sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Toivepostaus: varjon ja metsäpuutarhan kasveja

Tarha-alppikärhö 'Albina plena' kuuluu uusimpiin metsäpuutarhan kasveihini.
Kaimani Mama's garden -blogista toivoi postausta varjon kasveista ja metsäpuutarhasta. Metsää meidän tontilla ei ole, mutta ehkä kantopuutarha on tarpeeksi lähellä metsäpuutarhaa. Toki tonttia kolmelta sivulta ympäröivä metsä luo vähän metsäistä tunnelmaa ja varjoalueita pihan laitamille. Minusta puutarhassa on tärkeää huomioida se, että katsottavaa riittää läpi kasvukauden, olipa kasvupaikka auringossa tai varjossa. Siispä myöhään keväällä heräilevien kasvien kaveriksi tarvitaan aikaisia kukkijoita ja ensimmäisiin syyshalloihin hyytyvien rinnalle ikivihreitä tai niitä, jotka häviävät näkyvistä vasta kun lumi peittää ne. Meillä varjopaikat ovat pääasiassa savipohjaisia ja/tai runsasmultaisia ja hyvin vettä pidättäviä, joten kasvillisuuskin on pitkälti sen mukaista. Kuivaan varjoon minulla ei ole tarjota kasveja, sillä en ole vielä sellaista kasvia löytänyt, joka pärjäisi puutarhamme ainoalla kuivalla ja varjoisalla paikalla.
Aikaisimpiin varjon kukkijoihin kuuluu meillä lehtoimikkä, jota olen jakanut moneen kohtaan. Tämä yksilö on kantopuutarhassa.
Metsäpuutarhaan sopii minusta todella hyvin luonnonkasvit. Usein melko vaatimattomiin oloihin tyytyvinä ne pärjäävät varmasti puutarhakasvien seassa ja hyvään multaan päästyään kukkivat melko näyttävästikin. Hyvänä esimerkkinä tästä on lehtoimikkä, jota löysin tontin rajan tuntumasta pari pientä yksilöä muutamia vuosia sitten. Siirsin toisen isolla juuripaakulla parempaan multaan ja se on kasvanut kokoa niin hyvin, että olen saanut siitä jakopaloja moneen paikkaan. Tänä vuonna löysin pari siementaintakin. Vaikka lehtoimikkä kukkii ensimmäisten kasvien joukossa heti lumen sulettua, pysyy se kauniina myöhään syksyyn saakka. Suunnitelmissa on myös hankkia joskus valkotäpläimikkää koristeellisemman lehdistön takia.

Kärhökaaripenkin metsään rajautuvassa päädyssä kukkii keväällä helmililjoja, valkovuokkoja, kevätkaihonkukkaa ja pikkuisen ketunleipää (ei näy kuvassa) silloin kun jaloangervot ja kuunliljat ovat vasta heränneet.

Valkovarjohiippa on myös aika uusi tuttavuus, joka kukkii tässä kuvassa väliaikaisella paikallaan. Siirsin sen kukinnan jälkeen kantopuutarhaan, jossa se vaikuttaisi viihtyvän oikein mainiosti.
Varjopenkki grillikatoksen takana on kesäkuun alussa sinivoittoinen, kun lemmikit, kevätkaihonkukat ja helmililjat kukkivat. Myöhemmin väri muuttuu valkoiseksi, kun sormivaleangervo, varjolilja ja töyhtöangervo aloittavat.
Lemmikit ovat vallanneet myös kantopuutarhan. Esikot ovat lopettelemassa. Kuvassa kukkii myös ojakellukka (saniaisten edessä oksankarahkojen välissä).
Kantopuutarhasta löytyi aho-orvokkia, josta siirsin jakopaloja varjokujalle aluskasviksi.
Heinäkuulle näyttävää kukintaa saa töyhtöangervosta, valeangervoista ja varjoliljoista. Varjoliljat ja töyhtöangervo nousevat keväällä melko aikaisin, valeangervot lähtevät kasvuun verkkaisemmin ja kärsivät myös hallaöistä. Jos haluaa tuoksuvia kasveja, varjolilja ja valeangervot ovat hyvä valinta.

Myrsky ja rankkasateet saivat varjoliljat nojailemaan sormivaleangervoihin, töyhtöangervoon ja kotkansiipeen. Käy se näinkin.

Varjokujan töyhtöangervo näkyy kukkiessaan portin läpi kadulle saakka. Kuvassa näkyy myös varjolilja ja sormivaleangervo.
Heinäkuun lopusta elokuun loppuun varjo- ja metsäpuutarhan kukinnasta pitävät huolen jaloangervot ja kuunliljat. Jaloangervoissa on koko- ja värivalikoimaa valtavasti ja kuunliljojen lehdissä vaihtelua vähintään yhtä paljon. Joidenkin mielestä kuunliljojen kukinta on toisarvoinen tai jopa mitätön, mutta minusta niilläkin on oma viehätyksensä. Osalla on korkeat ja harvat kukinnot, toisilla matalat ja tuuheat. Kukat voivat olla valkoisia tai eri sävyisiä liiloja. Jotkut kukkivat vähän hillitymmin, toiset puskevat kymmenittäin kukkavarsia ja vetävät näyttävyydessä vertoja mille tahansa kasville.

Jaloangervo 'Brautschleier' on yksi suosikeistani samoin kuin sen takana oleva komeasinikuunlilja 'Elegans' valkoisine kukkineen. Esikot tuovat penkin etureunaan kukintaa keväällä. Aivan takimmaisena näkyy pikkuisen sulkavaleangervon lehtiä.
Kantopuutarhasta löytyy minikokoinen jaloangervo 'Younique' (?).
Kantopuutarhan takana kunnan puolella kasvaa kultapiisku, joka toivottavasti kasvaessaan pitää saniaisten kanssa heinikkoa kurissa. Se on näyttävä luonnonkasvi keltaisen ystäville, mutta ei kuki täysvarjossa. Meillä se jää juuri talon varjon ulkopuolelle ja saa mitä ilmeisimmin tarpeeksi valoa kukintaan.
Syksyllä ennen hallaöitä kukinta alkaa ainakin meillä olla varjopaikkojen osalta ohi, mutta erilaiset lehtimuodot ja -värit tulevat hyvin esille. Kuvissa näkyvää valkoreunaista pientä kuunliljaa on tarkoitus lisätä varjokujalle, sillä sen väritys tuo valoa vihreiden kasvien joukkoon.
Osa kantopuutarhasta elokuussa. Erilaiset lehtimuodot tuovat mielenkiintoista katseltavaa. Keskellä kuvaa juurakon vieressä piilottelee postauksen alkupuolella ollut valkovarjohiippa. Sen oikealla puolella kasvaa ojakellukka, jolla on minusta kiva lehdistö.

Syyskuun alussa varjokujalla kukkivat enää viimeiset kuunliljat ja jaloangervot (kuvan oikeassa ylänurkassa). Vasemmassa reunassa aidan edessä komean kokoiseksi pulskistunut lehtoimikkä. Kuunlilja ja sormivaleangervo kärsivät viime talvesta ja vesimyyrästä ja jäivät siksi minikokoisiksi.

Meidän puutarhan varjoisilla paikoilla pärjääviä kasveja:
aho-orvokki
alppi- ja tarha-alppikärhöt
alppiruusu
esikot
helmililja
jaloangervot
jouluruusu
ketunleipä eli käenkaali
kevätkaihonkukka
krookus
kuunliljat
lehtoimikkä
lemmikki
(metsä)mustikka
narsissi
ojakellukka
pikkutalvio
rönsyansikka
saniaiset (kotkansiipi, soreahiirenporras ja joku tunnistamaton)
tupastiarella
töyhtöangervo
valeangervot
valkovuokko
varjohiippa
varjolilja

Lisää puutarhaan sopivia luonnonkasveja postauksissa Hyvää luonnonkukkien päivää! sekä Puutarhani luonnonkukat. Noissa postauksissa on kasveja auringosta varjoon ja kuivasta kosteille paikoille, toisin kuin tässä, johon valikoin varjossa viihtyviä. Nyt olisi myös teillä tilaisuus jakaa lisää vinkkejä varjon ja metsäpuutarhan kasveista. Mitä suosittelisitte erilaisille varjopaikoille? Jaa kokemuksiasi kommenteissa tai tee vaikka oma postauksesi aiheesta.

20 kommenttia:

  1. Hauska kontrasti kantojen ja kukkien välillä. Näyttää kivalta! Puutarha, jossa pelkästään kantoja näyttää vähän tylsältä, mutta tää on kiva! Pieni metsäpuutarha on itselläkin ja siellä luonnonkasveja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kantopuutarha muuttuuu kesän mittaan todella paljon; keväällä näkyvät kaikki pienemmätkin oksat, syksyllä oksia ja kantoja näkyy vain pikkuisen siellä täällä ja yleisvaikutelma on vehreämpi.

      Poista
  2. Kiva esittely omasta varjon ja metsänreunan puutarhastasi. Kuvat alkukesästä olivat erityisesti mieleisiä. Jotenkin tuo kevätkaihonkukan sinisyys yhdessä muiden kumppanien kanssa näytti tosi kivalta, ehkä alkukesän valo vaikutti myös niin kutsuvalta. Oma varjon alueeni on vielä nuori, mutta nyt jo rotkolemmikit ovat herättäneet kiinnostuksen, uskon, että niitä haluan vielä lisää. Ensi vuosi näyttää tätä vuotta paremmin, miten alue muotoutuu ja mitkä kasvit viihtyvät. Varmasti postaan talven aikana omasta ’Varjolehdostani’ tämän vuoden tilanteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Alkukesän valo on kaunis ja nuo siniset sopivat siihen niin hyvin. Minä katselin kuluneena kesänä taimistoilta pariakin rotkolemmikkiä, mutta taimet olivat aika hinnakkaita ja alesta löytynyt kasvi niin täynnä ötököitä, etten halunnut sitä ostaa. Ehkä ensi kesänä hankin sitten yhden ihan normaalihinnalla. Odotan kovasti postausta varjolehdostasi.

      Poista
  3. Son muuten jännää, että useen kuuloo sanottavan, että ei voi laittaa puutarhaa, ku tontti on nii varijoonen. Ei siälä mikää kasva eikä kuki. MUTTA, varijon kasviis on palio torella komeeta kasvia, sekä lehtimuarooltansa että kukinnaltansa. Pitääs vaan pikkuusen ottaa selevää, mikkä sellaasis olosuhtehis menestyy, eikä tuupata sinne kaikkia mikkä etehen tuloo. Useemmilla ei oo hajuakaa, kasvien nimiistä, saati kasvuolosuhtehista ja sitte ihimetellähän miksei homma toimi. "Puutarhahulluulle" son ittestänsä selevä asia. Mun varijon luattokasvia on ansikka ja taponlehti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, tuota kuulee aika usein. Minusta taas varjoon on jopa helpompi saada vehreä ja näyttävä puutarha kuin aurinkoon. Valinnanvaraa riittää halusipa suurta ja näyttävää tai vähän maltillisemman kokoista. Paahteisen paikan kasvit ovat usein matalampia ja pienempilehtisiä, joten niillä ei saa sellaista rehevyyttä niin helposti kuin varjopaikkojen kasveilla.

      Poista
  4. Todella kivasti toteutettu kantopuutarha, josta löytyy monta suurta kasvisuosikkiani. Tykkään. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Haluaisin kantopuutarhaani vielä jonkun oikein järeän kannon, juurakon tai paksuja karahkoita, mutta niitä ei ihan joka hetki vastaan kävele.

      Poista
  5. Varjosen kasveissa on vaikka mitä. Monet on hienoja yksilöitä ja kivasti oot kantojen sekkaan suanu niitä laittanneks. Tuttuja tuosta siun listasta moni. Helepompi on varjoon laittoo kasveja, kuin paahteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totta: varjoisan paikan puutarhaan on vaikka mitä komeita ja näyttäviä kasveja tarjolla, kun vain vähän viitsii perehtyä aiheeseen.

      Poista
  6. On hyödyllinen postaus, tästä saa moni arvokasta tietoa. On kiva, kun myös varjojen kasveissa on paljon kauniita lajikkeita. Hauska on tuo kantojen ja kukkien yhdistelmä.

    VastaaPoista
  7. Hieno luettelo varjon kasveista. Ja iso kiitos kuvista, sainpa niistä hyvän idean miten lisätä lahopuuta puutarhaan.

    VastaaPoista
  8. Yllättävän paljon kasveja menestyy varjossakin. Tuota kevätkaihonkukkaa on minullakin, kitunut monta vuotta varjon puolella, toivoisin sen vähän leviävän että olis täytettä penkissä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Aika jännä, jos sinulla kevätkaihonkukka ei ole lähtenyt kunnolla kasvuun. Meillä se leviää melkein holtittomasti ja joka kesä saa olla repimässä ylimääräisiä rönsyjä pois. Onkohan sinulla sille liian kuiva paikka?

      Poista
  9. Ihania varjon kasveja puutarhassanne! Hyvää marraskuun loppua!

    VastaaPoista
  10. Ihanaa geti kun luin otsikon niin innostuin ja kappas, tämä olikin oma toivepostaukseni! Olen kirjoitellut paljon varjon kasveista. Saniaisista ja sitten löysin tällaisen top 10 sarjan.
    https://www.kotipuutarha.fi/mamas-garden/2019/09/24/varjon-valtiaat-puutarhan-vihreat-vehreyttajat/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan lukeneeni useammankin postauksesi varjon kasveista. Niitä ei suotta hehkuteta. Saniaisista en ole itse niin innostunut, mutta kyllä muutamalle on paikka meiltäkin löytynyt.

      Poista

Kiva kun piipahdit blogissani, jättäisitkö myös viestin käynnistäsi. Tervetuloa uudelleenkin!