perjantai 12. heinäkuuta 2019

Kukkia ja muita juttuja

Palataan takaisin omalle pihalle, niin kuin edellisessä postauksessa lupasin. Kylmyys hidastaa nuppujen aukeamista ja kasvua muutenkin. Tomaateilla ja kurpitsoilla on ollut harsot ympäri vuorokauden, ja patiolla oleville chileille ja paprikoille olen joutunut laittamaan harsoa yöksi. Täällä on ollut öisin 5-7 astetta lämmintä. Aika kylmää heinäkuuksi. Odotan lämpimämpiä kelejä, jotta kauan odottamani kärhöjen nuput alkaisivat pian aueta. Tänä vuonna olisi tulossa tähän asti paras kärhöjen kukintavuosi.
Luumutarhan ensimmäinen rusolaukka kaunistuu koko ajan. Ne tulevat aikanaan näyttämään kauniilta noustessaan kurjenpolvien keskeltä. Taustalla peittokurjenpolvi 'Cambridge'.
Kivipolku patiolta metsänreunapenkin istumakivelle on vihdoin valmis. Jossain vaiheessa luulin jo, etten saa sitä tänä kesänä valmiiksi kivien loppumisen takia, mutta onneksi niitä sitten löytyi, kun aloin kaivella kärhökaaripenkin laajennusta. Lisää kiviä kaivataan vielä kolmiopenkin reunustamiseen. Ja olisi täällä monen monta kukkapenkkiäkin vielä, joihin tarvittaisiin siisti reunus. Nyt pidän kuitenkin hetken taukoa kiviprojekteista ja keskityn välillä ihan johonkin muuhun. Välillä on hauska verrata tapahtunutta muutosta, joten tein kolme ennen-jälkeen-kollaasia. Vasemmanpuoleisissa kuvissa viime syksyllä kesken jäänyt tilanne, oikealla näkymät suunnilleen samoista kohdista nyt.
Nämä kuvat ovat patiolta kohti metsänreunapenkin istumakiveä. Ritarinkannus on ainakin nappivalinta metsänreunapenkin takalaitaan, sillä ne näyttävät minusta jatkavan polun linjaa kohti kaukaisuuteen.
Istumakiveltä pation suuntaan. Viime syksynä otettu kuva ylävasemmalla on otettu istumakiven takaa, yläoikealla istuin itse kivellä kuvaamassa. Kukkapenkki ei siis ole mystisesti pienentynyt ja lyhtykin on edelleen kiven vieressä!
Viime syksyltä ei ollutkaan sellaista kuvaa, jossa olisi näkynyt myös grillikatoksen ja liiterin edusta. Eipä siellä kyllä kaivantoa kummempaa ollutkaan, toisin kuin nyt. Tämän vuoden kuvat on otettu ennen sadetta, joten osa kiveyksestä on vielä kivituhka- ja multapölyn peitossa.
Jos ihmettelitte oikeanpuoleisissa kuvissa heti pation ja luonnonkivipolun kulmassa olevaa rikkaruohottunutta ja kärsineen näköistä lämpärettä, niin sen ei ole tarkoitus jäädä lopullisesti siihen. Jotain suunnitelmantynkää sen tilalle jo on, mutta jääkööt toteutus ensi vuoteen. Sen paljastan, ettei kyse ole nurmikosta.
Vessakimppu pikkujasmikkeen ja pikkusydämen kukista.
Huomasin muuten aiemmin kesällä, että mitkään kitkemistyökaluni eivät oikein toimi kivikkorinteessä tai näillä luonnonkivipoluilla. Meillä oli kärhötukien rakentamisesta jäänyt harjateräksen pätkiä, joten kysyin isännältä, saisiko niistä taivuteltua sopivan työkalun. Isäntä tuumaili hetken aikaa ja pian olikin juuri toiveiden mukainen työkalu tehty. Itse olisin tyytynyt vähän rujommankin näköiseen välineeseen, mutta isäntä teki ihan viimeisen päälle.
Käteni mukaan muotoiltu kahva on viimeistelty polttamalla ja teräosa on tarpeeksi ohut mahtuakseen ahtaampiinkin rakosiin. Maali tosin alkoi kulua jo muutaman neliön kitkemisurakan jälkeen, mutta sen tiesi isäntäkin, ettei se tule kestämään. Pääasia, että toimii hyvin ja olihan se hetken aikaa oikein tyylikkään näköinenkin.
Viime kesänä loistokärhöjen pistokaslisäysyritykseni menivät pieleen osittain omaa huolimattomuuttani. Nyt onkin pakko hehkuttaa tämän vuoden tulosta: ensimmäinen pistokastaimi on kasvattanut juuren ruukun pohjareiästä ja on alkanut tehdä lehtiäkin. Yksi seuraavista taimista on ollut reilun kuukauden ilman muovihupun suojaa ja seuraavat pari tainta kolmisen viikkoa, eikä yksikään ole nuutunut, joten jospa niissäkin on pian juuria näkyvissä.
Maaliskuun lopulla otettu 'Kaiser' on lähtenyt kasvuun. Keskellä olevat lehdet ovat uutta kasvua. Tämä on ainut neljästä pistokkaasta, joka selvisi. Kylvömullassa olleet kuolivat ensimmäisenä, toinen kasvusammalessa ollut sinnitteli pitkälle, mutta ei jaksanut kuitenkaan juurtua. Tämäkin on siis kasvusammalessa.
Pistokaskaapin tämänhetkinen tilanne. Etummaisena viikon vanhoja 'Albina Plenan' pistokkaita, niiden vasemmalla puolella reilun viikon vanhoja 'Jackmaniin' pistokkaita, oikealla edessä pikkuruukussa vähän toivottomalta näyttävä 'Hagley Hybrid' (1.5. otettu), takana oikealla pari 'Princess Katea' ja takimmaisena kaksi 'Hagley Hybridiä', molemmat kesäkuussa otettuja.
Kovin suuria odotuksia ei ole Hagleyn juurtumiseen, sillä kaksi kolmesta näyttää jo tässä vaiheessa aika epämääräisiltä. Myös toinen 'Princess Kate' näyttää vähän kunnottomalta. Minulle riittää se, että saan yhden kutakin lajiketta juurtumaan, sillä se on näiden kasvatuksen hankalin vaihe. Talven yli pienetkin kärhöntaimet menevät yleensä yhtä luotettavasti kuin isommat ja ensi kesänä niiden pitäisi jo kukkiakin, ainakin muutaman kukan voimin.
Ensimmäinen purppurarevonhäntä alkaa kukkia. Melkein tarvitsee suurennuslasin sen näkemiseen, kun koko kasvilla on korkeutta vaivaiset 20cm. Mutta kukkii kuitenkin!
Viime vuonna harakat keksivät mansikkamme, tänä vuonna apajille ilmestyi nelijalkainen mansikkarosvo. Linnut pysyivät poissa verkkohäkin avulla, mutta kurrepa oli keksinyt porsaan... oravanreiän yhdeltä reunalta ja toi vielä kaverinsakin mukaan varkaisiin.
Ulospääsyä piti hetki etsiä, vaikka olivat ilmiselvästi käyneet varkaissa jo useamman kerran.
Sillä aikaa kun toinen riehui häkissä, kaveri mussutti mansikanraakiletta niityn reunassa. Olohuoneen ikkunasta ei saanut tämän tarkempia kuvia kuvattua, mutta kyllä näistä sen verran selvää saa, että oravan tunnistaa.
Kävin laittamassa lisää verkkoa ja ankkuroin kaikki tikuilla maahan kiinni, mutta aika tyhjiin olivat ehtineet yön aikana mansikkapuskat syödä. Yksi vastoinkäyminen siis lisää tämän vuoden hyötytarhailuun. Tasapainon vuoksi pitää laittaa loppuun kuva ensimmäisistä sokeriherneen kukista.
Eivätkö olekin söpön värisiä!
Mukavaa alkavaa viikonloppua!

28 kommenttia:

  1. Voihan mansikkarosvot! Tosin hyvin suloisia ovat nämä varkaat :)
    Pihallanne on tapahtunut hurjan paljon sitten viime syksyn. Kiva oli katsoa noita ennen ja jälkeen -kollaaseja, ne ovat hyvin havainnollisia. Kiitos, mukavaa alkavaa viikonloppua sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sen verran suloisia olivat mansikkarosvot, että kuvattiin ensin ja hätisteltiin vasta sitten :D Eipä viime syksynä vielä uskonut, kuinka hienolta jo nyt voisi näyttää. Jotenkin mielessäni odotin, että polun valmistumisessa kestäisi kauemmin, kun kivet tuntuivat olevan kortilla. Onneksi niitä sitten löytyi oletettua enemmän kukkapenkin kaivuussa.

      Poista
  2. Huiman paljon muutoksia ja tosi hienot nuo kivipolut! Kyllä siinä kiviä tosiaan tarvitaankin.
    Meillä ei oravat ole vielä tuota keksineet. Verkotin tänä vuonna myös karviaisen vahingosta viisastuneena. Kettu söi viime kesänä koko karviaissatomme.
    Mukavaa alkavaa viikonloppua myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Useampi kottikärryllinen kiviä tuohon polkuun ja pation kolosten täyttöön hupeni. Ja vielä kun ihan mikä tahansa kivi ei kelpaa, vaan pitää olla tasainen pinta ja sopivan muotoinen muutenkin, ettei keiku jalan alla. Jonkinlainen kasa tuolla on "käyttökelvottomia" odottamassa uutta ideanpoikasta. Oho, enpäs ole ennen kuullut, että kettukin kävisi marjavarkaissa! Meillä on onneksi vanhat, korkeat marjapensaat, joten ei nelijalkaiset marjarosvot yletä ihan kaikkia syödä.

      Poista
  3. Kärhöjen kukintoa täälläkin vielä odotellaan. Ensimmäiset kukkivat jo kesäkuun alussa, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista sillä rintamalla. Nyt kuitenkin availevat loisto-ja jalokärhöt (hiiiitaaaasti) nuppujaan ja vuoroaan odotellut viinikärhö näyttää pitäneen tästä kesästä. Nuppuja on valtavasti. Tsemppiä odotukseen,kärhörakkaus on ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellarissa talvehtineet kärhöt ovat vähän lievittäneet odotuksen tuskaa, sillä ne ovat pitäneet huolen alkukesän kukinnasta. Tänä vuonna istutin vasta ensimmäisen alppikärhön maahan, joten ehkä ensi vuonna saan nauttia maassa talvehtineen kärhön kukinnasta jo kesäkuussa. Tiukukärhö 'Arabellassa' on pari kukkaa auki ja mantsuriankärhö aloittaa varmasti ihan lähipäivinä. Ensimmäinen loistokärhö ehkä antaa odotuttaa vielä viikon, riippuu kyllä keleistä. Kiitos, tsemppiä sinunkin odotukseesi! Kärhörakkaus on todella ihanaa!

      Poista
  4. Paljon on puutarhassanne tapahtunut. On vaatinut myös paöjon työtunteja. Hyvän työkalun sait kitkemiseen. Puutarhaan mahtuu yllättäävän paljon kärhöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En onneksi tullut laskeneeksi työtunteja, mitä olen viettänyt kivi kourassa. Aika monta kiveä on tosin laitettu ohikulkiessa paikoilleen, eli homma on osittain sujunut aika huomaamattomasti. Kitkemistyökalu on testattu ja toimivaksi todettu. Enää ei tarvitse irrotella kiviä sen vuoksi, ettei työkalu mahdu niiden väliin. Kärhöt ovatkin kiitollisia pienen pihan kasveja, kun eivät vie paljoa tilaa. Istutuskuoppaa kaivaessa tosin vierellä kasvavat kasvit joutuvat hetkeksi väistymään.

      Poista
  5. Ihanalta näyttää rusolaukka! Ja kollaasi ennen ja jälkeen on todellakin kiinnostava ja havainnollistaa hyvin, miten paljon olet saanut aikaan! Kivipolut ovat tosi kivan näköisiä. Rohkaisee itsekin nähdä muutos, aikaa ei ole edes kulunut kovin pitkään - eikö?! Kaikenlaisia karviaisia rosvoja! Jospa tästä eteenpäin jättäisivät teidän herkut väliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rusolaukka näytti alkuun aika vaatimattomalta, mutta kaunistuu päivä päivältä kun kukinto alkaa kunnolla aueta. Kollaasin tekemisestä tuli hyvä mieli itsellekin, kun huomasi muutoksen konkreettisesti. Toukokuun lopulla tuli murske- ja kivituhkakuorma ja siitä meni parisen viikkoa, että patioalue oli suurimmaksi osaksi valmis. Luonnonkivien kaivamiseen ja asetteluun meni kuukauden verran, mutta eipä sitä kyllä sellaista urakkavauhtia tehtykään, mitä itse patiota. Itsekseni tein korkeintaan pari tuntia päivässä, joten kyllä tuo aika vauhdilla loppujen lopuksi meni. Ensi vuodeksi pitää suunnitella joku lintujen, oravien ja lastenkestävä ratkaisu mansikoiden suojaamiseksi, jotta saisimme edes yhden kypsän mansikan noista viidestä puskasta!

      Poista
  6. Kuvaparit kertovat, miten paljon olette uurastaneet ja miten hienoa jälkeä uurastus on tuottanut. Kivipolut ovat upeita.
    Alkoi houkuttelemaan kärhöjen pistokaslisäys. Varmasti aikamoinen onnistumisen ilo, kun niihin ilmestyy juuria ja mikä kokemus onkaan istuttaa puutarhaan itse kasvatettu kärhö.
    Vai oravat mansikkamaallanne mellastaa. Tietysti on kiva tietää syyllinen, mutta mielellään ne mansikat itse söisi.
    Tosi söpö herneenkukka. Melkeinpä noiden kukkien vuoksi voisi herneitä kasvattaa. Vaikka hyvältä ne herneetkin maistuvat.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kokeile ihmeessä lisätä kärhöjä pistokkaista! Ei se oikeastaan vaadi sen kummempaa kuin paljon pistokkaita ja kärsivällisyyttä. Juurien ilmestyminen on paras hetki, sillä ennen sitä ei voi tietää, ovatko pistokkaat ylipäätään edes lähdössä kasvamaan vai eivät. Suurin osa ei juurru. Sitten kun ensimmäinen juuri ilmestyy näkyville, niin kasvuunlähtö on enää ajan kysymys.
      Ensin lapset repivät raakileita ja sen jälkeen oravat. Rastaat ja harakat eivät edes ehtineet tänä vuonna apajille! Ensi vuodeksi pitää keksiä joku uusi systeemi, että saataisiin mansikoita omaankin suuhun. Kukkien takia noita sokeriherneitä ostinkin! Kiitos, mukavaa viikonloppua!

      Poista
  7. Kehvelit mansikkavarkaat! Hienot kulkuväylät, niistä jo aiemmin otettujen kuvien perusteella sain pienen idean omaan pihaan jakamaan isoa istutusaluetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukava kuulla, että sait inspiraation polustani! Jään mielenkiinnolla odottamaan aikaansaannostasi :)

      Poista
  8. Your garden looks beautiful.
    I loved the photo of the squirrel.
    Have a nice weekend
    Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you! Those two squirrels were eating our strawberries! Nice weekend to you, Maria!

      Poista
  9. Samaten täällä oravat ovat keksineet ruveta herkutteleman mansikoilla, viime kesänä bongasin ensimmäisen kerran oravan mansikkaa syömässä. Tänä kesänä huomasin myös oravan lähtevän mansikka-amppelista, minulla kun mansikat kasvavat amppeleissa. Mansikat ovat saaneet olla rauhasssa rastailta amppeleissa, mutta nyt oravanpeijakkaat ovat hoksanneet nämä herkuttelupaikat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Minä kun mietin, että pitää ensi vuodeksi laittaa mansikkamaa amppeleihin turvaan! Siinä meni suunnitelmat taas uusiksi. Kiitos varoituksesta!

      Poista
  10. pistokaslisäyksesi onnistuneet hienosti, onnitteluni! taimet on kyl melko kalliita ostaa, tänään piipahdimme ale myynnissä ja muutammia haluamiani sain ostetuksi. likusterinsyreenit eivät olleet alessa, joten en raaskinut vieläkään ostaa, vaik kovasti sellaisen haluaisinkin pihamaalle.
    todella pätevännäköinen kitkentärauta ahtaisiin koloihin. meil oravat söivät viime vuonna todella paljon mansikoita ja katkoivat jo raakileina suuren osan, niin ettemme saaneet paljoakaan itse syödäksemme. parhaimmillaan pihamaalla oli neljä-viisi kurrea yhtä aikaa herkuttelemassa. nyt teimme metalliverkosta suojat ja kurret ovat ihmetelleet, kun pikku hampaalla ei verkko enää rikki menekkään kuten viime kesänä.
    kylmää on ollut myös tääl jo yli viikon, eilen jo hiukan lämpimämpää ja tänään jo oikein lämmintä, mut yöksi taas kylmeni, et harsot piti laittaa pavuille takaisin.
    toivotaan, et saisimme nauttia viel ihan oikeista hellepäivistäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Harvemmin mitkään erikoisemmat kasvit ovatkaan alennusmyynnissä. Meiltä saa verkon ottaa mansikoilta jo pois kokonaan, sillä kurret saivat revittyä sitä niin paljon irti maasta, että räksätkin ovat päässeet pujahtamaan sisälle. Löysin eilen enää pari pientä raakiletta, joten tuntuu turhalta enää suojellakaan niitä. Kaksi puskaa on kasvimaalla harson alla. Toiveissa on, että niitä eivät marjavarkaat hoksaisi. Päivisin on ollut jo siedettävän lämmintä, mutta öisin on kylmää. Hellepäiviä ja erityisesti lämpimämpiä öitä kaivattaisiin.

      Poista
  11. Upeat kivipolut ja virkeän näköisiä pistokkaita! Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  12. Upean näköinen kivipolku.Onka kivannäköinen sokeriherneenkukka. Hyvää sunnuntaita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ostinkin nuo sokeriherneet kukkien takia. Hyvää sunnuntaita!

      Poista
  13. Kyllä on kauniita kivipolut ja ihanat istutukset. Hyvääsunnuntai päivää :)

    VastaaPoista
  14. Hienot kivipolut! Olet valtavasti tehnyt töitä ja se näkyy upeana lopputuloksena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kivihommia tekee aina mielellään, kun siinä näkyy työn jälki ja edistyminen saman tien ja lopputulos vain paranee, kun sade puhdistaa kivet ja painaa saumat tiiviiksi.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!