Miltä niityillä näyttää?

Kulunut kesä oli keväällä kylvetyille niityille ankara, mutta ihmeellisesti sieltä vain siemenet itivät ja kasvit kasvoivat. Yksivuotisista kesäkukista kylvin siemenpussissa olleiden punapellavan ja silkkiunikon lisäksi kesäharsoa ja ruiskaunokkia. Näistä kaikista ainoastaan jokunen kesäharso on selvinnyt kukkivana tänne asti. Yksi sininen ruiskaunokki ehti aukaista ensimmäisen kukan ennen kuin jänis huomasi sen ja kävi mussuttamassa koko kasvin viidentoista sentin sängelle. Pari punapellavaa oli myös jo nupullaan, mutta hävisivät mystisesti aivan kokonaan.

Kesäharso on tällä hetkellä etupihan pikkuniityn näyttävin kukkija.

Siirsin kivikkorinteestä kaikki ketoneilikat roska-astian viereiselle niitylle, eli pikkuniitylle täyttämään aukkokohtia. Aidan alla tolpan juuressa ei kasvanut yhtään mitään, joten istutin siihen muhkeimman juuriston tehneen ketoneilikan. Ehkä se pärjää siinä kuivimmassa paikassa.

Meidän pihan puoleinen osa niitystä on selvästi rehevämpi kuin...

... naapurin puoleinen osa. Tämä puoli kärsi vielä enemmän kuivuudesta aidan, pihdan ja kaitaröyhytattaren takia.

Pikkuniityllä kasvoi myös valkoapilaa, jonka päätin nyt kitkeä pois valtaamasta muilta alaa. Nurmitattaren kohtaloa mietin vielä.

Nurmitattaren hentoinen olemus ehkä sopii pikkuisellekin niitylle.

Niityllä kasvaa useita taimia, joita en tunnista.

Tällainen nahkealehtinen...

... karhealehtinen...

... sekä tällainen, jossa vanhat lehdet ovat karheita ja nuoret kuin samettia.

Joukossa on myös pari tuttua kasvia. Viileämpien ja kosteampien kelien ansiosta kuivuudessa lepotilaan jääneet siemenet ovat alkaneet itää. Aivan pieniä taimia on ilmestynyt sinne tänne ympäri niittyä.

Minusta tämä on päivänkakkara. Tämä on selvästi niityn valtalaji. Ympärillä näkyy erilaisia pikkuruisia taimia.

Voin olla väärässäkin, mutta tämä vaikuttaisi pienen pieneltä esikolta.

Takapihan niittyrinne ei näytä niin keskenkasvuiselta kuin etupihan niitty, sillä sen tekeminen on aloitettu jo viime vuonna siirtämällä sinne täysikokoisia niittykasveja. Kukinta sieltä on loppunut jo ajat sitten ja kasvit alkavat valmistautua talveen.

Niittyrinteestä ei enää paljoa erotu keväällä mullokselle myllätyt kohdat. Ei kovin mukava näky, mutta onneksi ei näy ikkunoista, sillä rinne viettää metsään päin.

Keväällä ensimmäisenä kylvetty alue. Osa kasveista kylvetty, osa levinnyt itsekseen ympäriltä.

Niityn kaunein kukkanen. Edellisen postauksen kuusen juurakot näkyvät, kun kyykistyy maanrajaan.

Pidin viikonloppuna taukoa blogimaailmasta ja puutarhasta, sillä juhlimme isännän kanssa pikkuisen jälkikäteen 5-vuotishääpäiväämme. Oman blogin kommentteihin sain luvan vastata, mutta teidän muiden postausten lukemisen aloitan tänään. Niitä onkin tullut valtavasti! Monta mukavaa hetkeä siis tiedossa ;)

Isäntä selvästi tietää, mistä vaimonsa pitää <3

Aurinkoista alkuviikkoa ja alkanutta syyskuuta!