sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Sisällä tapahtuu

Tänäkin vuonna minulla on sisällä huonekasvien lisäksi talvetettavia kasveja. Keittiössä jouluatsaleat ovat koko ajan silmän alla, joten niiden kastelu ei ole unohtunut. Joulun jälkeen alennusmyynnistä ostamani rungollinen atsalea kukkii edelleen, mutta ennen joulua ostettu yksilö tiputti pari päivää sitten viimeisen kukkansa. Yritykseni saada ne säilytettyä ruukkukukkina kesään asti näyttää lupaavalta.
Atsalean kaverina kukkii, kukas muukaan kuin ahkeraksi kukkijaksi osoittautunut orkideani.
Rungollinen atsalea on tehnyt muutamia uusia versonalkuja. Se yrittää tehdä uutta alkua myös alempaa rungosta, mutta ne olen nyppinyt pois heti alkuunsa.
Vanhempi atsalea on pudottanut varmasti yli puolet lehdistään, mutta puskee silti innokkaasti tyveltä uutta versoa.
Alunperin en aikonut talvettaa paprikoita tai chilejä, mutta ihan uteliaisuuttani jätin yhden ruukun kumpiakin kokeiltavaksi. Nypin niistä heti raakileiden kypsyttyä viimeisetkin lehdet pois ja leikkasin tapille, jotta niihin mahdollisesti jääneillä kirvoilla ei olisi mitään syötävää. Chili ymmärsi suunnitelmani eikä ole alkanut vielä osoittaa minkäänlaisia kasvuunlähdön merkkejä, mutta isossa ruukussa olevat kolme paprikaa ovat kaikki pättäneet aloittaa kasvun. Valitettavasti myös kirvat löysivät ne heti. Miten ihmeessä ne löytävätkin paikalle, vaikkei koko huoneessa ole näkynyt kirvoja pariin kuukauteen?
Uutta lehteä puskee joka kohdasta, mutta niin puskee kirvojakin.
Eivätkä tuholaiset siihen loppuneet: pienet muratin pistokastaimet saivat jo heti syksyllä vaivoikseen ripsiäisiä, mutta luulin saaneeni ötökät hävitettyä ahkeralla pesemisellä. Erikoista kyllä, tavallinen vihreälehtinen muratti on kärsinyt ripsiäisistä pahemmin kuin kirjavalehtinen, vaikka ne ovat olleet koko ajan vierekkäin.
Jos joku ei tiedä, miltä ripsiäisten tuhot näyttävät, niin tässä oikein selkeä mallikappale. Onneksi eteisessä talvehtiva, pikkuisen isompi muratti on toistaiseksi säästynyt näiltä riesoilta.
Eteisessä kasveilla on muuten kaikki hyvin, mutta riippapelakuuta vaivaava kirvaongelma uhkaa levitä muihinkin kasveihin. Koska tuholaistorjuntapuikko ja maalarinteipillä kirvojen metsästys ei ole tuottanut tarpeeksi tehokasta tulosta, jouduin antamaan kirvoille kylmän kylvyn. Se olikin aikamoista taiteilua, sillä en halunnut kastella multaa yhtään enempää kuin pakko. Lisäksi pelakuun rapsakat versot katkeavat aika helposti, joten suihkuttelin kasvin varovasti oksa kerrallaan.
Riippapelakuu on kirvoista huolimatta yllättävän hyvävointisen näköinen.
Riippapelakuun kuivuessa kävin maalarinteippitaistoon. Kirvat olivat pudottautuneet oikein joukolla riippapelakuusta sen alla olleeseen tavalliseen pelargoniruukkuun. Siinä kirvoja teippaillessani ihmettelin yhden pelakuun lehtiä: niissä oli selvästi kirvojen imentävioituksia, mutta itse otuksia ei löytynyt. Pian huomasin vikkelän pikkuotuksen vipeltävän pitkin pelakuun oksaa. Äkkiä kamera esiin ja todistusaineisto talteen. Päättelin, että otus taitaa olla hyvisten puolella, joten ohjasin kuvaussession jälkeen sen varovasti riippapelakuulle pitämään kirvakantaa kurissa.
Googlailun perusteella luulen, että tämä otus on pihaharsokorento, joka on ainut aikuisena talvehtiva harsokorentolaji.
Näin pieni ja nopeasti juokseva otus oli todella hankala kuvattava. Onneksi oli sentään päivän valoisin hetki, joten kuvaaminen oli juuri ja juuri mahdollista ilman taskulamppua. Mustat pisteet pelakuun rungossa ovat pääasiassa multahippusia.
Muistanette vielä lokakuussa paprikoista bongaamani harsokorennon toukan? Jos ette, niin muistinvirkistystä löytyy postauksesta Peto paprikahuoneessa. Vaikka tämänpäiväinen vipeltäjä löytyikin eri huoneesta, niin ei kai se ihan mahdotonta olisi, etteikö kyse olisi jopa samasta yksilöstä. Parempi tietenkin olisi, että näitä kirvojen kauhuja olisikin useampia. Kevät on tulossa ja kirvat on saatava kuriin ennen kuin joka nurkka on taimia ja kellarista heräilemään tuotuja kasveja pullollaan.
Euron verililjapuu voi pulskasti. Taustalla näkyy myös mattimyöhäinen amarylliksen nuppu ja tapille leikatut paprikat.
Muistakaahan tarkistaa kasvit ötököiden varalta. Ja muistakaa, että osa ötököistä voi ollakin puutarhurin puolella! Talvista alkavaa viikkoa!

16 kommenttia:

  1. Hyvin on astsaleeat selevinny. Ja tua ötökkäongelma o tuttu tääläki. Just ku kuvitteloo pääsevänsä voitonpualelle, niiton uus sukupolovi juhulimas talavehtivilla kasviilla.
    Talavi o tullu tai ainaki 10cm lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Atsaleoissa on todella lupaavan näköisiä alkuja. Varmaan selviävät hyvin kesään asti, kun talven pimein aika on jo ohi. Ötökät ovat harmillisen nopeita lisääntymään ja ovelia piiloutumaan. Ai teillä on jo niin paljon lunta? Meillä ei tänään satanut kuin ihan vähäsen aamupäivästä. Toivottavasti lumisateet olisivat tänne tulossa, sillä ulkona on jo -13 astetta pakkasta.

      Poista
  2. Siellä voidaan virkeästi. Ihana verililja ja niin hyvinvoivan näköinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvit voivat yllättävän hyvin siihen nähden, että alkutalvesta oli niin pimeää. Verililjapuu on jo nyt osoittanut olevansa sen euron arvoinen, minkä siitä maksoin. Pitää alkaa kehittelemään sille kesäksi sopivaa ruukkua ja sijoituspaikkaa.

      Poista
  3. Toivon hyvisten voittavan haitalliset ötökät, jotta kasvit voisivat kasvaa rauhassa ja hyvävoimaisina. Aika taitavasti sai kuvattua tuon elukan, minulle nuo ovat ihan tuntemattomia, joten lajista ei ole mitään tietoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, kun hyviksiä taitaa olla tällä hetkellä vain tuo yksi. Jospa se olisi tehokkaampi kuin kirvat ja saahan se välillä apua minultakin. Sen kuvaaminen oli melkein mahdotonta, mutta onneksi lukuisista kuvista löytyi sentään nuo pari vähän tarkempaa. En minäkään tunnista ötököitä, mutta tarpeeksi kauan kun googlea selaa, niin yleensä vastaus löytyy.

      Poista
  4. Voihan ötö. Minä heivasin jukkapalmun juuri pikkueteiseen (emme yleensä kulje sitä kautta) karanteeniin, kun siinä on ötököitä. Olen tähänkin asti pitänyt sen yksinään, kun olen epäillyt sen tilannetta. Saa möllöttää tuolla kesään asti (jos pysyy hengissä), jolloin pistän sen ulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut kasvit tuntuvat keräävän toisia hanakammin öttiäisiä riesakseen. Onneksi kesällä ötökät yleensä vähenevät huomattavasti, kun luonnosta tulee tuholaisia syöviä otuksia avuksi.

      Poista
  5. Kirvat ovat kyllä salamana paikalla, kun uutta kasvua alkaa kasveihin tulla. Kuistilla tämä on jokavuotinen riesa. Tosin osa kasveista, kuten kärhöt, eivät näytä niistä niin välittävän, kun taas pienet taimet jopa kuolevat kirvoihin. Usein pidänkin siemenestä kasvatetut taimet sisällä ja talvehtivat kirvapommit kuistilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isoille ja vahvoille kasveille ötökäisistä ei ole niin paljoa riesaa kuin pienille taimille. Minäkin pidän pikkutaimet erillään mahdollisista tuholaismagneeteista. Minä mieluusti eristäisin tuon riippapelakuun kaikista muista kasveista, mutta muuta sille sopivaa talvetustilaa täällä ei ole, joten pitää vain yrittää pitää kirvakanta kurissa ja estää niitä leviämästä muihin kasveihin.

      Poista
  6. Komea verililjapuu. Minä otin omani liian myöhään sisälle, joten se siitä kasvista:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Pitääpä muistaa ensi syksynä, että verililjapuu pitää ottaa ajoissa sisälle :D

      Poista
  7. Komea verililjapuu. Minä heitin oman atsalean roskikseen . En viitsi yrittää sitä pitää hengissä. Mutta mielenkiinnolla seuraan sinun onnistumista . Kirvoja ja muutakaan ötökkää ei täällä vielä ole näkynyt mutta riippapelargoniani on paljon huonommassa hapessa kuin sinun. Sinulla on suorastaan huippu hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toiveet atsaleojen hengissä pitämisestä kohosivat monta pykälää ylöspäin, kun löysin uudet versot. Ehkä teen jotain oikein :) Kyllä sinunkin riippapelargonisi siitä piristyy, kun kevät tulee ja valon määrä lisääntyy. Omani on eteisen valoisimmalla kohdalla, joten varmasti siksi on niin hyvässä kunnossa nyt. Kunhan vain kirvat jättäisivät sen vihdoin rauhaan.

      Poista
  8. Euron verililjapuussa on hinta ollut enemmän kuin kohdillaan, komistus. Olen nykyisin luovuttanut, kun kasviin iskee joku "verenimijä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hinnan takia verililjapuu tarttuikin käteen ja hyppäsi auton takakonttiin :D En minäkään ihan joka tuholaisen kanssa ala tappelemaan, mutta kirvoista ja ripsiäisistä on vielä mahdollista päästäkin eroon, joten niitä vastaan olen julistanut sodan.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!