keskiviikko 24. toukokuuta 2023

Vuokkoaika hipleimmillään

Tähän aikaan vuodesta on jo vaikea valita, mitä kasveja milloinkin ottaisi mukaan postaukseen. Tuntuu, että yhtä sun toista kukkii yhtä aikaa ja mieli tekisi tunkea kaikki samaan. Joskus sekin on ihan ok mutta halusin vaihteeksi edes yrittää pysyä hieman asiallisemmin aiheessa. Ankaran pohdinnan jälkeen vaihtoehtoja jäi jäljelle kaksi: vuokot ja esikot. Koska vuokkojen kukinta menee nopeammin ohi, ne pääsivät ensimmäisenä esiteltäviksi.
Hämyvuokon kukasta löytyi ruutupirkko.
Hämyvuokko jurotti todella monta vuotta ja tuntui vuosi vuodelta vain kutistuvan. Viimeisenä hätätoimenpiteenä siirsin muutama vuosi sitten jäljellä olevan juurennysän luumupuu 'Laatokan Helmen' juurelle, jossa se lähtikin vihdoin viihtymään. Parina keväänä nousi useampia lehtiä ja vihdoin viime keväänä ensimmäinen kukkakin. Tänä vuonna laskin nuppuja peräti yksitoista mutta eiväthän ne kaikki tietysti yhtä aikaa avautuneet. Ensimmäiset kukat ovat jo kuihtuneet ja viimeiset lopettelevat samaan aikaan kun vuokon ympärillä kasvavat lemmikit alkavat availla nuppujaan. Kitkin taas lemmikkien seasta kaikki sinisiä nuppuja puskevat yksilöt pois, jotta 'Laatokan Helmen' alla olisi valkoisten oma alue. Valkoinen sopii niin kauniisti yhteen hämyvuokkojen kanssa. Pidän muutenkin valkoisesta lemmikistä enemmän, sillä se jää sinistä matalammaksi eikä siksi ole niin näyttävästi ränsistynyt kukinnan jälkeen.
Miten iloinen olen tästä kukkaryppäästä!
Hämyvuokon lisäksi balkaninvuokon viihtyminen on ollut meillä vähän kiikunkaakun. Ehkä en ole löytänyt vielä niille mieluista kasvupaikkaa tai sitten eivät muuten vain meinaa viihtyä täällä. Joku viime kesässä, syksyssä tai talvessa tuntui kuitenkin olevan balkaninvuokoille mieleen, sillä luumutarhassa kukkii runsaasti yksi mätäs sinistä ja löysin myös yhden minikokoisen valkoisen kukan. Myös etupihalla aurinkopenkistä löytyi peräti kolme sinistä balkaninvuokkoa. Siellä piti olla niitä enemmänkin, mutta parina keväänä myllännyt vesimyyrä oli luultavasti pistänyt muut poskeensa. Onneksi ei löytänyt ihan kaikkia, niin pääsevät balkaninvuokot kokeilemaan viihtymistään etupihalla.
'Laatokan Helmen' vieressä olevan luumupuu 'Kuntalan' alla kukkii isompi mätäs balkaninvuokkoa.
Nyt kun kerta luumutarhassa ollaan, niin pitää laittaa kuva kukintaa aloittelevasta 'Laatokan Helmestä'. Kuva on surkea, mutta nupuista on jo puolet auki.
Koska hairahtuin sivupoluille luumun kukintaan, niin kurkataan samalla patiolle. Ulkovaraston oven edessä alkoi olla jo sen verran mahtava ruukkuarmeija, jotta liikkuminen oli melko haastavaa. Niinpä päätin siirtää patiolle tulevat kasvit jo suunnilleen oikeille paikoilleen.
Oven vasemmalle puolelle laitoin kukkapenkistä kaivetun koristeheinän (roikkuvalehtinen heinä B), jolla on tällä hetkellä erittäin huono tukkapäivä ja saviruukkuun vähän erilaisen sekoituksen.
Olen yleensä istuttanut gladiolukset kukkapenkkiin mutta tänä vuonna niitä oli niin paljon, että halusin kokeilla, miltä ne näyttäisivät ruukussa. Pelkkä gladiolusruukku olisi ollut ehkä hieman tylsä, joten istutin kuuden gladioluksen kaveriksi koristehirssiä, joka pääsi uusintakierrokselle viime kesän ensikokeilusta. Tuo oli heinä L, jonka lehtiin tuli koristeellinen valkoinen juova. Tähkiä se ei ehtinyt tehdä ennen yöpakkasia. Matalaksi kasviksi kaivoin jakopalan tummalehtisestä keijunkukka 'Midnight Rosesta'. Loput gladiolukset istutan kukkapenkkiin kunhan kerkiän ja keksin niille paikat. Siirrytään seuraavaksi oven toiselle puolelle, jossa on muutama ruukku enemmän.
Ulko-oven toisella puolella on pelakuita, afrikansinisarja, mustaluumu sekä viherliljapuu.
Viherliljapuu ei ole aiemmin oikein viihtynyt paahteisella patiolla mutta sillä onkin silloin ollut pienempi ruukku ja juuristo. Sille on ollut vähän haastavaa löytää sopivaa paikkaa, sillä niin komea kuin punalehtinen kasvi olisikin, se ei oikein ole edukseen punaista talonseinää vasten tai seinän vieressä muutenkaan, kun on jo aika leveä. Ryhmän reunimmaisena sillä on kuitenkin vehreä tausta. Viherliljapuun alla kasvaa viimevuotista hopeaputousta, joka on kyllä lähtenyt kasvuun mutta ei vielä suoranaisesti rehota. Jospa se siitä. Afrikansinisarjalle taas pitäisi etsiä joku suojaruukku peittämään rumaa muoviruukkua. Purkki alkaa olla jo ihan täynnä juurta, joten odotan vihdoin komeaa kukintaa. Toissakesänä se kukki kolmella kukinnolla, viime kesänä jätti väliin. Kahdeksan vuoden kasvattelun jälkeen olisi minusta jo korkea aika olla muutakin kuin viherkasvi.
Ryhmän korkeimpana ja tällä hetkellä myös kauneimpana kukkii mustaluumu (Prunus cistena).
Mustaluumun ostin viime syksynä viimeisistä aleista viidellä eurolla ja sulloin puun talveksi kellariin. Siirsin sen ensimmäisten joukossa ulkovaraston puolelle ja siitä aika pian suoraan ulos. Niinpä se lähti kasvuun vasta vähän ennen ulkona talvehtineita luumupuita ja kukkii nyt yhtä aikaa 'Laatokan Helmen' kanssa. Olen aivan hullaantunut sen pikkuruisista kukista sekä punaisen ja tummanvihreän kirjavista lehdistä. Kannatti investoida se vitonen! En ole vielä päättänyt, mitä istuttaisin sen juurelle. Sain lahjaksi pinkki-keltaisen kohtalonkukan, joka voisi olla yksi vaihtoehto kunhan ensin mallailen sen sävyjä puun lehtiin ja talon seinään. Korkeudeltaan ja kasvutavaltaan se ainakin sopisi luumun juurelle ja käsittääkseni viihtyy aurinkoisella paikalla.
Varjokujan punastuvat valkovuokot ovat nyt melkein samansävyisiä kuin taustalla näkyvät esikot.
Varjokujan pinkiksi muuttuva valkovuokko löytyi aivan tontin kulmasta heti ensimmäisenä keväänä. Sitä oli noin puolen neliömetrin alalla ja koska se oli minusta niin kaunis, siirsin sitä myöhemmin pari alkua varjokujalle. Ankara talvi pari vuotta sitten tuhosi suurimman osan kummastakin paikasta mutta onneksi kumpaankin paikkaan jäi muutamia taimia henkiin. Tänä keväänä kumpikin on kukkinut taas hyvin. Tavallisia valkoisena pysyviä valkovuokkoja kasvaa siellä sun täällä niin kukkapenkeissä kuin metsän pohjallakin. Metsästä en saanut sellaista kuvaa, jossa vuokkojen kukinta olisi näkynyt, joten joudutte kuvittelemaan sen mielessänne.
Suon takana tontin rajamailla valkovuokot kukkivat yhdessä lehtoimikän kanssa.
Viime keväänä ostin taimipäiviltä kerrannaiskukkaisen valkovuokon, joka sattui kerrasta mieleiseen paikkaan kukkamäärästä päätellen. Ensimmäiset kukat olivat juuri sen näköisiä kuin pitikin mutta viimeiset nuput aukesivatkin selvästi eri näköisinä. Nyt joku kokeneempi voisi kertoa, onko sekaan eksynyt eri lajiketta vai onko näillä vuokoilla yleensäkin tapana tehdä vähän eri näköisiä kukkia.
Koko mätäs. Varmaan erotatte ilman sen kummempia osoittelujakin, mitkä kolme kukkaa eivät ehkä kuulu joukkoon.
Kymmenen muuta näyttää tältä tai on matkalla tähän pisteeseen.
Ja tässä yksi kolmesta hurmurista. Näihin kukkiin ei edes näytä tulevan keltaista "kauluria".
Siinä oli vuokkokatsaus ja pieni sivupolku luumuihin ja pation ruukkuistutuksiin. Eksytään vielä toiselle sivupolulle: laitoin blogin selainversion sivupalkkiin parin vuoden takaisen Kuvaa kimalainen -haasteen. Kimalaiskuningattaret ovat nyt liikkeellä ja keräävät kiireesti mettä ja siitepölyä ensimmäistä työläissukupolvea varten, joten alkakaapa seurailla kukissanne puuhailevia pörriäisiä, jos ette ole vielä sitä tehneet. Hyönteisasiantuntijat voivat nyt hetkeksi sulkea silmänsä, sillä ilmaisen tuntomerkit kansantajuisesti: kimalaiset ovat niitä pulleita ja yleensä isoja, pääsääntöisesti mustia karvapyllyjä, joilla on keltainen, valkoinen tai oranssi ahteri, selkä tai muutama raita kropassaan. Nyt saa avata. Kulkekaahan kameran kanssa ja näpsikää ahkerasti kimalaiskuvia, sillä laitan lähiaikoina ihan virallisesti haasteen kiertämään. Otetaan taas selvää, paljonko ja kuinka monta erilaista kimalaista puutarhoissamme hyöriikään!

18 kommenttia:

  1. Vau tuota mustaluumua. Se vielä puutarhastani puuttuu, sillä vastaan on tullut vain tyyriitä taimia, vitosella olisi ehdottomasti lähtenyt mukaan minullekin. Se on tavattoman kaunis!
    Aivan ihania vuokkoja. Tuo punastuva on todella hyvän värinen. En osaa sanoa kukkien eri näköisyydestä, mutta hurmurikukat ovat mielettömän kauniita! Ihanaa tuo pieni viherrys niissä. Olisiko siinä sitten joku siementaimi, jossa on geenejä jostain muustakin erikoisvalkovuokosta. Tai pöyttyvätkö ne edes. Ei hajua.
    Minulla on puolestaan sellainen havainto, että erikoisten joukosta/viereltä löytyy usein tavallinenkin valkovuokko, onko se sitten taantumaa tai joukkoon eksynyttä luonnonkantaa, mene ja tiedä. Jostain taimen mukana ne ovat kumminkin tulleet, sillä tontillani ei ollut ainoaakaan valkovuokkoa alun perin.
    Balkaninvuokot eivät täälläkään oikein menesty, viime syksynä istutin vaaleansinistä ja siitä on löytynyt vain yksi kukka, vaikka pussissa oli kyllä enemmän. Samaan aikaan istutetut vaaleanpunaiset kukkivat kyllä komeasti. Siinä vaaleansinisten penkissä on vesimyyrätuho hyvinkin mahdollinen.
    Ihanaa, kimalaishaaste! Olenkohan kuvannut niitä ollenkaan, mutta niitä komean kokoisia paksukaisia (=kuningattaria) on tullut ihasteltua kyllä paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas! En olisi uskonut, että minulla olisi jotain mitä sinulta vielä puuttuu! K-raudassa noita oli muutamia viime kesänä myynnissä. Hinta oli alkuun useita kymppejä, putosi sitten puoleen ja vielä kymppiin. Silloin taimia oli kolme myynnissä mutta jäin miettimään asiaa. Parin päivän päästä kävin uudelleen ja olin jo päättänyt, että jos hinta on tippunut siitä yhtään, ostan ja siellähän oli tuo minun puuni vitosella jäljellä. Kannatti vitkutella!
      Tuo punastuva vuokko aukeaa puhtaan valkoisena mutta jo hyvin pian kukinnan alkamisesta väri alkaa muuttua vaaleanpunaiseksi ja tummuu kukinnan edetessä. Taidan varovasti tutkailla, kasvavatko nuo vihertävät kerrannaiset valkovuokot samasta juuresta kuin toiset. Se olisi nimittäin hauska saada erilleen ja pidettyäkin erillisenä muista. Tutkin vielä äsken niiden kukkia uudelleen ja edelleen ne ovat erilaisia kuin muut. Heteitä niissä ei ainakaan ole.
      Vaaleanpunainen balkaninvuokko olisi ihana. Sillä ensimmäisellä kerralla kun istutin sekoituspussin, tuli yhtä vaille kaikista sinisiä eikä se ainokainen valkoinen ole kovin vahvasti kasvanut.
      Minä olen muutaman kerran yrittänyt kuvata kimalaisia mutta vähän on ollut haasteellista. Varsinkin imikän kukalle laskeutuvaa kimalaista on mahdoton saada kuvattua kunnolla, kun kukka heiluu kimalaisen painosta.

      Poista
  2. Vuokot ovat tosi söpöjä. Tässä alkaa taas pahasti käydä niin, että haluan pihallemme vaikka mitä eri kasveja. Vähän hankala yhdistelmä pienehkön pihan kanssa, varsinkin kun ajattelin istuttaa isompia alueita samaa kasvia. Upeita nuo kerrannaisten valkovuokkojen joukkoon ilmestyneet erikoistapaukset. Mustaluumu vasta ihana onkin. Olet tehnyt mahtavan löydön. Minäkin haaveilen jostain pienestä puusta ruukkuun, mutta tähän aikaan vuodesta ei varmasti löydy tuollaisia aleaarteita. Ehkä pitää tässä vaiheessa tyytyä muihin ruukkuistutuksiin. Aurinkoista päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta sinullahan on myös se mökkipiha kasvitettavana. Jos laitat kumpaankin eri kasveja, saat valittua jo melkoisen valikoiman kasveja. Vuokkojakin mahtuu hyvin pensaiden alustoille tai hitaammin heräilevien kasvien väleihin.
      Alepuita taitaa löytyä lähinnä syksyisin mutta voithan katsella sellaista ensi vuotta ajatellen. Arempia ruukkupuita varten tosin tarvitsee jonkun talvetuspaikan.
      Kiitos! Päivä onkin ollut aurinkoinen. Toivottavasti sielläkin.

      Poista
  3. Hienoja vuokkoja, tuo hämyvuokko olisi kiva saada. Hienoa, että mustaluumusi on noin upea, vaikka sait sen niin edullisesti. Oli varmasti hyvä, että se talvehti suotuisissa olosuhteissa ja on nyt valmis uuteen kauteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämyvuokko on kyllä nätti, vaikka on se ihan perusvalkovuokkokin kaunis. On tuo mustaluumu vähän rimpula vielä mutta eiköhän se siitä tuuheudu. Se ei kuitenkaan talvehdi meillä ulkona, joten on aikaa kasvatella siitä kelvollisen näköistä ruukkupuuta.

      Poista
  4. Kauniisti kukkivia vuokkoja. Hyvä, että hämyvuokoille löytyi lopulta suotuisa kasvupaikka.
    Mustaluumu näyttää niin kauniilta kukka-asussaan.
    Mukavaa loppuviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämyvuokon uusi paikka on todennäköisesti yhtä kuiva kuin ensimmäinenkin mutta jokin siinä on selvästi vuokolle enemmän mieleen. Ehkä se on keväällä valoisampi tai sitten parin metrin päässä entisestä paikasta olikin erilainen multa. Pääasia, että viihtyy nyt.
      Mustaluumusta tulee varmasti vielä todella kaunis kunhan se vähän tuuhettuu ja saa kokoa. Kiitos! Mukavaa loppuviikkoa myös sinulle!

      Poista
  5. Aika mainio löytö tuo mustaluumu 😊 se on varsin komea kukkija!
    Vuokot ovat ihastuttavia, niitä pitäisi itsekin hamstrata pihaan jonnekin. Toki muutama minulla taitaa jo ollakin, kun ovat yks kaks puskeneet millon mistäkin kukan alta 🙈 kun vielä vain tunnistaisi, että mitä ovat 🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Kyttäsin sitä loppukesällä ja satuin onneksi ehtimään ostoksille ennen kuin kukaan muu sai napattua puun itselleen.
      Vuokot pääsevät usein unohtumaan kun eivät ole näkösällä kuin keväästä keskikesään. Eipä niitä aina tarvitse edes tunnistaa kunhan vain kukkivat kiltisti.

      Poista
  6. Mustaluumu on hieno löytö, sen lehdet ovat kauniin punaiset kukinnan jälkeen. Minulla on kestänyt maassa hyvin mutta kasvaa tosi hitaasti. Yhtä hitaasti lisääntyvät vuokot, vuosikausia saa odotella, että kukkia on enemmän kuin yksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lupaavan tummilta sen lehdet näyttävät nytkin vastapuhjenneina. Lupaava merkki, jos sinulla se on mennyt maassa talvet. Minä taidan pitää ainakin muutaman vuoden tuota ruukussa, jotta sen runko vahvistuisi kestämään nelosvyöhykkeen talvet. Vuokoilla tuntuu olevan aika tarkkaa kasvupaikan kanssa. Jos ei kerrasta satu mieleiseen kohtaan, kasvua saa odotella ikuisuuden. Tuo kerrannainen yllätti nopeudellaan.

      Poista
  7. Sinulla on hyvä kattaus kauniita vuokkoja. Punastuva valkovuokko varsinkin olisi kiva, ja kerrottu, ja kaikki muutkin...
    Hämyvuokkoni eivät kukkineet tänä vuonna lainkaan. Vaatimattomasti viime vuonnakin. Taidan siirtää ainakin osan niistä muualle.
    Viiden euron mustaluumu ja sen kaunis kukinta on melkein lottovoitto. Monessa paikassa mustaluumun hinta on yli 50 euroa. K-rauta mainosti 29,95, mutta eipä niitä sitten kovin monessa rautakaupassa olekaan. Hetki sitten ihastelin Päivänpesän elämää -blogissa hänen mustaluumuaan.
    Ruukkupuutarha aiheuttaa välillä vähän miettimistä. Talvetettavat on parempi istuttaa muovipurkkeihin kevyemmän painon vuoksi ja ulkonakin kosteus säilyy muoviruukussa paremmin. Pihalla muovisia ei vaan ole kiva katsella. Kauniit keramiikkaruukut ovat kalliita. Tosin onhan niistä sitten iloa vuosiksi eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole nähnyt juuri tuollaista punastelevaa valkovuokkoa myynnissä. Luulen, että se on joku täällä itsekseen syntynyt risteymä. Ehkä kannattaa kokeilla siirtää osa hämyvuokoista toiseen paikkaan. Se ei välttämättä ole kuin parista metristä kiinni.
      Muistelin, että mustaluumu oli täälläkin viime kesänä useita kymppejä ennen kuin syksyllä pudottivat hintaa. Pitää käydä kurkkaamassa Päivänpesän mustaluumu jossain välissä. En ole oikein ehtinyt paneutua blogimaailmaan tällä viikolla.
      Sujautan välillä talvetettavat kasvit muoviruukuissaan nätimpään suojaruukkuun. Varsinkaan afrikansinisarjalle ei tee mieli hankkia mitään hienompaa ruukkua, sillä se saattaa jopa halkaista ruukun juurillaan. Muoviruukusta tiukkaan pakkautunut juurakko on myös helpompi saada ruukunvaihdon yhteydessä irti kuin keraamisesta ruukusta.

      Poista
  8. Hienon alelöydön teit kun mustaluumun hankit. Valkovuokoissasi on hauskoja eroja, etenkin tuo viimeinen on erikoinen mutta kaunis, hieman monstrosan näköä joka omassa pihassani yhden kevään kukki kunnes unohdin siirtää sen kaivantojen alta pois hautautumasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvemmin tulee vastaan erikoisempia puuvartisia kasveja noin edullisesti. Silloin kannattaa napata kasvi kyytiin, kun sellainen sattuu löytymään. 'Monstrosa' on hieno valkovuokko, olen ihastellut sitä välillä blogeissa. Pikkuisen siinä on tosiaan samaa näköä kuin tuossa mutta erojakin on.

      Poista
  9. Oi että, tämä vuokkoaikakin on niin ihana! Innostuin keväällä ja tilasin Saksasta reilut 10 erilaista vuokkoa puutarhaan. Toivottavasti kukkivat tulevina vuosina hyvin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuokkoihinkin voisi hyvin hurahtaa, jos niitä lähtisi keräämään. Toivottavasti ostoksesi lähtevät reippaaseen kasvuun ja kukkivat jo ensi vuonna.

      Poista

Kiitos visiitistä, toivottavasti viihdyit blogini parissa! Voit jättää kommenttiin myös pienen muiston käynnistäsi tai ajatuksia juuri lukemastasi postauksesta. Tervetuloa uudelleen!