perjantai 13. marraskuuta 2020

Kuusi kuvaa kesästä -haaste

Päätin tarttua oma-aloitteisesti Tuplasti terapiaa -blogista lähtöisin olevaan haasteeseen, jonka aiheena on tänä vuonna luonto. Huomasin kuvia selatessani, että vaikka luonnossa tuli välillä liikuttua, niin kamera oli yllättävän harvoin mukana ja enimmäkseen luontokuvat on otettu talven ja kevään aikana. Aiheeseen pitää selvästi panostaa ensi vuonna.

Tontin nurkalla kasvaa ja kukkii aika iso koiranheisi, mutta viime kesänä löysin toisesta kohdasta pienemmän yksilön, joka oli tehnyt pari kukintoa. Joku lintukin oli sen löytänyt...

Oravia näkee harva se päivä. Tämä kurre piti lounastaukoa männyn oksalla.
Tässä kuusitiaisemo hankkii evästä poikueelleen. Siitepölyä tupsahteli ilmaan, kun tintti pyrähteli oksalta toiselle (vaaleat hituset linnun kohdalla).
Punatulkkupariskunnan ruokalistalla on voikukan siemeniä.
Tämä kuva on lapsuudenmaisemista. Metsäpolulla kukkii mm. koiranputkia, metsäkurjenpolvia, mesimarjaa ja ahomansikkaa. Kaivoin samalla reissulla muutamia kasveja omille niityille.
Elokuinen auringonlasku omalta pihalta kuvattuna.
Haaste on kiertänyt blogeissa jo jonkun aikaa ja moni on siihen vastannutkin. En siis haasta tällä kertaa ketään, mutta nappaa ihmeessä itsellesi, jos et ole vielä osallistunut. Leppoisaa päivää ja tulevaa viikonloppua!

14 kommenttia:

  1. Tuo on niin totta, että kamera jää usein retkeltä pois ja sekös harmittaa. Viime kuussa tein ihanan retken ystävän kanssa yksille korkeille kallioille tämän saaren rannassa, ruska-aikaan näkymä oli hieno! Ehkä sieltä vielä saisi vähän ruskaa kuviin mukaan.
    Ihanat kesämuistot olet saanut kuviin napattua, nuo orava- ja lintuvieraat ovat niin mukavia. Kuusitiainen kuusessa on mahtava kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Suurin osa kuusitiaiskuvista epäonnistui, mutta onneksi edes yhdestä saa selvää :D Oli niin hauska seurata kuusitaisen pyrähtelyä siitepölypilvien seassa.

      Poista
  2. Oi, miten kiva! Minullakin on yksi lapsuudenaikainen paikka, jossa kasvaa noita mainitsemiasi kasveja. Se on vanha heinäpelto. Ihan hurjasti siellä on perhosia;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnonniityillä on usein paljon perhosia. Tuolla metsäpolulla ei kovin paljoa perhosia näkynyt, sillä sää oli vähän epämääräinen. Muita öttiäisiä (kuten itikoita) oli sitten sitäkin enemmän :D

      Poista
  3. Ihanan tunnelmalliset kesäkuvat. Lämpö, tuoksut ja äänet välittyivät selkeästi.
    Näyttää olevan meille puutarhahörhöille ominaista, että kamera kulkee mukana lähinnä omien kasvien keskuudessa. Tämä luonto-aiheen nostaminen oli siinä mielessä oivallinen, että ainakin minussa se herätti ajatuksen kuva-aiheiden laajentamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Puutarhasta ei taida malttaa kesken kiivaimman kasvukauden poistua kuvaamaan luontoa. Talvella niitä luontokuvia olisi niin hauska katsella, vaikka mielelläni kyllä katselen puutarhakuviakin.

      Poista
  4. Ihania kesäkuvia <3 Kuvia katsellessa tuli hyvä mieli, erityisesti kun tänään oli niin pilvinen päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kiva kuulla, että kuvat piristivät :) Harmaana syyspäivänä tekee erityisesti mieli uppoutua kesäkuvien pariin.

      Poista
  5. Olipa kivat kuvat, kaunis metsäpolku ja linnut! Itsekin olen viime päivinä useamman kerran koittanut kuvata kuusitiaista. Sitä näkyy vain harvakseltaan ja tuntuu, että tarkennus ei silloin toimi ollenkaan. Ehkä se on joki lajiominaisuus?! Toivottavasti minullakin on joku tarkka kuva (en katsonut vielä isolla ruudulla).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pikkulintujen kuvaaminen on todella haastavaa, sillä ne ovat koko ajan liikkeessä. Juuri kun sen on löytänyt kameralla, se ehtii pyrähtää toiselle oksalle. Yritä siinä sitten tarkentaa!

      Poista
  6. Kauniit, tunnelmalliset kesäkuvat! Hauskaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Kivoja kesäkuvia luonnosta! Hauskaa tuo punatulkkupariskunnan näkeminen keskellä kesää, muutenkin ovat arkoja lintuja ja harvoin näyttäytyvät. Kesäiset niityt ja polut kukkasineen ovat nostalgisia, varmasti kuuluvat monen lapsuusmuistoihin, niin minunkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ehkä täällä on sitten rohkeampia punatulkkuja, sillä meillä niitä näkee kyllä pitkin kesää. Välillä niitä on useampiakin etsimässä evästä. Vihervarpuset ovat myös saman tien paikalla, kun voikukan hahtuvia alkaa ilmestyä nurmelle.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!