perjantai 11. marraskuuta 2022

Välietappi

Keväisin tapahtuvan kasvien kellarista kaivelun syksyinen vastine on nyt alkanut täälläkin, tosin sen raportointi jäi vähän roikkumaan muiden puuhien vuoksi. Koska hommassa ei ole viikossa tapahtunut edistystä mihinkään suuntaan, ei ole vielä myöhäistä laittaa merkintää muistiin. Vaikka tahdin hidastuminen talvea kohti on todella tylsää, antaa se toisaalta myös armoa puutarhurille. Ei haittaa, vaikka kastelu tai muut huoltovälit venähtäisivät päivätolkulla, sillä valon ja lämmön puutteessa kasvitkin käyvät yhtä hitaalla kuin niiden hoitaja.
Kerrannaiskukkainen pelargoni kukkii vielä. Pinkki kukka taustalla on se monta vuotta kasvattamani jouluatsalea.
Ennen kuin kuskaan kasveja kellariin, nostan suurimman osan väliaikaissijoitukseen eteiseen tai ulkovarastoon. Eteiseen nostelen yleensä ne kasvit, jotka vielä kukkivat tai vaativat huonojen lehtien nyppimistä tai jotain muuta siistimistä ennen kellariin vientiä. Ja tietysti osa myös jää eteiseen koko talveksi. Tänä vuonna en jotenkin osannut ennakoida syksyn säitä, joten melkein kaikki kasvit olivat muutaman pakkasyön yli ulkona vain yksinkertainen harso päällään. Toki seinän varressa oli vähän suojaisampaa kuin muualla, mutta silti jouduin nyppimään pelargoneista jonkun verran paleltuneita lehtiä pois. Onneksi vain muutama versonkärki oli paleltunut, joten ei tarvinnut typistellä kasvustoja kovin paljoa. Ja siitä olin erittäin iloinen, että hurmaava 'Appleblossom' oli koko kasviröykkiön keskimmäisenä saanut sen verran hyvin suojaa kookkaammilta kasveilta, että ainoastaan kaksi lehdenkärkeä oli mustunut. Kerrankin sattui siis olemaan sen verran järkeä päässä, etten laittanut arinta kasvia reunimmaiseksi sen vuoksi, että se olisi helppo ottaa tarvittaessa sisälle.
Nämä ovat olleet jo pari viikkoa eteisessä. Ikkunan edessä oleva verenpisara, lattialla pieni pelargoniruukku sekä seinän vierestä ainakin yksi pelakuulaatikko ovat menossa kellariin.
Laatikkopelakuissa on yksinkertaiset kukat.
Verenpisarassa olisi vielä aika paljon nuppuja ja joitakin kukkiakin mutta lepokauden lähestyminen alkaa näkyä jo siinäkin.
Viime talvena pikkuikkunalla oli neljä murattia, nyt enää kaksi. Toinen on ollut keväästä saakka maassa ja isoin kaikista odottelee ulkovarastossa kellariin vientiä.
Minulla ei ole sisällä kovin montaa huonekasvia, sillä niille sopivia paikkoja ei liiemmälti ole eikä toisaalta moni kasvi viihdy täysvarjossa ja lämpimässä huoneilmassa. Eteisessä sen sijaan on kiva olla vihreyttä eikä viileässä ole valon vähyydestä juurikaan kasveille haittaa. Esimerkiksi muratit talvehtisivat varmasti myös kellarissa vallan mainiosti mutta ne näyttävät minusta kauniilta eteisen ja vessan välisellä ikkunalla, jossa moni muu kasvi ei pärjäisi. Eteisen valoisimmalle ikkunalle sijoitin jouluatsalean, rosmariinin ja pari pelakuuruukkua. Toinen pelakuista on lähdössä kellariin talveksi mutta toisen, sen 'Appleblossomin', siirrän tarpeen mukaan sisälle kasvivalon alle. Jos tulee -30 asteen pakkasia, eteisessä voi tulla sille vilu enkä tiedä, onko ulko-oven aukominen pienemmälläkään pakkasella sille mieleen. Rosmariinin talvehtimiseen suhtaudun ensimmäistä kertaa optimistisesti, sillä sama yksilö selvisi viime talven yli tuolla samalla ikkunalla. Niksi taisi olla tarpeeksi runsas kastelu ja nyt kun samanlaista hoitoa vaativa atsalea on sillä vieruskaverina, kastelukin tulee varmaan hoidettua aiempaa säntillisemmin. Atsalea alkaa lurpottaa lehtiään hyvin herkästi janoisena, joten se toimii hyvänä muistuttajana. Sormituntumaan ei parane luottaa, sillä kylmä multa tuntuu aina kostealta, vaikka se olisikin liian kuivaa nirppanokille.
Rosmariini on tuuhettunut paljon kesän aikana. Sen takana oleva pelargoni on menossa myös kellariin talveksi.
Eteisen kasvit on nyt kurkittu, joten siirrytään seuraavaksi ulkovarastoon. Siirsin sieltä viime viikonloppuna daalian, gladiolukset, suklaakosmoksen, verenpisaran, muutama puuvartisten pistokastaimen, afrikansinisarjan sekä yhden pelargonilaatikon jo kellarin puolelle. Varastoon piti nimittäin saada tilaa siihen saakka ulkona olleille kasveille. Ja niitähän oli! Kunhan kasvit saa pois, pääsee siivoamaan varastoa kaikesta sinne kesän aikana kulkeutuneesta mullasta, kasvien lehdistä ja muusta roskasta, sekä laittamaan tavarat omille paikoilleen odottamaan ensi kesää.
Kellarin luukun päällä on hieman pakkasen purema hortensia (hups!) sekä kaksi kärhöä.
Ikkunan edessä silityslaudan päällä lisää kärhöjä, alppiruusu (vasemmalla) sekä kellariin matkalla oleva muratti (piilottelee laitimmaisena oikealla).
Kärhöjä on tulossa kellariin peräti yksitoista kappaletta. Taitaa olla ennätys enkä yhtään ymmärrä, kuinka siinä pääsi näin käymään. Omien hankintojen lisäksi joukossa on äitini pistokaslisäyskokeiluja sekä kaksi äitini kukkapenkistä muun mylläämisen seurauksena löytynyttä alkua. Olin alkusyksystä äitini apuna peruskorjaamassa yhtä istutusta ja yli metrin päässä alkuperäisestä istutuspaikasta löytyi muutama kärhön verso melko hyväkuntoisella juuristolla. Sen istutin ruukkuun ja jätin äidilleni mutta hetken päästä löytyi eri kohdasta toinen, edellistä pienempi juurakko, joka hajosi kahteen palaseen. Toiseen palaseen jäi hento verso, toiseen vain kasvupisteen tapainen osa juurineen. Ruukutin molemmat ja sain mukaani. Kyseiseen penkkiin on istutettu varmaan 15 vuotta sitten 'Rouge Cardinal', 'Miss Bateman' ja 'Multi Blue', joista 'Rouge Cardinal' sinnitteli pisimpään näkyvillä. Kärhöt eivät oikein tuntuneet viihtyvän melko kuivassa paikassa ja sitten vuorimäntykin alkoi ahdistella niitä. Koska alkuperäisestä kohdasta ei löytynyt merkkiäkään kärhöistä, uskon, että joku niistä, ehkä Cardinal, päätti ottaa "jalat allensa" ja etsiä suotuisampaa asuinpaikkaa muiden kasvien seasta kunnes minä keskeytin vahingossa moisen toimenpiteen. Nyt onkin jännittävää seurata, selviävätkö juurakot talvesta ja mikä mahtaa olla pelastetun yksilön nimi. Tai voivathan ne kaikki olla eri kärhöjä, jos ovat aikanaan päättäneet yksissä tuumin lähteä vaellukselle niin kuin norsut konsanaan.
Edellisten lisäksi kellariin on menossa mustaluumu (lattialla oikealla) ja lankaköynnös (tikkaiden päällä). Alppiruusun taimi näkyy nyt paremmin.
Aiemmin kesällä suunnittelin talvettavani puolet alppiruusun siementaimista vielä toisenkin talven kellarissa ja puolet maassa mutta talvetettavien kasvien vain lisääntyessä päätin istuttaa niitä enemmän maahan. Kellariin valitsin yhden isoimmista taimista ja nyt toivon, että talvi olisi oikein suotuisa kaikille kasveille. Keväällä harmittaisi kovasti, jos kymmenestä reippaasta taimesta selviäisi vain yksi kellarissa talvehtinut yksilö. Kuvista puuttuu vielä iso syyssyrikkä, joka on edelleen kukkapenkissä eikä näytä hätkähtävän minkäänlaista säätä. Kunhan lämpötilat alkavat tippua pysyvämmin pakkaselle ja varastosta on kasvit nostettu kellariin, käyn kaivamassa syrikän ruukkuun ja leikkaan puskan pienemmäksi.
Kun kerta tuli aiemmin mainittua huonekasvit, niin esitelläänpä samalla vaivalla pullopuutarhan pilkkulehden kukintaa.
Melkein kaksi viikkoa on satanut vettä aamusta iltaan mutta nyt sää näyttäisi vihdoin kirkastuvan. Ensimmäistä kertaa näen jopa pienen vilahduksen sinistä taivasta pilvien raosta. Viimeiset jänisverkot on edelleen laittamatta mutta suunnitelmissa on uhmata tuulista säätä sen verran, että saan näprättyä verkot paikoilleen. Löysin kaupungissa käydessäni 150 senttiä korkeaa verkkoa, joten otin kerralla niitä kolme rullaa. Luulisi riittävän, vaikka ovatkin vain 2,5 metriä pitkiä. Kasvien siirron kellariin jätän vielä ainakin viikoksi odottelemaan, jotta talvetettavat saavat nauttia vielä viimeisistä valonrippeistä ennen kellarin pimeyttä.

17 kommenttia:

  1. No onneksi sielläkin kirkastuu ja toivotaan viikonlopulle oikein hienoa keliä! Täällä on aivan ihanasti aurinko tullut esiin jo koko viikon ajan ainakin johonkin aikaan päivästä ja ihan vähän edes, muistuttaen olemassaolostaan. Se on niin tärkeää tähän aikaan vuodesta.
    Ihana eteinen, todella viihtyisä kaikkien noiden kasvien ansiosta, viherhuone suorastaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt teit minut kateelliseksi tuosta auringon määrästä! Tänne on taas osunut varmaan koko Suomen pilvet ja suurin osa sateistakin. Toivottavasti kuitenkin tulevan viikon ennusteet pitäisivät paikkansa, sadetta ei näy kuin yhdelle päivälle ja muuten selkeämpää säätä, ehkä jopa aurinkoista.
      Juu, voihan tuota eteistä ainakin noiden kuvien perusteella viihtyisäksikin väittää. Todellisuus on nätisti rajattu pois, sillä lattian tasassa on kenkiä ja kuravaatetta sikin sokin. Jostain syystä jälkikasvu ei ole oppinut laittamaan vaatteitaan paikoilleen. Odotan kyllä sitä, että saan vielä nuo muutamat ruukut kellariin, niin ei ole ihan niin ahdasta.

      Poista
  2. On noissa hommaa, mutta uurastus palkitaan taas keväällä, kun ne on kuskattu takaisin :)
    Vettä on tullut täälläkin, yks päivä oli maa valkeana, mutta pian se suli pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Keväällä oikein odottaa sitä, että pääsee herättelemään kasveja talviunilta. Onpa helpottavaa kuulla, että vettä on tullut muuallekin kuin tänne. Toivottavasti saataisiin vielä nauttia kauniista, aurinkoisista syyspäivistä ennen talven tuloa.

      Poista
  3. Kasvien rahtaaminen sisätiloihin kylmyyttä pakoon on aika tympeää hommaa. Kyllä sitä vaan kannattaa tehdä, sillä keväällä vaiva palkitaan. Saamme varmasti taas ensi vuonna ihastella onnistuneiden talvehtijoideksi kasvua ja kukintaa.
    Tämä syksy tuntuu olevan varsin harmaa ja märkä, mutta ihmeen lämmin. Nytkin mittari näyttää +11. Suurin osa talvehtijoistani on edelleen autotallissa nauttimassa luonnonvalosta. Hyvä niin, jää se pimeä kellarikausi lyhemmäksi. Ensi viikolla ennusteet näyttävät siltä, että on aika vaihtaa talvirenkaat.
    Viimeisen kuvan viherkasin kukka on tosi söpö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä kasvien siirtäminen on jotenkin mukavampaa kuin syksyllä. Syksyisin aina toivoo, että kasvit voisi pitää mahdollisimman pitkään ulkona mutta sitten pitää seurailla aina lämpömittarin lukemia, ettei käy hassusti. Eikä ensimmäisten hallaöiden jälkeen passaa vielä siirtää kasveja lopullisesti kellariin juuri tuon takia, ettei tulisi ihan mahdottoman pitkää pimeää kautta. Kyllä ne kasvit vain talvehtivat paremmin, kun ei tarvitse olla puolta vuotta pimeydessä. Suurin osa noista talvetettavistani on ollut jo monta vuotta minulla, joten eiköhän talvehtiminen taas onnistu hyvin.
      Meillä on jo toisessa autoista talvirenkaat alla ja lähipäivinä vaihdetaan toiseenkin. Tai siis isäntä vaihtaa. Tällä hetkellä on kahdeksan astetta lämmintä mutta ennusteissa näkyy taas pakkaslukemia ensi viikolle.
      Pilkkulehden kukinta jäi melkein huomaamatta, sillä kukat piilottelivat lehtien alla. Pieni liilansävyinen pilkahdus osui kuitenkin silmiin ja lisää sitten kun nostin lehtiä ylöspäin. Kukat ovat ihan mitättömän pieniä, ehkä noin sentin pituisia eivätkä tuoksu, mutta oli silti mukava yllätys löytää ne.

      Poista
  4. Hienoa, että jaksat nähdä paljon vaivaa kasvien talvetukseen. Keväällä se sitten palkitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on kiva talvettaa vuodesta toiseen samat kasvit ja seurata, kuinka ne kasvavat vuosi vuodelta komeammiksi.

      Poista
  5. Sinulla on menossa kellariin vaikka mitä ihania aarteita!
    Meiltä ei löydy kellaria, mutta jotain talvetan autotallissa, kuten daalian juurakot. Sinisarjat vien sinne varmaan myös, ovat tämän vuoden ostoksia, joten ennen en ole sellaisia kokeillut talvettaa. Myös yksi japaninvaahtera sinne pitäsi vielä mahtua, ja ehkä hortensiaakin voisi kokeilla....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä vähän liikaakin :D Autotallikin on varmasti hyvä talvetuspaikka, jos se ei mene pakkaselle. Harva kasvi on kovin kranttu talvehtimisolosuhteista, kunhan ei mene liian lämpimäksi tai nollan alapuolelle. Japaninvaahtera olisi todella ihana kasvi, mutta tila ei vain millään riitä meillä sille. Isoimman hortensiankin ja yhden ison verenpisaran jätin jo pois talvetettavien joukosta.

      Poista
  6. Minullakaan ei ole liiemmin tilaa huonekasveille, kunnes keksin amppelit😊
    Nyt on monta helppoa viherkasvia kotosalla ja edelleen hengissä😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi iso kultaköynnös minulla onkin amppelissa. Voisi kyllä ehkä harkita jotain vähän pienempänä pysyvää kaveria sille.

      Poista
  7. Sinulla on yhtä kaikki hommat reippaassa vaiheessa, vaikka epäilitkin hitautta.
    Ja kärhöjä tulossa talvisäilytykseen noin paljon, niistä sitten aikanaan riittääkin puutarhaan melkoinen kukkien paljous. Uskon, että saat pikkuisista aluista kasvamaan melkoiset aarteet.
    Eilen oli koko päivän sade ja tänään pitäisi paistaa, mutta ainakin aamu näyttää hieman ankealta ja tuulee niin, että suuret kuuset huojuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työlistalta onkin karsittu kaikki ylimääräinen pois, jotta saisin edes nuo pakolliset hommat tehtyä. Keväällä on melkoisen paljon kitkemistä kun syksy on mennyt laiskotellessa. Onneksi keväisin riittää paremmin virtaa ja myös valoa puuhailla vaikka iltamyöhään saakka.
      Vähän noiden ihan pienimpien kärhöjen talvehtiminen jännittää mutta eipä siitä isoa vahinkoa tule, vaikka eivät selviäisikään talven yli. Toki aina olisi hauskempaa, jos pääsisi ensi keväänä ihailemaan niiden innokasta kasvuunlähtöä.
      Meilläkin oli aamusta todella synkän näköistä ja tuuli navakasti mutta nyt aurinkokin jo näkyy. Kylläpä se paistaa matalalta nykyisin!

      Poista
  8. Voi että, kun saisin itsekin tuollaisen viileän eteisen 🙈 olisi niin kiva yrittää itsekin talvettaa kasveja sellaisessa 😊 Noh ainahan sitä voi yrittää tietty muuallakin mutta.... 🙈 Varastossa olisi noin 10 astetta, mutta ei ikkunaa, jospa hommaisin viimein sen kasvivalon 🤭 en vaan tiedä että mikä olisi hyvä 😅

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!