower Record' sai aikaiseksi ainoastaan yhden kukan. Sipuleita oli kuitenkin 15kpl.

Pelastin keväällä 2015 yhden isokevättähden kukkivan taimen nurmikolta. Viime keväänä niitä oli jo monta kukassa. Kiitos edelliselle asukkaalle tästä söpöläisestä.

Laskin pikkutalvion tämän postauksen kasveihin mukaan, vaikka tarkalleen ottaen metsä ei kuulukaan tonttiimme. Pari versoa yrittää kuitenkin kurotella herukoita kohti, joten ei varmaan mene montaakaan vuotta, että tästä on tullut vuohenputken kaltainen riesa.

Liila palloesikko näyttää ennemminkin pinkiltä tässä ilta-auringossa otetussa kuvassa. Tämän talvehtiminen jännittää hiukan.

Tämä vanha saksankurjenmiekka on luotettava alkukesän kukkija.

Tulppaanin 'Queen of Night' lasken myös kuuluvaksi tähän postaukseen, vaikka se ei ihan violetti olekaan. Vähän valaistuksesta riippuu, onko tässä mustanpuhuvassa kaunottaressa enemmän punaista vai violettia pohjasävynä.

Photobomb-tulppu tunki kuvaan, kun yritin saada tuulisena päivänä (miksi ihmeessä!?) kuvattua taustalla olevaa kolmen ryhmää.
Kamera oli jollain automaattiasetuksella ja tarkensi sopivasti lähimpään kohteeseen.

Kesäkuussa kukkivat ukkolaukat ja osittain niiden kanssa päällekkäin aloittelee kurjenpolvi. Kesäkuun lopulla alkavat kukkia kangasajuruoho ja puistosyreenit.

Lajikenimeä vailla oleva (tarha?)kurjenpolvi oli syksyllä jo sen verran kasvanut, että sain jaettua sen muutamaan osaan.

Kangasajuruoho 'Magic Carpet' on väriltään jotain vaaleanpunaisen ja liilan välilltä. Kauempaa näyttää violetimmalta, joten laitoin tämän siksi tähän postaukseen.

Puistosyreenejä.

Heinäkuussa aloittavat kukinnan kuunliljat, joista liilakukkaisia minulla on viittä erilaista. Uusimmista tulokkaista ei ole vielä kuvia, mutta melko samanlainen kukkahan niissä on kaikissa. Muutama muukin heinäkuun kukkija löytyy.

Etualalla ilmeisesti isoraitakuunlilja (hosta undulata 'Albomarginata'), taustalla oleva keltaisempi on 'Gold Standard'.

Pienikokoinen kuunlilja, jonka tummat kukat näyttävät suhteettoman suurilta kasvin kokoon nähden. Lajike saattaa olla 'Pilgrim'.

Keväällä siirretty pieni jalopähkämö olisi tarvinnut enemmän kastelua, mutta jaksoi silti tehdä yhden minikokoisen kukinnon.

Lehtosinilatva oli viime kesän yllätyslöytö kasvimaalta. Väriltään tämä on sinisen ja violetin rajamailla.

Karpaattienkello

Ja sitten päästäänkin asiaan, nimittäin näihin loppukesän kaunottariin. Tiukukärhö 'Arabella' aloittaa kärhöjen juhlat, heti sen perässä loistokärhö 'Elsa Späth' sekä tarhaviinikärhö 'Justa'. Myöhäisempiä ovat loistokärhöt 'Multi Blue' sekä 'The President'.

Pieni 'Arabella' auringonpaisteessa. Noin puolessa lähteistä tämä on tarhakellokärhö, lopuissa tiukukärhö. Tiukukärhö kuulostaa hauskemmalta, joten
 käytän sitä niin kauan, että saan faktatietoa siitä, kumpi tämä virallisesti on.

Upea 'Elsa Späth'. Tästä ihanuudesta voi lukea lisää Lempikukkani-haasteesta.

Tarhaviinikärhö 'Justa' kukkii ahkerasti suloisin, pienehköin kukin.

'Multi Blue' oli niin pieni taimi, että talvehtii nyt kellarissa. Toivottavasti kasvatteli kesän aikana kunnon juuret, että pärjää sitten jatkossa maassa.

Loistokärhö 'The President' on tummimman violetti kärhöistäni.

Syksyn päättää komeasti syysasteri, joka ei hätkähdä pakkastakaan.

Syysasterin ehdoton valttikortti on pakkasenkestävyys ja myöhäinen kukinta-aika. Harva kasvi on kukassa enää lokakuun lopussa, säistä riippuen jopa marraskuun alussa.

Tässä olivat puutarhani violetit kukkijat. Tämä olikin värisarjassa seitsemäs postaus ja pikku hiljaa alkavat värit käydä vähiin. Seuraavana vuorossa on sininen. Aiemmat postaukset löydät tämän linkin takaa. Mukavaa loppuviikkoa!