Kummallisten aikojen äärellä

Elämme omituisia aikoja, niin säiden kuin sen kaikkien tunteman epidemian osalta. Omalla työpaikallanikin on siirrytty etätöihin ja se aiheuttaa jos jonkinmoista päänvaivaa ainakin minulle. Tulee tunne, että olen samassa tilanteessa kuin vaikkapa automekaanikko tai fysioterapeutti, joiden pitäisi puhelimen tai videoyhteyden välityksellä opastaa asiakastaan hoitamaan omat ongelmansa. Kuinka hoidetaan lähikontaktia suuresti vaativa työ etänä? Tämä päivä on mennyt aika pitkälti itselleni uuden ohjelmiston käyttöön tutustuessa ja tulevien viikkojen töitä suunnitellessa ja eilinen päivä se vasta hullunmyllyä olikin. Homma varmasti jatkuu vielä lasten mentyä nukkumaan, jotta huomenna töiden teosta tulisi edes jotain.

Pää on nyt yhtä jäässä kuin lasten hiekkalaatikko.

Töiden tekoa ei yhtään helpota päätöksemme pitää lapset varmuuden vuoksi poissa päivähoidosta. Isännällä työt jatkuvat vielä normaaliin tapaan, joten minun pitää hoitaa omat työni silloin kun isäntä on kotona viihdyttämässä lapsia. Toivottavasti säät suosisivat, jotta pienet, mutta harvinaisen äänekkäät asuinkumppanini voisivat olla ulkona mekastamassa silloin kun tarvitsen työrauhaa.

Tänään oli pitkästä aikaa melko hyvä sää happihyppelylle; pikkupakkasta ja pari päivää ujeltanut tuulikin oli jo rauhoittunut. Karokin pääsi vaihteeksi kunnolla ulkoilemaan.

Kunhan työkuviot tästä selkiintyvät ja kevät etenee, pääsen minäkin puutarhapuuhiin. Maa on edelleen roudassa, mutta se ei haittaa. Pysyvätpähän kasvit vielä hetken aikaa talviunilla. Lumien sulamisen perusteella autotallin länsiseinustalle tuleva uusi kasvimaa sulaa ensimmäisenä. Sitä onkin hauska päästä työstämään! Talven aikana suunnitelmat ovat hieman jalostuneet, mutta niistä lisää myöhemmin. Vielä on mietintämyssyssä se, kuinka nykyisen aidan ja kasvimaan ympärille tulevan verkkoaidan alusen saa rajattua niin, että nurmikko ei leviäisi naapurin puolelta kasvimaan käytäville. Rajauksen pitäisi olla myös sellainen, että naapuri saa helposti leikattua nurmikon omalta puoleltaan. Kasvimaan käytävien pohjamateriaalistakaan en ole vielä tehnyt päätöstä. Laittaisiko soraa vai kivituhkaa?

Vielä pikkuisen lunta ja routainen maa ennen kuin pääsee kaivamaan nurmea ylös ja asettelemaan lavakauluksia.

Nyt alkoi ulkona tuiskuttaa lunta, mutta sehän kuuluu kevääseen.

Vaikka ulkona on pakkasta ja maa roudassa, hunajamarja on jo alkanut pullistella silmujaan. Kevättä kohti!

Blogimaailma on jäänyt minulta harmittavan vähälle huomiolle nyt parin päivän ajan. Mutta eiköhän aikaa pian taas löydy, kun saan uudet työkuviot toimimaan ja yhdistettyä arkirutiineihin. Jatkossa ei ainakaan kulu 1-2 tuntia päivässä työmatkoihin! Mullistiko korona teidän työ- tai arkirutiinejanne? Mukavaa viikon jatkoa! Yrittäkäähän pysyä terveinä!