sunnuntai 14. toukokuuta 2023

Äitienpäivän palkitut

Valitsin äitienpäivän kukkasista muutaman erityispalkinnon ansainneen. Ensimmäisenä Suloisin ja samalla Tunnelmallisin otos 
Mustaluumu kukkii.
Hellyyttävin ja ehkä myös Räikein on pikkuriikkinen kukkiva himalajanesikko 'Grandiflora'.
Näyttävin jono löytyy valkeasta varjopenkistä, jossa kukkii yhtä aikaa peräti 20 esikkoa. Kuvaan ei edes mahtunut ihan koko letka.

Paras itsekseen syntynyt rivi oli aurinkopenkissä pionin kohdalla.
Tuoksuvin on tietysti hyasintti, joista ensimmäiset aloittelevat. Tällä kertaa nopein oli parin vuoden takainen jouluhyasintti. Puutarhahyasinteissa näyttää olevan tuuheammat kukinnot tulossa.
Kellarissa talvehtineet 'Thalia'-orkideanarsissit pääsivät niukalle kakkossijalle Tuoksuvin-kisassa mutta ykkössijan ne saavat Näyttävimmin kukkiva ruukku -kisassa.
Keltaisin on tietysti keltaisen nurkan nimetön isotorvinen narsissi.

Isoin virhearviointi löytyy etupihalta pensasryhmästä. Ajattelin, että idänsinililjat ja valkovuokot kukkisivat pensaiden juurella valtoimenaan mutta lehteen tulevat hanhikit peittävät vähät kukkalämpäreet ja sieltä, mistä ne näkyisivät, pikkusydän 'Alba' jyrää ne alleen. Lisäksi 'Mount Everest' -laukat ovat tehneet miljoonia siementaimia, jotka vievät aikanaan myös oman tilansa. Luulen, että annan pikkusydämen vallata pensaiden aluset ja siirrän sipulikukat ja valkovuokot näkyvämmille paikoille. Paitsi toisessa päässä hortensioiden ja atsalean juurelta pidän pikkusydämet kurissa, jotta 'Otson Karkki' -puolukat saavat kasvaa rauhassa.
Pilkottaa siellä vähäsen. Hortensioiden ja atsalean välissä (oikea alakuva) ne näkyisivät enemmän mutta pikkusydän valtaa pian senkin kohdan.
Monilajisin alue on luumutarhassa 'Kuntalan' juurella. Tähtisahramit, kirjokevättähdet ja kevätkurjenmiekat ovat jo lopettaneet mutta posliinihyasintit, lummetulppaanit 'Concerto', isokevättähdet ja pystykiurunkannukset kukkivat nyt. Lisäksi kurjenpolvet ja lemmikit vihertävät ja tarhakylmänkukissa alkaa näkyä hieman väriä.
Isoin urakka tuli tehtyä varmasti eilen, kun ruukutin kasveja isompiin ruukkuihin, istuttelin osan maahan ja siirtelin muita paikasta toiseen. Melkein kaikki tomaatit ovat nyt lopullisissa ruukuissaan, basilikat ja pavutkin toin jo ulos mutta ne saavat viettää vielä yöt varastossa ja päivät varjossa totuttelemassa ulkoilmaan. Lisäksi tein kasvimaalle paljon kylvöjä ja istutin sinne ensimmäiset hyötykasvit. Kasteltavat ruukut vähenivät urakoinnin seurauksena ainakin puoleen.
Varastossa hienohelmat yötä viettämässä, ulkona muita. Mustaluumun juureen pitää vielä keksiä joku kiva aluskasvi.
Ennestään minulle tuntemattomin luonnonkasvi löytyi takapihalta kukkapenkistä. Se oli myös Hankalin kuvattava, sillä kamera tarkensi joko lehtiin tai kukkaan. Niinpä kokosin tähän otoksen kevätpiiposta kahdesta kuvasta. Kevätpiipon nimi toki oli minulle tuttu mutta en osannut yhdistää sitä oikeaan kasviin. Googlailulla sekin selvisi. Taidan kuitenkin siirtää piipon kukkapenkistä jommallekummalle niitylle tai sitten suon laitamille.
Isoin päänvaiva on taas takapihan nimetön kevätkurjenmiekka. Vasemmalla 'Purple Hill', oikealla tuntematon, joka on tänä vuonna melko samanvärinen kuin 'Purple Hill' (kuva vähän vääristää kumpaakin) mutta jokin kukan muodossa saa minut kuitenkin epäilemään, että eivät ehkä ole samaa lajiketta. Ihan kuin ylöspäin osoittavat kehälehdet olisivat mittasuhteiltaan ja muodoltaan erilaiset tai sitten kukan ikä vaikuttaa asiaan.
Runsastunein mätäs löytyy varjokujalta, jossa kukki viime keväänä neljä punastuvaa valkovuokkoa. Nyt avonaisia kukkia on kolmekymmentä ja nuppuja vaikka miten paljon lisäksi.
Dramaattisin väri ja samalla myös Odotetuin kukka on Saaripalstan jouluruusu, joista toinen on juuri saanut kukkansa melkein auki (toinen ei taida vielä tänä keväänä kukkiakaan). Miten ihana samettisen tumma väri! Liilat palloesikot sen ympärillä ovat pian aloittelemassa kukintaa mutta parin metrin päässä kukkii juuri nyt täsmälleen jouluruusun heteiden värinen matalampi esikko. Koska palloesikot pitää joka tapauksessa siirtää pois polun reunasta jättiläiskokoisten lehtien takia, vaihdankin niiden ja vaaleankeltaisten esikoiden paikkoja. Niin saan täydellisen väriparin jouluruusulle ja lehtiongelmakin ratkeaa siinä samalla.
Mainio äitienpäivälahja! Taustalla isoin himalajanesikko, joka räikeydestään huolimatta sopii aika kivasti jouluruusuun. Eikä se onneksi ihan vieressä edes ole.
Ihanaa äitienpäivää!

16 kommenttia:

  1. Onpa hauska postausaihe tämmöinen palkintojenjako! Ihan tosi kiva, taidan tarttua aiheeseen itsekin.
    Huh tuota himalajanesikon väriä. Noita luonnonlajeja olisi kiva keräillä ja tuo tulee välillä kaupoissa vastaan, mutta en kerta kaikkiaan kestä tuota sen huutavaa neonpinkkiä sävyä.
    Jännä vertailu kurjenmiekan kanssa. Niitähän on kovin monia purppuraisia, minäkin sanoisin kuvien perustaalla, että on eri lajike.
    Ihanaa, että jouluruusu viimein kukkii ja on vieläpä mieleisen värinen! Olen tosi iloinen, että juuri passelisti äitienpäiväksi :-) Lehdet voi muuten leikata ja jossain sitä ihan suositellaankin jonkin taudin ehkäisemiseksi, tosin itse en yleensä jaksa, elleivät ne osu pahasti jonkun toisen kasvin eteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit! Jännä nähdä, mitä palkintoja sinun puutarhasi tähdille ropisee.
      Himalajanesikossa on aika räväkkä väri. Unohtui aamulla laittaa sen lajike mutta sekin on nyt korjattu. Olen nähnyt siitä jonkun toisenkin lajikkeen mutta en muista, miten ärhäkkä se sitten oli. Tuo näkyy pitkän matkan päähän mutta se ei haittaa, kun ympärillä on vain ruskeaa ja vihreää. Minä taas karsastan monia oransseja ja rusehtavia sävyjä, joista sinä ja moni muu pidätte.
      Joka kevät minulla on ollut tunne, että nimetön ei olisi samaa kuin 'Purple Hill'. Ja varmasti se ei ole 'Harmony', jona sen ostin. Tänä keväänä se kukki melko lailla samaan aikaan kuin pikkuisen alempana oleva 'Purple Hill', joten kukan iästä johtuvaa eroa ei tullut juurikaan. Hyvä tietää, että sinäkin pidät niitä mahdollisesti eri lajikkeina. Nyt pitää vain yrittää metsästää lisää purppuraisia, jotta voi sitten vertailla taas uusia kukkia keskenään. Ja ehkä siirtää joku noista aurinkopenkkiin turvaan, sillä eivät oikein tuolla luumutarhassa ole lisääntyneet.
      Jouluruusu on todella kaunis ja kukinta ei olisi voinut ajoittua täydellisemmin. Kiitos taas todella paljon taimista! Toivottavasti se toinen kukkii ensi vuonna. Siinä on nyt monta versoa tulossa, joten voisi kuvitella, että se saa kesän aikana kerättyä tarpeeksi energiaa kunnon kukintaan. Ehdinkin jo päivän aikana leikata vanhat lehdet pois. Katsoin vain, että ovatpa menneet ruman näköisiksi! :D

      Poista
  2. Olipas mukava palkintogaala. Kaunottaret ja komistukset ovat juhlan vuoksi pukeutuneet siellä parhaimpiinsa. Olet saanut oikein ihastuttava kuvan suloisesta mustaluumusta. Minä löysin tänään pihaltamme vaikka mitä uusia kukkasia. Ehdin jo ajatella, ja blogissanikin mainita, ettei täällä ole kovin paljoa kevätkukkia. Kerrankin on kivaa huomata olleensa väärässä. Näköjään meidän pihalla kukinta alkaa vain vähän myöhemmin kuin naapureilla. Kukkaisaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Näin on päässyt tapahtumaan. Onpa hienoa, että teilläkin on sittenkin kukkaisia yllätyksiä edellisiltä asukkailta. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat kyllä hirveästi kasvun ja kukinnan edistymiseen. Tänään näin, kun naapuri levitteli viimeisiä lumikinoksia pihaltaan. Meillä on enää pieni ripaus jäätä tontin pimeimmässä nurkassa ja kaikilta muilta on tainnut viimeisetkin lumet hävitä jo kokonaan. Kukkaisaa alkavaa viikkoa!

      Poista
  3. Onpas mukava nähdä, että siellä ollaan jo kukinnoissa ihan samassa vaiheessa. Jossain kohti kevättä mennään täällä vähän edellä mutta hyvin nopeasti tilit tasataan😊 Minullakin kurkkii Kauhurinteessä tuo pinkki esikko, sen ainakin huomaa jo kaukaa😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kevät etenee aina supernopeudella, jotta saadaan etelä kiinni. Juu, ei tarvitse kovin pitkään etsiä, kun huomaa kukkivan himalajanesikon. Loistaa kuin jalokivi.

      Poista
  4. Kauniit ovat kaikki Äitienpäivänä palkitut. Monenmoista kukkivoo löytyy sielläkin ja meilläkin monet samat ovat myös kukassa. Toivottavasti suatas vettä taivaalta virkistykseks luonnolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maa on täällä vielä kosteaa talven jäljiltä mutta edellisistä sateista kerätyt sadevedet on jo käytetty aikalailla loppuun ruukkujen ja kasvimaan kylvösten kastelussa. Saisi siis jonain yönä tai vaikka päivällä töiden aikaan ripsauttaa sellaisen kuuron, että saisi tynnyrit taas täyteen.

      Poista
  5. Tämä oli hauska! Nyt on niin hektistä menoa, ettei ehdi pitkään kirjoitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Nyt on kyllä kiirettä itse kullakin, joten pikainen kommentti on aivan ymmärrettävä.

      Poista
  6. Minulla on myös tuo himalajan esikko mutta lajike nimeä en muista nimilappu on kyllä tallessa . Palloesikoiden lehdet on kyllä reilun kokoisia ja pikkusydän on minusta kaunis ja kukkii koko kesän . Minulla on sitä myös valkoisena ja se leviää paljon maltillisemmin . Mutta minusta ei kuitenkaan kumpaisenkaan leviäminen ei ole ongelma koska se on helppo pitää kurissa ja poistaa ylimääräiset . Valkovuokkoa meillä on niin paljon että sitä en kukkapenkkiini haluaisi mutta ei voi mitään. Minulle riittää kun sitä on kaikki ylimääräinen avoin kasvupaikka täynnä . Allergia vaivaa nyt minua todella paljon että se haittaa pihahommia . Onneksi saatiin tänään sadetta .😀 .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Himalajanesikkoa on ainakin kahta eri lajiketta, varmaan useampiakin. Vaikka se onkin räikeä, se on minusta nätti kasvi.
      Vaaleanpunaisen pikkusydämen leviämishaluista tuli minulle ongelma, joten yritin hävittää ne pois. Edelleen maasta puskee sen alkuja. Luulin, että valkoinen ei levittäytyisi niin nopeasti mutta ilmeisesti kostea viime kesä oli sille mieleen ja se on lähtenyt valtaamaan koko kukkapenkkiä. Tuossa pensaiden juurella se saa kuitenkin levitä, pelastan sipulikukat väljemmille vesille. Juuri tänään keksinkin, missä olisi tilaa scillamerelle ja muutamalle muulle sipulikukalle, joita tuossa on.
      Minä taas olen siirrellyt valkovuokkoja kukkapenkkeihin. Näyttäähän se perusvalkoinen leviävän aika hyvin mutta mieluummin sitä kuin rikkaruohoja. Tuo varjokujan valkovuokko on levinnyt hitaammin. Siitä tulee kukinnan edetessä voimakkaan pinkki. Yritän pitää sen tavallisista valkoisista vähän erillään, ettei taannu.
      Nyt on aika paljon siitepölyä ilmassa. En ole onneksi itse allerginen mutta toivon silti, että rospauttaisi tännekin sadekuuron. Saisi taas kasteluvettä varastoon eikä olisi ihan joka pinta keltaisen pölyn peitossa.

      Poista
  7. Olipa monta ihanaa erikoispalkinnon saanutta kasvia! Joururuusussa on kyllä kerrassaan upea väri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tähän aikaan on vielä niin vähän kukkia, että mieli tekee palkita kaikki. No, muutama jäi kyllä ilman palkintoa :D Jouluruusu oli mielettömän hieno äitienpäiväkukka. Juuri jotain tuollaista samettisen tummaa toivoinkin, vaikka olisin ollut tyytyväinen ihan mihin tahansa punaisen sävyyn.

      Poista
  8. Ihanat äitienpäiväkukat ja kaikki palkintonsa ansainneet.

    VastaaPoista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!