torstai 28. lokakuuta 2021

Vaaleanpunainen kuivakukkakranssi

Syksyisin ihmiset alkavat innostua enemmän kranssien väkertämisestä ja kuvia mitä hienoimmista tuotoksista näkee vähän joka puolella. Ei siis ihme, että minullekin iski inspiraatio tehdä oma kranssi. Koska kaapissa odotteli sopivaa käyttöä pajuista kieputettu kranssipohja, pari syyshortensian kuivattua kukintoa ja muutama kauniisti maljakkoon kuivunut markettiruusu, päätin käyttää niitä. Täydennykseksi hain puutarhasta sulkavaleangervon kuihtuneita kukintoja, joiden tummanruskea väri sopi sekä pajuihin että vaaleanpunaisiin ruusuihin ja hortensioihin.
Joskus markettiruusut kuivuvat näin kauniisti maljakossa.
Syyshortensian kukinnot keräsin juuri ennen ensimmäisiä hallaöitä turvaan. Olin varma, että hallayön jälkeen kauniisti punertuneet kukat olisivat ruskeita. Ja niinhän ne olivatkin. Onneksi muutama jäi muistoksi loppukesän kauneudesta.
Ruusut ovat hieman lämpimämmän värisiä kuin hortensiat mutta minusta niiden sävyero ei kranssissa ole häiritsevän suuri. Ruusuista kuitenkin löytyy terälehtien reunoista ja kukkien keskeltä samaa viileän roosaa sävyä kuin hortensioista, mikä yhdistää kukkia keskenään. Tummanruskea toimii rauhallisena pohjana ja tuo syvyyttä väreihin.
Valeangervon kukinnot ovat kepeän ilmavia.
Liimasin kukinnot kuumaliimalla kranssipohjaan, sillä hauraiden kukkien sitominen olisi ollut mahdotonta. Hortensiat ja valeangervon kukinnot katkoin pienemmiksi, jotta kranssista ei tulisi liian jyhkeä. Lopputuloksesta tuli minusta todella kiva.
Kranssi kokonaisuudessaan. Alareunaan laitoin kapean luonnonvaalean virkatun pitsinauhan rusetiksi.
Vaaleaa taustaa vasten otetut kuvat nappasin vierashuoneen seinää vasten tai pakastimen päällä. Valoisassa huoneessa oli helpompi saada edustavia kuvia kranssista kuin omalla paikallaan pimeähkössä eteisessä tummunutta paneeliseinää vasten. Väriensä puolesta kranssi olisi sopinut paremmin vierashuoneen seinälle, mutta siellä sitä tulisi harvemmin ihasteltua. Lisäksi ikkunasta tuleva valo olisi haalistanut kukat aika pian.
Kranssi omalla paikallaan eteisessä.
Mukavaa loppuviikkoa!

8 kommenttia:

  1. Onpa söpö kranssi!
    Heh, no Saaripalstalla ei kyllä kransseja esitellä. Ei kun teinkin niitä pari vuotta sitten joulumarkkinoille piikkilangasta, ja tekivätkin hyvin kauppansa. Täytyypä tehdä taas, kun olen markkinoille taas menossa. Ne kirvoittivat keskustelua, mm. Amnesty-kranssi, kotimarttyyrin seppele... :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Söpö hyvinkin :) Totta, Saaripalstalla ei kyllä kransseja juuri näy. Voin kuvitella, kuinka paljon piikkilankakranssit herättävät keskustelua parhaimmillaan :D

      Poista
  2. Oioi miten ihana kranssi, ruusut tuovat siihen upeaa juhlavuutta! Kranssien kuvaaminen on välillä tosi hankalaa, kun sisällä ei luonnonvalo riitä ja salama tai kattovalo tekee joskus kuvista luonnottoman näköisiä. Sinä sait hyvät kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun luomuksistasi taisin saada viimeisen kipinän tämän kranssin tekemiseen. Kiitos kuuluu siis sinulle! Ulkonakin on nyt hankala kuvata kun on niin pimeää ja sataa melkein koko ajan. Jonkun verran jouduin käsittelemään varsinkin tuota eteisessä otettua kuvaa, jotta sain sen näyttämään luonnolliselta. Vierashuoneessa otetut kuvat eivät tarvinneet kuin pikkuisen hienosäätöä.

      Poista
  3. Tos nätti kranssi. Enpä ole tajunnut, että kranssiin voisi käyttää markettikukkiakin. Jotenkin päähän on iskostunut ajatus, että materiaali pitää noukkia omasta puutarhasta. Kranssin tekeminen on itselläkin pyörinyt mielessä, mutta en vain ole ehtinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Täytyy myöntää, että eipä tuota minullekaan aina itsestään selvät asiat pälkähdä päähän. Tuskin olisin kuitenkaan mennyt kranssia varten ostamaan kukkia, mutta nuo kun sattuivat kuivamaan jo aikaisemmin kesällä maljakkoon noin kauniisti, niin otin talteen myöhempää käyttöä varten.

      Poista
  4. Ainakin alppiruusujen himoharrastajien mielestä lahopuu on niille hyvää. Viimeksi Mustilan taimipäivässä siitä taas keskustelin ja kuulemma saa olla suuriakin lahopuun palasia. Pitävät myös kosteutta jos paikka on muuten liian kuiva. Siellä on kovin talvista, meillä on yhtenä iltana vilahtanut lumi mutta muuten mennään tosi lämpimässä. Ei pakkasta öisin eikä päivisinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä sitten haudata isompiakin palasia rodojen juureen. Hyvin voin uskoa alppiruusujen viihtyvän muhjuksi lahonneessa puuaineksessa. Sehän on hyvin kuohkeaa ja mehevänkosteaa ainesta. Ei ole enää talvista, hyvin pimeää ja masentavan loppusyksyistä vain.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!