Hauskaa kasvimaasuunnittelua

Kerroin pari postausta sitten, että löysin kirjastosta Anne-Marie Nageleisenin Laatikkopuutarhurin oppaan. Siinä kerrotaan ekologisesta ruutuviljelystä, jonka luvataan lisäävän satomääriä jopa moninkertaisiksi ja helpottavan kasvimaan hoitoa. Ruutuviljelyssä kasvit kasvatetaan viljelylaatikoissa, jotka jaetaan 40*40cm:n ruutuihin. Jokaisessa ruudussa kasvatetaan sekaisin eri kasviheimojen lajeja, mikä harhauttaa tuholaisia ja varmistaa sen, että kasvit eivät kilpaile keskenään samoista ravintoaineista. Kasvien paikkoja vaihdellaan viljelykierron mukaisesti vuosittain, joten maa pysyy koko ajan kasvukunnossa.

Kirjan esimerkkilaatikot ovat 120*120-senttisiä. Suunnitelma näyttää hyvin värikkäältä.

Värikartasta näkee, mihin heimoon minkäkin värinen kortti kuuluu. Vasemman ylänurkan lakkakasvit lienevät oikeasti laukkakasveja, sillä vaaleansinisissä korteissa on eri sipulilajeja. Taisipa muuten olla ainut kirjoitusvirhe, mikä kirjasta sattui silmiini.

Jo muutaman sivun lukemisen jälkeen kävi selväksi, että menetelmää pitää ehdottomasti kokeilla käytännössä. Kasvimaallani on maa-artisokkapenkin lisäksi vain kuusi 80*120cm:n kokoista lavakaulusta ja yksi koko kasvimaan pituinen hyvin kapea suikale, joten viljelytilan tehokas käyttö on suorastaan elintärkeää, jos meinaa saada nelihenkiselle perheelle edes kesäksi syötävää. Olin tammikuussa tehnyt kasvimaan "lopullisen" kylvösuunnitelman ja kahteen lavakaulukseen kylvin jo syksyllä mm. valkosipulia ja palsternakkaa. Syyskylvettyihin lavakauluksiin en voinut tehdä uutta suunnitelmaa mutta neljä muuta suunnittelin nyt kirjan oppien mukaan uudelleen.

Kasvimaa uinuu vielä paksun hangen alla mutta sieltä se aikanaan ilmestyy esille. Ihan ensimmäisenä lumien sulettua aion suorakylvää etanaraetta joka ikiseen lavaan ja peittää kaikki harsoilla, jotta rakeet varmasti menevät nälkäisten etanoiden suihin.

Skannasin kirjasta värikortit ja tein Paint-ohjelmalla pari uutta korttia kirjasta puuttuville kasveille, esimerkiksi tillille ja mustajuurelle. Kirjassa esitellyn voikukan hylkäsin kokonaan; sitä en todellakaan aio viljellä! Päällystin värikortit molemmin puolin ennen leikkaamista kontaktimuovilla, joten korteista tuli napakat ja ne kestävät varmasti vuosikaudet käyttöä. Kortteja ruutuihin asetellessa aika kului kuin huomaamatta. Eipä ole koskaan ennen kasvimaasuunnitelman tekeminen ollut näin hauskaa. Varasin viereen myös vuosia palvelleen listan kasvikumppaneista ja varmistin sieltä, että lähekkäin asettelemani lajit sopivat myös sen mukaan hyvin yhteen. Tuplavarmistuksesta ei liene mitään haittaa kun pitää mielessä, että onnistumisia ei ole minulla hyötykasvipuolelta tullut järin montaa kertaa näiden vuosien aikana. Homma oli muuten niin hauskaa, että lapsetkin halusivat omat kortit. He ovatkin viihtyneet jo yhteensä tuntikausia sommittelemassa omille papereilleen erilaisia kasvimaita. Samalla heille tuli saksimis- ja lukuharjoittelua sekä oppia ruutuviljelyn periaatteista.

Otin erillisen ruutupaperin, johon piirsin kaksi tyhjää ruutuihin jaettua lavakaulusta. Sitten vain sommittelin kortteja paikoilleen ja kirjoitin valmiin suunnitelman varsinaiseen kasvimaakarttaani.

Jotkut kasvit, kuten kurpitsat ja kaalit kyssäkaalia lukuunottamatta vievät neljän ruudun tilan. Ne myös suositellaan istutettavan alueensa nurkkaan ja ohjattavan kasvamaan osittain käytävän puolelle. Aion tänäkin vuonna kasvattaa ruusukaalia, joten varasin niille ensin kahdesta lavasta paikat. Kookkaiden kasvien juurelle mahtuu kylvämään joko jotain matalaksi jäävää kasvia tai nopeasti valmistuvaa satoa, kuten salaatteja tai retiisejä, jotka kerätään pois ennen kuin ruudun "pääkasvi" vie koko tilan. Seuraavan kuvan tilanteessa retiisi ja kaalit kuuluvat samaan heimoon, mutta ajattelin silti kylvää niitä pikkuisen toisen ruusukaalin kanssa samalle alueelle. Tai oikeammin kylvän retiisiä jo heti maan sulaessa ja istutan niiden sekaan myöhemmin ruusukaalin taimen. Sekaan sopii myös matala vahapapu, joka alkaa vallata tilaa siinä vaiheessa kun retiisit on syöty. Uskon vahapapujen ja ruusukaalin pärjäävän loppukesän hyvin keskenään, kun vain ohjaa vahapavut laatikon toiselle reunalle ja napsii tarvittaessa ruusukaalista alimpia lehtiä pois. Kesäkukille en varannut omia ruutuja, mutta ajattelin lykkiä samettiruusuja ja kehäkukkaa sinne tänne muiden sekaan harhauttamaan tuholaisia. Kesän aikana tyhjentyviin ruutuihin voi vielä loppukesäksi kylvää jotain nopeasti valmistuvaa satoa, niin koko alue tulee hyödynnettyä maksimaalisesti.

Kuvasymboli näyttää, mitkä osat kasvista syödään (lehdet, juuri, kukinto tai "hedelmä"). Näin voi myös miettiä sommittelua sen mukaan, tarvitseeko kasvi multa- vai ilmatilaa. Korkeita ja matalia kasveja istutetaan sekaisin, jotta kaikki saavat tarvitsemansa tilan.

Suunnittelusta inspiroituneena jatkoin kylvöpuuhiin. Multaan ovat päässeet hyötykasveista jo paprika, selleri, basilika, tomaatti sekä ihan ex tempore -kokeiluna muutama kaurajuuri. Näin jossain blogissa kuvia niistä kukkivina ja ajattelin, että jos sato ei maistu mieleiselle, niin ainakin ne tuovat aikanaan komeaa kukkaloistoa kasvimaan laidalle. Kylvän niitä lisää suoraan maahan, mutta muutaman ajattelin esikasvattaa siltä varalta, että sattuisivatkin kukkimaan jo tänä kesänä. Muutoinhan se kukkisi vasta toisena vuonna. Paprikat koulin ajat sitten ja itse asiassa ne on heivattu jo äidilleni jatkohoitoon. Itselläni kun ne keräävät aina kirvoja ja kasvavat siksi huonosti. Saan taimet takaisin kesän korvalla. Vaihtarina kasvatan äidilleni muutaman sellerin- ja perennantaimen.

Seuraava setti koulittuja vaati sen, että pöytää piti siirtää ikkunalaudan alta keskemmälle. Seuraavan koulintaerän tullessa pitää viritellä vauvanhoitotaso, johon mahtuu paljon lisää purkkeja. Kelloköynnökset muuttivat jo pysyvästi toiselle ikkunalle.

Sellerin taimet koulin eilen omiin purkkeihinsa.

Sitten kun tila alkaa taimipöydällä loppua, ovat perennantaimet varmasti sen kokoisia, että pärjäävät eteisen viileydessä siihen saakka kun tarkenevat majailla ulkovarastossa tai ulkona. Maalis-huhtikuussa tulee kylvettäviä paljon lisää. Hyötykasvipuolelle seuraavana kylvövuorossa ovat minulla ruusukaali ja timjami, huhtikuussa lisää yrttejä ja huhti-toukokuun vaihteessa kesäkurpitsaa ja salkopapuja. Säistä ja taimikaaoksen hallinnasta riippuu, esikasvatanko myös vahapapuja vai kylvänkö ne suoraan maahan. Ehtivät kyllä niinkin. Maaliskuun kylvöissä pääpaino on kesäkukilla ja koulittaviksi tulee varmasti paljon perennantaimia. Hain nimittäin hangen alta tammikuun perennakylvökset sisälle ja edellisestä kylvöstä on vielä koulimatta valtava määrä pikkuisia himalajanesikoita. Niin ja pitäähän sitä pikku hiljaa tuoda kellaristakin talvetettavia sisälle heräilemään. Huh huijjakkaa!

P.S. Tervetuloa mukaan kaikki uudet lukijat! Teitä onkin huomaamatta ilmestynyt taas muutama lisää seuraamaan Hiidenkiven puutarhan touhuja.