torstai 2. helmikuuta 2023

Kokeilujen helmikuu

Jouluruusuvauvat kurottelevat valoa kohti.
Tammikuu vaihtui helmikuuksi ja pian kalenterin saakin kääntää maaliskuulle. Kuukausista lyhin hurahtaa ainakin toiveiden mukaan ohi nopeasti ja eipä aikaakaan, kun ollaan keväässä. Sitä odotellessa on hyvä vähän kokeilla uusia juttuja. Suunnitelmissa on vaikka mitä, mutta aloitetaan nyt meneillään olevista kokeiluista, jotka saivat alkunsa jo tammikuun loppupuolella. Niistä on hyvä vääntää jutun juurta nyt kun mitään muuta mainitsemisen arvoista ei oikeastaan tapahdu. Kerroin jokunen postaus sitten löytäneeni tarjouksesta idätyssetin ja versotukseen sopivia siemeniä. Laitoin ensimmäisen satsin kumpaakin sorttia tulemaan vajaa viikko sitten ja koska kokeilut pitää aina dokumentoida, räpsin laatikoista kuvia kerran vuorokaudessa.
Ensimmäisen vuorokauden jälkeen: vihanneskrassit vasemmalla, linssit oikealla. Alla vertailukappaleeksi pusseihin jääneitä kuivia siemeniä.
Ei mennyt vuorokauttakaan, kun kodinhoitohuoneesta alkoi levitä hyvin epämiellyttävä löyhkä. Pian selvisi, että krassin siemenet ovat hajun lähteenä. Mietin jo, ovatko ne alkaneet itämisen sijaan mädäntyä, mutta tarkempi tutkiminen osoitti, että siemenet ovat erittäneet ympärilleen kirkasta limaa ja osasta näkyi jo sirkkajuuren alkujakin. Huuhtelin kumpaakin "kylvöstä" muutaman kerran päivässä mutta haju pysyi sitkeästi seuralaisenamme useamman päivän. Vasta siinä vaiheessa kun krassit alkoivat puskea enemmän lehtiä, haju mietoni. Tai sitten nenämme olivat jo tottuneet löyhkään... Aivan kokonaan siitä ei ole vieläkään päästy eroon.
Kahden vuorokauden kuluttua krassit olivat alkaneet puskea juuria ritilän rei'istä. Linsseissä alkaa näkyä pieniä ituja.
Kolme vuorokautta ja krasseissa näkyy juurten lisäksi myös sirkkalehtiä. Keskikuvassa linssien juuristoa, alhaalla krassien.
Linssejä en ole vielä rohjennut maistaa, mutta aamulla nappasin yhden versonpätkän krassista. Se oli virhe! Maku oli yhtä tymäkkä kuin siementen haju ensimmäisinä vuorokausina eikä lähtenyt pitkään aikaan suusta pois. Toivon, että versot maistuisivat edes vähän paremmilta vielä pari päivää kasvettuaan, ettei tarvitse viskata koko hoitoa ja loppua siemenpussin sisällöstä kompostiin.
Ylhäällä on kulunut neljä vuorokautta, keskellä viisi ja alinna äsken otettu kuva kuuden vuorokauden rajapyykistä. Näissä kuvissa krassit ovat oikealla, linssit vasemmalla.
Toinen uusi kokeiluni oli kirpputoripöydän vuokraaminen. Silläkään en pääse kehuskelemaan, sillä menestys oli melkoisen kehno. Tuli todettua, että toisen roska ei ole toisen aarre. Tavaraa oli sen verran paljon, että normaalihinnalla niillä olisi voinut tienata jopa 150€. Enkä siis hinnoitellut niitä yläkanttiin, vaan suurin osa oli 1-3 euron hintaisia ja vain muutama enemmän. Lisäksi ainoastaan kaksi esineistä maksoi yli kympin. Vaatteet olivat puhtaita, ehjiä (eikä edes kuluneita tai nyppyyntyneitä) ja vielä silitettyjäkin. Puolet ajasta hyllyssä roikkui -50% lappukin, mutta sekään ei saanut tavaroita häviämään. Pitänee siis vetää muutama johtopäätös.
Tässä osa käteen jääneistä vaatteista ja tavaroista. Lisäksi jäi myymättä mm. kirjoja, DVD-elokuvia ja nahkatakki. 
Kirpputorilla luuhaavat naiset ovat selvästi vähän isompaa kokoa kuin minä aikanaan (XS/32-34) eikä kenelläkään ole langanlaihoja teinityttöjä. Kirpputorilla ei myöskään liiku koon 52 nahkatakkeja käyttäviä miehiä. Suomalainen nahkatakki ei mennyt edes 7,5 eurolla kaupaksi, mikä oli yrittäjänkin mielestä todella erikoista. Hän kun sanoi, että heillä on myyty vastaavankuntoisia takkeja 25 eurolla. Lasten pikee-paidat niin retroväreissä kuin hillitymmissäkään sävyissä eivät selvästi ole muotia eikä kenelläkään ole juhlia tiedossa. Lasten suorat housut, pari valkoista kauluspaitaa ja värikkäämpi kauluspaita jäivät käteen, vaikka hintaa niille jäi alennusten jälkeen 0,5-1,5€. Nykyään myös toppavaatteet ovat hyvin lämpimiä, sillä lasten college-hupparit saivat roikkua rekillä rauhassa ja yhdet villasukat sekä käyttämättömät lapaset jäivät myymättä. Kenelläkään ei ollut myöskään tarvetta Reiman toppapuvulle, joka sekin oli melkein uuden veroisessa kunnossa. Lasi- tai keramiikkaesineitä ei tarvita, jos eivät ole mitään design-mallia. Kummastakin ryhmästä täytyy kyllä rehellisyyden nimissä sanoa, että eipä noilla ole käyttöä minullekaan. Enhän niitä olisi muuten edes myymässä.
Eteisessä voi mielessään matkata kevääseen; jouluruusu kukkii, hyasintit nuppuilevat, jouluruusun taimet aukovat sirkkalehtiään ja rosmariini työntää uutta versoa.
Kirpputoriyrittäjälle annan kuitenkin isot kehut erinomaisesta asiakaspalvelusta. Hän kävi juttusilla melkein joka kerta kun tulin siistimään pöytää ja tuntui olevan vilpittömästi pahoillaan siitä, että oikeat ihmiset eivät olleet liikkeellä sopivaan aikaan. Hän myös jatkoi pöydän vuokra-aikaa muutamalla ylimääräisellä päivällä veloituksetta, jotta edes pöytävuokra tulisi kuitattua. Tottahan hänkin olisi yrittäjänä halunnut tienata rojuillani arvokkailla aarteillani, mutta ainakaan hänen olemuksestaan ei paistanut itsekäs rahanahneus ja siitä annan isot plussat. Suunnitelmana on käydä lopputalven mittaan lasten välikausi- ja kesäromppeet läpi ja katsoa, kertyisikö pieneksi jääneistä sen verran täydennystä nyt myymättä jääneiden tavaroiden joukkoon, että voisi kokeilla onneaan uudelleen sitten kun väki alkaa hamstrata kevät- ja kesävaatetta. Ensimmäisestä kerrasta viisastuneena pitää ennen pöydän vuokraamista laskea, että niistä euron ja kahden tavaroista kertyy paljon suurempi summa kuin tällä kerralla, jotta jäisi edes joku killinki omaankin taskuun. Tuskinpa kaikki menee kaupaksi silloinkaan.
Karo ja kuopus vähän vauhdikkaammalla aamulenkillä. 
Karollekin pitää antaa vähän kehuja erinomaisesta hihnakäyttäytymisestä. Olipa vauhtia miten vähän tai paljon tahansa ja lenkittäjänä lapsi tai aikuinen, Karo viipottaa kiltisti sopivalla etäisyydellä taluttajan vasemmalla puolella hihna löysällä välittämättä häiriötekijöistä tai äkillisistä vauhdin- ja suunnanmuutoksista. Harvemmin tulee yhtä hienosti hihnassa liikkuvaa koiraa lenkeillä vastaan ja vielä harvemmin pikkulasta hihnan toisessa päässä. Enää emme herätä niin paljoa huomiota kuin muutamia vuosia sitten, jolloin Karo oli taaperon talutettavana, mutta edelleen seurueemme saa usein joko hymyjä tai kehuvia kommentteja osakseen.

18 kommenttia:

  1. Toivottavasti versoistasi tulee lopulta herkullista syötävää.
    Harmillista, etteivät tavarat käyneet kaupaksi, vaikka olisi voinut kuvitella. Yleensähän lasten siistissä kunnossa olevat vaatteet liikkuvat hyvin. Ovatko ostajat siirtyneet enemmän nettikirppiksille? En tiedä.
    Jouluruusu näyttää niin ihanalta tuossa toiseksi viimeisessä kuvassa, samoin hyasintit!
    Upeaa Karo, olen samaa mieltä, että Karoon erittäin mallikelpoinen talutettava!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan näin. Siemeniä kun jäi kumpaankin vaikka miten paljon.
      Ei vaan sattunut kirpparilla pyörimään juuri sopivaan aikaan sellaista väkeä, joilla olisi ollut tarvetta tavaroilleni. Vain muutama lastenvaate meni ja vähän enemmän sitä muuta tavaraa. Osa noista myynnissä olleista vaatteista on ollut aiemmin tori.fi:ssä myynnissä mutta ei tullut edes kyselyitä. Arvelinkin siksi, että vaatteet hankitaan mieluummin kirpparilta, jossa pääsee tutkimaan paremmin niiden kuntoa ja sovittamaankin. No, jospa seuraavalla kerralla sitten olisi parempi tuuri.
      Karon kanssa on ilo kävellä, kun hihna pysyy löysällä eikä tarvitse miettiä, kuinka kiinnittää koiran huomiota pois vastaantulijoista. Ei ole käsikään kipeänä kävelylenkkien jälkeen.

      Poista
  2. Ihanan näköinen jouluruusu ja näyttää kukkivan runsaasti. Hienoa, että Karo omaa loistavat hihnassaolotaidot.

    VastaaPoista
  3. Ihana, hieno Karo! <3
    Voi sentään, olipa ikävä juttu, että melkoisen vaivannäön jälkeen sait kantaa kirppistavarat takaisin kotiin. Toivottavasti seuraavalla kerralla on parempi onni.
    Voi että, rakastan vihanneskrassia ja minulle jo se tuoksu (haju) tuo veden kielelle. Makuja on niin monia. Ihanan pippurinen on ehkä, miten itse sitä kuvailisin. Brittiläinen klassikko muna-krassivoileipä voisi ehkä sinulle sopia, mauton muna ja joku mauton vaalea leipä laimentavat krassin tymäkkyyttä. Aika moni idätettävä alkaa jo siementen vettyessä tuoksua, viimeksi kokeilin sarviapilaa ja siinä oli sama juttu. Vähän ensin ihmettelin, mistä haju tulee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, olenpahan yhtä kokemusta rikkaampi. Onneksi muutama paljon kaappitilaa vienyt tavara kuitenkin hävisi ja jonkun verran pienempääkin roinaa. Jospa seuraavalla kerralla sitten tulisi edes muutama killinki voittoakin.
      Pitää testata krassia leivän kanssa, muniakin olisi jääkaapissa.

      Poista
  4. Toivottavasti vihanneskrassin tuoksu laimenee entisestään tai nenänne tottuu tuoksuun. Se on kiva lisä leivän päälle näin talviaikaan.

    Harmillisen huono kirppistuuri. Olen myynyt hyvällä menestyksellä paljonkin tavaroita kirppiksillä. Tosin edellinen kerta oli jo ennen koronaa eli vähintään kolme vuotta sitten. Kirppiksissäkin on eroja. Hyvällä paikalla pöytähinta saattaa olla kalliimpi, mutta myös asiakkaita enemmän ja ostavampia. Kirpparimyynti on aikaa vievää ja työlästä, kun hintalappuja on väsättävä, pöytää pitää käydä siistimässä ja järjestämässä ja tietenkin hintojen oikeellisuudenkin miettimisessä on oma pulmansa.

    Kumma juttu, etteivät lastenvaatteet tehneet kauppaansa. Tavarasi näyttävät todella siisteiltä, mitä ei aina voi kirpparikamasta sanoa. Muutama vuosi sitten tuli kierrettyä ahkerasti kirppareita, kun etsimme ystäväni kanssa vähävaraisen tuttavaperheen tytölle vaatteita ja tarvikkeita. Niitä myös löysimme. Käytännössä tyttö on kasvanut kirpparivaatteissa. Ehkä ihmiset ovat tosiaan siirtyneet enemmän nettikirppisten piiriin. Ja lahjoittavat FB:n roskalavoissa tavaraa pois, kun eivät jaksa niiden myymiseen paneutua. Vaikea sanoa. Toivottavasti sinulla on parempi onni seuraavalla kerralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se enää niin vahvasti tuoksu. Pitää maistella, olisiko makukin jo miedontunut, kun taimet ovat kasvaneet.
      Mietin pitkään, varaisinko pöydän naapurikaupungin isommalta kirppikseltä mutta aikataulullisesti siellä olisi ollut hankalampi piipahtaa järjestelemässä tavaroita ja jo tuotteiden myyntiin vienti olisi ollut hankalaa. Tulipahan kannatettua oman paikkakunnan yrittäjää siinä samalla ja pääsi helposti töihin mennessä siistimään pöytää.
      Siistejähän nuo vaatteet olivat, osa melkein käyttämättömiä. Toppapukukin oli vain hyvin pienen hetken käytössä lähinnä kaupunki- ja kyläilyvaatteena. Nyt ei vain sattunut asiakkaille sopivia ostohousuja jalkaan. Kaikki ehjät ja siistit mutta selvästi käytetyn näköiset vaatteet lahjoitin jo syksyllä pois, kun piti saada tilaa kaappeihin enkä uskonut saavani niillä lantin lanttia.
      Kirpparilta hankituissa vaatteissa kelpaa kulkea siinä kuin uusissakin. Lapset kasvavat niin nopeasti, että joutuu alituiseen vaateostoksille. Myös meidän muksut ovat kulkeneet käytännössä koko ikänsä jonkun toisen vanhoissa vaatteissa. Sukulaisilta ja naapurilta on tullut (tai ostettu) säkkikaupalla pieneksi jäänyttä vaatetta, joista on valikoitu sopivankokoiset käyttöön ja loput ovat sitten odotelleet kaapissa. Meiltäkin on mennyt paljon eteenpäin mutta kätevä kierrätys loppui siinä vaiheessa, kun nuorin serkku otti pituudessa kiinni kuopuksen. Siispä kaapit täyttyvät, kun myös pieneksi jääneet vaatteet jäävät tänne.

      Poista
    2. Meidän muksut peri vaatteita sopivasti hiukan vanhemmilta serkuiltaan. Heidän äitinsä oli erittäin taitava ompelija ja käsityöihminen, joten sain myös paljon kauniita ja yksilöllisiä vaatteita lapsille niin varta vasten heille tehtyinä kuin serkkulapsien käyttäminä. Myös työkaverien kesken oli lastenvaaterinki, jossa kierrätettiin vaatteita ja muitakin tarvikkeita. Jotain piti tietenkin myös kaupasta ostaa, mutta hyvin kelpasi käytettykin.

      Poista
    3. Itse tehdyt vaatteet ovatkin hyviä, jos niitä saa. Usein ne kestävät käytössä paljon kauemmin kuin kaupan vaatteet. Joskus mukamas laadukkaatkin vaatteet kuluvat puhki todella nopeasti.

      Poista
  5. Alkuvuosi saattaa olla kirppareilla nyt hiljaista, moni maksaa vielä joulun kuluja, sähkö on kallista ja alesta saa vaatetta edullisesti. Vie keväällä/alkukesästä uudestaan myyntiin ja yhdistä siihen ylimääräisten taimien myyntiä. Vaan joskus tuntuu, että vaikka kaiken huomioisi niin silti tulos on plus miinus nolla. Yksi vinkki vielä, jos myy lastenvaatteita, kannattaa myynti ajoittaa lapsilisin maksuun ja kuun vaihteeseen, silloin lapsiperheillä on "eniten" rahaa liikkeellä.
    Onpas kummalliset krassit, en tiedä uskaltaisinko syödä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla niinkin. Joka kerta tuolla näkyi kuitenkin asiakkaita, joten ei ehkä vain sattunut juuri näitä tuotteita etsiviä kohdalle. Pitää kokeilla keväällä uudelleen ja hamstrata enemmän tavaraa tarjolle. Voi olla, että myyn liiat taimet joko netissä tai taimitorilla. Ylimääräisiä kukkaruukkuja sen sijaan voisikin laittaa kirpparille. Niitä kun löytyy varastosta vinot pinot.
      Kiitos vinkeistä! Pitää varata pöytä hyvissä ajoin, jotta saa valita ajankohdan. Nyt joutui ottamaan melkeinpä sen, mikä oli vapaana samaan aikaan kun itse pääsin viemään sinne tavaraa.

      Poista
  6. Taitaa olla niin, että sähkön lisäksi (tai siitä johtuen!) säästämme kaikessa, jopa kirppariostoksissa. Sulla kävi vaan huono säkä ajoituksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kertaa kävi näin. Sain kuitenkin muutamia paljon säilytystilaa vaatineita esineitä myytyä, joten ei ihan joka kaappi pursua yli äyräidensä.

      Poista
  7. Kirpparimyynti on joskus aika arpapeliä. Siinä on oma hommansa, että saa kaiken myytävään kuntoon. Meillä on ollut aikoinaan sen verran hyvä tuuri tai juuri oikeanlaista tavaraa, että olemme saaneet aina jotain plussan puolelle. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Samaa tavaraa en enää kotiin halua, jonka olen kirppikselle raahannut. Joten loput aina lahjoitan eteenpäin. Kausitavaran myynnissä (sukset, luistimet, polkupyörät) ajoitus on tosi tärkeää. Joskus kirppispöydällä lapsen vanha pyörä ehti olla ehkä kaksi minuuttia, kun poistumme pöydän äärestä hääräämästä, kun näin, että sitä talutettiin jo kassalle. Samoin netin kautta myyn vanhat talvikausikamppeet silloin kun pakkaset tulevat tai esim tammikuun alussa, kun kouluissa siirrytään luistelemaan/hiihtämään. Vain kerran on vanhat sukset menneet kaupaksi toukokuussa. Mutta joskus ei vain kauppa käy kirppiksilläkään.Sen verran monta katukirppistä olen ollut myymässä, että niissä on kyllä todella arpapeliä, paljon ihmisiä on liikkeellä. Sää vaikuttaa niin paljon myös ihmisten tarpeisiin juuri sillä hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään olisi halunnut raahata tavaroita takaisin kotiin mutta jos olisin ne lahjoitettavaksi kipannut, ei olisi ollut edes mahdollisuutta tienata niillä myöhemmin. Suksia ja luistimia meillä on jäämässä tämän talven jälkeen pieneksi ja ne ajattelin laittaa ihan vain nettiin myyntiin ensi syksynä. Silloin ei ainakaan tule tappiota. Lapset kuluttavat sen verran tehokkaasti vaatteet loppuun asti, ettei niitä kerry mitenkään hirmuisia määriä myytäväksi. Näitäkin kirpparitavaroita oli kerätty muutaman vuoden ajan. Siispä kokeillaan tuuria uudelleen pari kuukautta myöhemmin.

      Poista
  8. Itsekin useita vuosia sitten olen vienyt kirpputorille tavaraa myytäväksi. Se on melkein yhtä onnen kauppaa kuin itselle vaatteiden löytäminen kirpparilta 😅😂 Yhdellä viikolla myyntiä on hyvin ja toisella ei yhtään... ja pöytä oli mulla kaupungin tykätyllä kirpparilla silloin joka kerta.
    Hmmm, krassia olisi minullakin versojen idätykseen, en vain ole ehtinyt vielä. Mahtaakohan niiden maku olla omaan mieleen ollenkaan 😅 Sinimailanen on minusta ihan huippuhyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne aina satu juuri oikeat tuotteet myyntiin silloin kun niitä etsiviä asiakkaita olisi liikkeellä. En ole itsekään löytänyt kirpparilta juuri silloin mitään kun olen jotain tiettyä tarkoituksella hakenut. Jospa keväämmällä olisi parempi tuuri.
      Testaamallahan se selviää, maistuuko krassi :D Linssin versot olivat onneksi hyviä.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!