Uudet tilukset

Nytpä ollaan ihan uuden äärellä, sillä vuokrasimme 4H-yhdistykseltä kesäksi aarin viljelypalstan. Kunnassamme oli viime kesänä ensimmäinen mahdollisuus palstaviljelyyn mutta silloin en ollut itse riittävän ajoissa hereillä asiasta enkä sitten viitsinyt enää kesän alussa edes kysellä, olisiko palstoja vielä ollut vuokrattavana. Tänä vuonna osasin kytätä vuokrauksen alkamista ja heti kun ilmoitus oli tehty, alettiin perheen kanssa suunnitella, mitä sinne laittaisimme kasvamaan ja mitä pitää esikasvattaa.

Ensimmäisen suorakylvön siemenpusseja.

Kovin suosittua palstaviljely ei täällä ole, sillä vuokrattuja palstoja oli meidän lisäksi vain neljä: yksi samanlainen aarin läntti kuin meilläkin ja kolme pienempää, 3*10 metrin suikaletta. Samaan aikaan kylvöpuuhissa olleet naapuripalstalaiset kertoivat, että viime kesänä viljelijöitä oli ollut vaikka miten monta mutta innostus oli lopahtanut, kun maa oli ollut kivistä ja kehnoa eikä mikään ollut kasvanut. Rusakkoa lukuunottamatta ilkivallantekijöitä ei ollut kuitenkaan näkynyt. Palautteiden perusteella palstojen sijaintia oli muutettu ja tuotu paikalle kerros parempaa multaa.

Tutustumiskäynnillä oli kosteat tunnelmat.

Palstojen luovutustilaisuus oli perjantai-iltana.  Ensimmäinen visiitti uusille tiluksillemme oli kaikkea muuta kuin viljelyyn innostava. Vettä satoi melkein kaatamalla ja maa oli koko päivän kestäneen sateen takia läpimärkää. Sen verran piti kuitenkin piipahtaa paikalla, että kävimme 4H:n tyyppien kanssa katsomassa, mikä on meidän palstamme ja mistä löytyy vesipiste. Palstalle oli tuotu alkuviikosta multakuorma, joka vaikutti tavalliselta peltomullalta. Vedestä huolimatta se tuntui ainakin palstan laitamilla kuohkealta eikä silmiin osunut kiviä tai rikkaruohon juuria. Toivotaan, ettei ihan mahdotonta siemenpankkiakaan olisi. Palsta on kynnetty puna-apilapellolle ja ainakin apila näytti kasvavan. Jospa siis edes joku viljelykasveistakin.

Lapsilla riitti riemua mutalöllöstä...

Eilen kävimme koko perheellä tekemässä ensimmäiset kylvöt ja istutukset. Ensi viikoksi on luvattu koleampaa ja sateista säätä, joten kriittinen itämisvaiheen kastelu tulee hoidettua ihan luonnon puolesta. Oli kyllä aika raskasta muotoilla penkkejä traktorin ja sateen jäljiltä melko tiukaksi tamppaantuneeseen multaan ja palstan laitamilla ei mutalöllön takia voinut edes tehdä mitään. Apilapellollakin oli vesilammikoita, joten en edes harkinnut taimien istuttamista tai siementen kylvämistä muuhun kuin kohopenkkeihin. Onneksi oli isäntä kaivuuapuna ja lapsetkin jaksoivat oman aikansa kaivella ja harata. Ihmeen hyvin kivikovilta tuntuneet multakokkareet kuitenkin hajosivat hienommaksi muruksi maata kääntäessä, joten ehkä maa ei ole ihan toivotonta kasvualustana.

Vesipisteelle on matkaa noin 50 askelta maapalaseltamme.

Esi-idätin noin vuorokauden ajan pienessä vesitilkassa porkkanansiemeniä ja vanhoja keltajuuren siemeniä. Kokeilin myös netistä löytynyttä vinkkiä tehdä maissitärkkelyksestä kiisseli, johon porkkanansiemenet sekoitetaan. Siemenkiisselin avulla siementen pitäisi kuulemma asettua kylvövakoon sopivan harvaan ja itää tasaisemmin pidättämällä kosteutta. Saa nähdä. Laitoin vain puolet vanhoista siemenistä kiisseliin ja loput kylvettiin normaalisti, joten pystyy hyvin vertailemaan, mikä konsti toimii parhaiten. Villi veikkaukseni on, että esi-idätys hieman nopeuttaa itämistä verrattuna kuivana kylvettyihin siemeniin mutta mainittavaa eroa esi-idätettyjen ja kiisselikylvösten välillä ei ole varsinkaan nyt kun on tulossa viileänkosteaa keliä.

Porkkanansiemeniä vesitilkassa ja maissitärkkelyskiisselissä.

Lapsista oli luonnollisesti hauskempaa pursotella porkkanageeliä kuin ripotella siemeniä.

Lapset toivoivat keräkaalia, joten esikasvatimme niitä muutaman taimen. Kaalit kestävät kylmää, joten istutimme myös ne jo palstalle. Koska joukossa oli kaivamiseen kyllästyneitä alaikäisiä, laitoin heidät kaalien istutukseen heti kun ensimmäisestä penkistä oli edes puolet suunnilleen valmiina. Kaivaessa selvisi, että uutta multaa oli tuotu noin parikymmentä senttiä. Saimme penkeille syvyyttä kolmisenkymmentä senttiä käytävien mullan avulla. Ihan joka kohtaa ei kyllä käännetty kunnolla ympäri, joten ehkä ei kannata odottaa täydellisen suoria, pitkiä porkkanoita. Kunhan edes jotain satoa saadaan, niin ollaan tyytyväisiä. Investoin kuitenkin kaaliverkkoon, jossa riittää kokoa myös ainakin osaan porkkana- ja sipuliriveistä. Pysyy sekä lentävät että pitkäkorvaiset tuholaiset poissa, jos vain verkko ei lähde tuulenpuuskien mukaan.

Kaalintaimet istutettu. Kuvan ylälaidassa näkyy sitruunaperhonenkin, joka oli kovin viehtynyt kastelukannustamme.

Porkkanoiden ja kaalien lisäksi kylvimme ranchille härkäpapua ja vanhat nauriinsiemenet sekä keltajuuret ja istutimme yhtä perunalajiketta. Kotiin jäi vielä odottamaan maissin ja hokkaidokurpitsan taimet, puna- ja keltasipulin istukkaat ja mullassa esikasvatetut perunat. Punajuuriakin oli tarkoitus kylvää mutta ne jäivät seuraavaan kertaan. Hankimme jo hyvissä ajoin huhtikuussa siemenperunat ja vaikka valikoimme mahdollisimman pieni-ituiset potut ja säilytin niitä viileässä ulkovarastossa valossa, yksi lajike oli lähdössä kasvuun hirmuista vauhtia. Lisäksi kun palstasta ei alkanut kuulua mitään, päädyin varmuuden vuoksi istuttamaan potut multaan. Esikasvatus hidastikin juuri sopivasti vauhdikkaimpien kasvua, kun ne keskittyivät kasvattamaan juuria. Kunhan sää vähän lämpenee, saa istuttaa palstalle valmiit taimet. Perunalajikkeista meillä on tulossa Jussia, Acousticia sekä Innovatoria ja näistä Innovator oli se vauhdikkain. Jussi valittiin aikaisuuden vuoksi ja Acoustic on kuulemma rutonkestävä keskimyöhäinen uutuuslajike. Melko aikaista Innovatoria kehuttiin parhaaksi paistoperunaksi ja vielä taudinkestäväksikin. Teemme usein lohkoperunoita airfryerissa, joten valintaa ei tarvinnut kauaa pohtia. Eilen maahan pääsi 'Acoustic', jonka idut olivat vielä niin pieniä, etteivät luultavasti nouse mullan alta ainakaan viikkoon. Ovat siis turvassa mahdollisilta hallaöiltä.

Plantaasi jäi tähän vaiheeseen, kun lopetimme eilen.

Vasempaan laitaan on tarkoitus tehdä vielä yksi perunarivi kunhan alanurkan mutalöllö vähän kuivahtaa. Loput potut laitetaan ensimmäisen rivin oikealle puolelle. Luultavasti perunaa tulee yhteensä nelisen riviä. Isäntä kuulemma kaipasi kylvökonetta perunanistutukseen. Olisi tullut suorempi rivi. Maan märkyyden ja tulevien sateiden takia tehtiin reilummat ojat perunaharjun sivuille kun on vielä sateitakin luvassa. Aika vain loppui, niin jäi ojankaivuut vähän kesken. Loppu ala täytetään maissilla, kurpitsoilla, punajuurella ja siemenlaatikon jämillä. Kotipihan kasvimaalle jäävät kaikki sellaiset hyötykasvit, joista pitää kerätä satoa päivän tai parin välein sekä salaatit, jotka ehtisivät nahistua muutaman kilometrin mittaisen kotimatkan aikana. Ja tietysti kotiin jäävät myös purjot ja ainokainen mukulaselleri, jotka saavat olla maassa pidempään kuin syyskuun loppuun, jolloin palsta pitää viimeistään tyhjentää. 

Kotona kasvimaalla on aika erinäköistä multaa kuin palstalla.

Sitä kun on tottunut omien kasvulavojen monen vuoden aikana parannettuun muhevaan kasvualustaan, niin palstan multa tuntui aika kummalliselta. Ei se nyt ihan toivotonta varmasti ole mutta humusta siinä ei ollut. Lierojakaan ei löytynyt yhtään, vaikka pakkohan niitä on pohjamaassa olla. Ehkä ne eivät vain ole ehtineet vielä nousta pinnalle saakka. Eipä niille ollut siinä edes mitään syötävää. Nyt pitäisi saada palstalle jotain eloperäistä katemateriaalia matojen evääksi. Tai ehkä käytävien kohdalta alkaa pian nousta puna-apilaa kun maahan jääneiden juurakkomättäiden päältä väheni multaa. Siitähän sitä viherkatetta helposti saisi. Palstan ulkopuolelta apilan keräämiseen 4H:n ihmiset eivät osanneet antaa suoralta kädeltä lupaa mutta sanoivat selvittävänsä asiaa. Nyt vain jäädään seurailemaan, miten tiluksillamme kasvu lähtee käyntiin ja tuleeko isoin riesa säästä, rusakoista vai fasaaneista, joita oli lähialueella äänistä päätellen ainakin kaksi.