Taimien tunnistus -haaste

Sain Puutarhaeloa-blogin Riitalta hauskan taimientunnistushaasteen. Tämä osui siinä mielessä oikeaan osoitteeseen, että erityisesti perennojen siementaimet ovat tulleet minulle monen vuoden kylvökokeilujen perusteella erittäin tutuiksi. Tänä keväänä tosin eri lajeja oli vain 11 ja lisäksi muutama purkki vuodentakaisia kylvöksiä mutta parhaimmillaan minulla on ollut jopa kolmisenkymmentä eri lajia/lajiketta kylvettävänä. Vanhempanakin jotkut perennat voivat nousta keväällä maasta aivan eri näköisinä kuin ovat sitten myöhemmin kesällä. Jokunen kuva niistäkin on postauksen lopuilla mutta kurkataanpa ensin, millaisia rääpäleitä kylvöpurkeista on alkanut nousta tämän kevään mittaan.

Tässä purkissa on punahattuja: 7 'Delicious Candy', 8 'Sunseeker's Red'.

Viitosessa pitäisi olla lapinvuokkoa. Hieman epäilyttää, mutta myöhemminhän sen sitten näkee.

Keltatörmänkukkia. Nämä voivat kukkia jo loppukesällä pienesti.

Ratamon siementaimilta näyttävät vuorijumaltenkukat (9) itivät vähän huonosti tänä vuonna eikä valtavaa määrää taimia ole tulossa alppiasterissakaan (10).

Eri perennoilla on selvästi oma kasvuvauhtinsa, kuten kesäkukilla ja hyötykasveillakin. Toiset ponkaisevat maasta vahvoina ja tunkevat pian juurensa pohjarei'istä läpi kun toiset jurottavat pitkään lilliputtiasteella. Viime keväänä totesin, että esimerkiksi vuorijumaltenkukkaa ja keijunkukkaa ei kannata koulia edes silloin kun niissä on useampi kasvulehti. Juuret eivät nimittäin ole vielä silloinkaan kovin kummoisia. Vähemmällä stressillä pääsee, kun antaa niiden kasvaa mahdollisimman pitkään kylvöastiassaan. Punahattu, sinikatana ja törmäkukka taas ovat hyvinkin helppoja käsitellä jo sirkkalehtivaiheessakin.

Kaukasiantörmäkukkia ei itänyt kuin yksi mutta se on sitäkin tomerampi yksilö.

Tässä pitäisi olla vuodentakaista juurisikuria mutta taitavat olla koivuntaimia.

Ja tässä vuodentakaista syysvuokkoa eli ainakin pari koivuntainta ja olisiko tuo isoin lemmikkiä tai jotain muuta rikkaruohoa?

Kaukasiankirahvinkukan sirkkataimet painivat näemmä ihan omassa kokoluokassaan.

Peruna? Ei suinkaan, vaan kaukasiankirahvinkukka.

Punatähkä.

Minulta kysyttiin tässä aiemmin keväällä, kuinka syvälle olen istuttanut punatähkäni. En suoralta kädeltä muistanut mutta taisin sanoa, että aika pinnassa ne taitavat olla. Ovathan ne, tosin en kyllä varmasti ole istuttanut niitä ihan noin ylös. Syynä taitaa olla sateinen viime kesä ja syksy. Kuvan punatähkät kun kasvavat kivikkorinteessä, niin siitä helposti lähtee rankkasateella mullat valumaan alamäkeen. Nyt juurakot on peitelty asianmukaisesti kompostimullalla, kunnes seuraava sade huuhtelee ne taas pois.

Ensimmäisenä herännyt loistokärhö on tänä vuonna yllättäen 'Warszawska Nike'.

Kärhöt ovat heräilleet hyvin hitaasti. Alppikärhöt ovat jo hyvin kasvuun lähdössä mutta muista ainoastaan 'Warszawska Nike' sekä 'Arabella' ovat heränneet. Jospa muutkin lähipäivien lämmössä ponnistaisivat kasvuun.

Rikkoviuhka eli vaahtera-angervo tekee maan päälle kunnon "kannon", josta sitten puskee lehtensä esille.

Tänä keväänä tuli huomattua sekin, että jos jouluruusun lehdet kuolevat talvella, kasvuun lähtevää kasvia ei välttämättä ole kovin helppo tunnistaa. Maasta tunkee tiukkoja lehtikääröjä ja vasta kun ensimmäinen nuppu alkaa paljastua lehtien lomasta, kasvin tunnistaa jouluruusuksi.

Saaripalstan tarhajouluruusuista tämä yksilö kukkii ensimmäistä kertaa ja nuppuja näyttäisi olevan tulossa oikein hyvä määrä.

Haastan Kottikärryn kääntöpiirin Päivin ja Päivänpesän Katjan mukaan.

Säännöt: Kuvaa puutarhasi tai kylvöruukkujesi pikkutaimia ja haasta seuraavat esittelemään omia alkuun lähteneitä taimiaan. Saa osallistua, vaikkei olisi saanut haastetta ja saa osallistua myös useamman kerran. Saa vertailla kuvin ja sanoin ja saa myös kysellä, jos ei tunnista taimiaan. Jos ja kun osallistut haasteeseen, käy jättämässä postauksesi linkki Puutarhaeloa-blogin kommentteihin.